Tarkistimme poliitikkojen faktat: Riikka Purra varoitti hoitajien puutteellisesta kielitaidosta, eikä hänen huolensa ole katteeton

Selvitimme, ovatko vaalikeskusteluissa esitetyt väitteet tosia, epätosia vai siltä väliltä. Voit myös itse kertoa näkemyksesi siitä, pysyikö poliitikko totuudessa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Ruotsissa uutisoidaan viikoittain vanhustenhoidon ongelmista, jotka liittyvät hoitajien puuteelliseen kielitaitoon. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle
Tekijät

Pysyvätkö poliitikot totuudessa aluevaalien keskusteluissa? Poimimme heidän esittämiään väitteitä tarkistettaviksi tammikuun vaalikampanjoiden aikana.

Arvioimme väitteitä asteikolla tosi, epätosi tai siltä väliltä.

Ennen faktantarkistuksemme lopputuloksen lukemista voit arvioida itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Kun kerrot näkemyksesi painamalla väitteen alapuolella olevaa painiketta, näet tarkistuksemme tuloksen ja perustelun, miksi olemme päätyneet siihen.

Väite: Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat puolitoistakertaistuneet kymmenessä vuodessa

"Ongelmat kasautuvat, palvelutarpeet kasvavat. Tämä näkyy meillä erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka ovat puolitoistakertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos muistan tämän luvun oikein." – SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022

Perustelu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tuottaa Suomen virallista tilastoa (siirryt toiseen palveluun) terveydenhuollon menoista. Tuorein tilasto kuvaa vuotta 2019. Kustannukset voidaan raportoida kahdella tavalla: joko kunkin vuoden käyvin hinnoin tai muuntamalla edellisten vuosien kustannukset vastaamaan tietyn vuoden hintatasoa, tässä tapauksessa vuotta 2019. Riippuen raportointitavasta saadaan kaksi eri lukua erikoissairaanhoidon kustannusten muutoksesta.

Aloitetaan katsomalla tilastoa käyvin hinnoin eli kokonaismenoja, joista on vähennetty investointimenot. Tämän tilaston mukaan vuonna 2019 erikoissairaanhoitoon kului noin 8,0 miljardia euroa ja vuonna 2009 vastaava luku oli 5,3 miljardia. Laskelman mukaan erikoissairaanhoidon kulut ovat kasvaneet 1,52-kertaisiksi. Jos siis ei huomioida hintojen muutosta, Sanna Marinin väite pitää paikkansa.

Jos hintojen muutos huomioidaan ja muunnetaan vuoden 2009 luku vastaamaan vuoden 2019 hintatasoa, tilanne on toinen. Vuoden 2019 kulut pysyvät edelleen samoina eli noin 8,0 miljardissa eurossa. Vuoden 2009 kulut, jotka on muunnettu vastaamaan vuoden 2019 hintatasoa, ovat 6,1 miljardia euroa. Näin erikoissairaanhoidon kulut ovatkin nousseet 1,31-kertaisiksi eli eivät niin paljon kuin Marin sanoi.

Väite: Ruotsissa uutisoidaan viikoittain ulkomaalaisten hoitajien kieliongelmista

"Me olemme huolestuneet siitä, että suomalainen ei saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tämä on valitettavaa todellisuutta länsinaapurissa Ruotsissa, josta saamme lukea lehdistä lähes viikoittain erilaisia ongelmia erityisesti vanhustenhoidossa, muistisairaiden hoidossa ja niin edelleen. Me emme halua tätä Suomeen." – Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022

Perustelu: Riikka Purran mukaan Ruotsin lehdistö käsittelee jatkuvasti sitä, ettei maassa saa sosiaali- ja terveyspalveluita ruotsiksi. Tarkistimme väitteen tekemällä hakuja suurimpien ruotsalaisten sanomalehtien arkistoihin viimeisen vuoden ajalta.

Esimerkiksi Göteborgs-Posten (siirryt toiseen palveluun) on uutisoinut ongelmista saada palvelua ruotsiksi vanhustenhuollossa ja tuo esille tapauksen eläköityneestä ruotsalaistoimittajasta Göteborgissa. Myös yksi ruotsin tunnetuimista toimittajsta, Janne Josefsson, kirjoitti tällä viikolla aiheesta kolumnin (siirryt toiseen palveluun) Dagens Nyheter -lehteen. Kolumni julkaistiin samana päivänä kun Purra oli Ylen vaalitentissä.

Haku Ruotsin suurimman uutismedian Aftonbladetin arkistoon kertoo, että lehti julkaisi viime vuonna 58 uutis- tai mielipidejuttua vanhustenhoidon ongelmista. Jutut painottuvat etenkin viime vuoden kevääseen.

Sydsvenskan-lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös Malmössä on panostettu miljoonia kruunuja vanhusten hoitajien kielenopetukseen.

Arkistohakujen perusteella myös paikallislehdissä julkaistaan tasaisin väliajoin pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia aiheesta. Voi siis sanoa, että kieliongelmat hoitotyössä ovat olleet Ruotsin mediassa esillä Purran kuvaamalla tavalla.

Väite: Digilääkärille pääsee muutamassa minuutissa

"Päijät-Hämeessä on Harjun terveys, jossa on on sosiaali- ja terveyspalvelut laitettu kokonaan yhteisyritykseen, jossa omistajina ovat Päijät-Hämeen kunnat ja yksityinen yritys. Se on nyt toiminut vuoden verran, ja siellä on saatu loistavia tuloksia. Jonot on purettu, on kehitetty etälääkärivastaanotto, jossa on ollut kymmeniä tuhansia käyntejä. Siellä pääsee muutamassa minuutissa digilääkärille, mikä on vapauttanut aikoja terveysasemille." – Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022

Perustelu: Soitimme perjantaina 14.1.2022 Harjun terveyden Lahden toimipisteeseen ja kysyimme, kuinka nopeasti saisimme ajan digilääkärille. Vastauksen mukaan odotusaika oli tuolloin poikkeuksellisesti tavallista pidempi: noin kymmenen minuuttia.

