Hyppää sisältöön

Nuoret voivat pahoin ja ongelmat uhkaavat kasaantua – mielenterveystyön perustasolle kaivataan lisää työntekijöitä

Koronapandemian jatkuessa jo kolmatta vuotta huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnista kasvaa. Ennaltaehkäisy olisi tärkeää, koska nuorisopsykiatria on jo kuormittunut.

Mielenterveysteemat pitäisi normalisoida, sanoo Nuorimieli-toiminnan toiminnanjohtaja Minna Tuomenharju. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt sekä kiireellistä apua että ennaltaehkäiseviä palveluja, jotta mielenterveyden ongelmat eivät ehtisi kasaantua. Hyvinvointialueille siirtymisessä huolena on se, että osa palveluista jää huomioimatta.

Kuluva poikkeusaika on vaikeuttanut erityisesti lasten ja nuorten tilannetta.

– Esimerkiksi 10-vuotiaan elämästä korona-aika on jo yksi viidesosa hänen koko elämäänsä. Yläkoulun tai lukion päättävän nuoren kohdalla on isoja asioita kuten päättäjäiset, jotka jäävät kokonaan kokematta, toteaa Nuorimieli-toiminnan toiminnanjohtaja Minna Tuomenharju.

Lapset ja nuoret kantavat huolta oman jaksamisensa lisäksi myös vanhemmistaan.

– Vanhemmat ovat saattaneet jäädä kotiin etätöihin, karanteeniin tai esimerkiksi työttömiksi. Lapsi voi olla huolestunut vanhempiensa jaksamisesta, koska tilanne heijastuu koko perheen elämään.

Tuomenharjun mukaan ensimmäinen ratkaisu nuorten mielenterveyden edistämiseen on avoin keskustelu.

– Ensisijaisen tärkeää olisi pysähtyä kuuntelemaan nuoria. Ongelmia ei pidä väheksyä. Tärkeintä on kuunnella ja yhdessä pohtia, mitä asioille voi tehdä, Tuomenharju toteaa.

Ongelmien ennaltaehkäisyllä on Tuomenharjun mukaan kauaskantoinen merkitys.

– Ennaltaehkäisemällä nuori saa keinoja vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Jos me emme ennaltaehkäise mielenterveysongelmia, ne voivat kasaantua isommiksi. Se taas kuormittaa terveydenhuoltoa ja voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sairauslomia.

Mielen hyvinvoinnista pitäisi kertoa jo alakoululaisille

Nuorten ja lasten ääni tulisi saada Tuomenharjun mukaan paremmin kuuluviin. Toiveena on mielenterveysteemojen normalisointi.

– Lapsilta ja nuorilta on tullut viestiä, että mielenterveys ja mielenterveysongelmiin avun hakeminen tulisi normalisoida. Siihen auttaisi esimerkiksi se, että lapsille ja nuorille kerrottaisiin systemaattisesti mielen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä jo alakouluikäisestä saakka.

Vihreäpaitainen nuori nainen nojaa valkoiseen seinään ja katsoo hymyillen kameraan.
Nuorten sosiaalisen median käyttö voi lisätä yksinäisyyttä koronan keskellä. Nuoria olisi tärkeää kunnella vähättelemättä heidän ongelmiaan.

Tuomenharju painottaa järjestöjen merkitystä sote-keskustelussa hyvinvointialueille siirryttäessä.

– Kunnat ja sote tekevät tällä hetkellä hyvin pitkälti korjaavaa mielenterveystyötä, kun taas järjestöt tekevät entistä ennaltaehkäisevää työtä. Jos järjestöt eivät pääse mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluja, riskinä voi olla, että ennaltaehkäiseviä palveluja ei ole enää saatavilla samalla tavalla kuin nyt.

Myös Kainuun soten lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköstä toivotaan, että lasten ja nuorten mielenterveystyön perustasolle lisätään työvoimaa Kainuussa. Lähetteet erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuorisopsykiatrialle ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, ja suurin kuormitus on erityisesti nuorisopsykiatrialla.

Vaikka hoitotakuu toteutuu, on nuorten odotettava kiireettömään hoitoon pääsyä. Huoli on sekä Kainuun sotella että Nuorimieli-toiminnalla sama: jos lasten ja nuorten ongelmiin ei pystytä reagoimaan ajoissa niiden ollessa pieniä, ne kasaantuvat ja pahenevat.

Nuorten pahoinvoinnista keskustellaan torstaina 13.1. klo 12–13 Ylen aluevaali-chatissa. Mukana Kainuun aluevaali-chatissa keskustelemassa ovat Ohjaamo Nupan koordinaattori Kirsi Huotari, Nuorimieli-toiminnan toiminnanjohtaja Minna Tuomenharju ja Paltamon Korpitien koulun koulukuraattori Sirpa Rautio.