Testin jälkeen soitimme Harjun terveyden johtavalle lääkärille Minna Honkaselle. Honkasen mukaan heillä oli perjantaina yhteydenotoissa harvinainen piikki, joka johtui koronaviruksen nopeasta leviämisestä.

Honkasen mukaan Harjun terveys tilastoi kaikki saamansa yhteydenotot. Perjantain tilastojen mukaan odotusaika hoitajalle oli keskimäärin yksi minuutti ja lääkärille seitsemän minuuttia. Honkasen mukaan tavallinen odotusaika digilääkärille on kolme minuuttia. Johtavan lääkärin mukaan digiklinikka on myös auttanut siihen, että vapaita aikoja tavallisilla vastaanotoilla on aiempaa enemmän.

Väite: Melkein jokaisella on puhelin, johon saa digitaalisia sote-palveluita

"Digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää. Melkein jokaisella suomalaisella tänään on kännykkä. Siihen kännykkään voi saada palveluita." – RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henriksson Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 12.11.2011

Perustelu: Anna-Maja Henrikssonin tarkoittamien digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäminen puhelimella vaatii käytännössä älypuhelinta. Tilastokeskuksen viime marraskuussa julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan älypuhelin on omassa käytössä 88 prosentilla suomalaisista. Vanhimmasta tutkitusta ikäryhmästä eli 75–89-vuotiaista älypuhelin on selvästi harvemmalla kuin joka toisella: 42 prosentilla. Tilastokeskus määrittelee älypuhelimen matkapuhelimeksi, jossa on kosketusnäyttö ja jolla voi käyttää internetiä.

Väite: Suuret puolueet sopivat jakavansa piilopuoluetukea

"Tämä on tällä hetkellä näiden isojen puolueiden, ei ainoastaan keskustan vaan myös muiden suurten puolueiden, ajatus jakaa tällaista piilopuoluetukea vuotta ennen eduskuntavaaleja." – Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 12.1.2022

Perustelu: Sari Essayah viittaa siihen, että hyvinvointialueet voivat tukea aluevaltuuston valtuustoryhmiä. Hän antaa ymmärtää, että tuki käytettäisiin puolueiden vaalityöhön ja että tämä olisi suurten puolueiden yhteinen ajatus.

Hyvinvointialuelain mukaan tuen tarkoitus on valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantaminen. Lain mukaan ”hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia".

Ainakaan toistaiseksi kaikilla hyvinvointialueilla ei ole päätetty, että tukea edes alettaisiin maksaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla siitä ei ole keskusteltu. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella päätökset mahdollisesta tuesta puolestaan on siirretty aluevaaleissa valittavalle valtuustolle. Myös suunnitteilla olevat summat vaihtelevat. Esimerkiksi Pirkanmaalla neuvotellaan 5 000–6 000 eurosta aluevaltuutettua kohti.

Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022 perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti puolueensa vastustaneen tukea syyskuusta asti. Perussuomalaiset on yhdessä kokoomuksen kanssa eduskunnan toiseksi suurin puolue. Näin ollen tuki ei ole ainakaan kaikkien suurten puolueiden ajatus, kuten Essayah väitti.

Väite: Norjan perhelääkärimalli ratkaisisi hoitojonot

"Norjassahan tämä on tehty, ja siellä lääkäri saa valita 1 000–2 000 asiakasta, ja keskimäärin he ovat valinneet 1 200 asiakasta. Silloin lääkäri tuntee kaikki asiakkaansa ja silloin pääsee nopeammin hoitoon. Ihmiset voivat miettiä tätä niin, että haluavatko he jonottaa terveyskeskuksissa vai haluavatko he perhelääkärimallin." – Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 12.1.2022

Perustelu: Norjassa perhelääkäreillä on hieman vähemmän potilaita kuin Harry Harkimo sanoo. Helsedirektoratetin tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2020 yhdellä lääkärillä oli keskimäärin 1 068 potilasta. Tämä on alhaisin potilasmäärä lääkäriä kohti sen jälkeen, kun perhelääkärijärjestelmä perustettiin vuonna 2001. Naislääkäreillä potilaita oli keskimäärin 998 ja miehillä 1 127.

Eniten potilaita yhdellä perhelääkärillä oli vuonna 2005. Tuolloin heitä oli Harkimon mainitsemat 1 200 lääkäriä kohti. Siitä lähtien määrä on laskenut.

Norjalainen tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että pitkäaikainen hoitosuhde saman perhelääkärin kanssa vähentää sairaalahoidon tarvetta osastolla.

Norjan järjestelmä ei kuitenkaan ole ongelmaton. Norjan kansanterveysviranomaisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lääkäriin pääsy ei-kiireellisissä tapauksissa kesti 36 prosentilla potilaista yli viikon. Suomessa laki vaatii, että kiireettömissä tapauksissa on saatava aika terveyskeskukseen hoidon tarpeen arviointia varten kolmen arkipäivän kuluessa. THL:n viime lokakuun tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan arvioinnin jälkeen lääkärin vastaanotolle pääsy kesti yli viikon 41 prosentissa tapauksista. Maiden välinen ero ei siis ole erityisen suuri.

Kuluneen vuoden aikana norjalaisissa tiedotusvälineissä on myös uutisoitu, että yli 135 000 norjalaisella ei ole perhelääkäriä lainkaan. Tämä johtuu siitä, että moni perhelääkäri on lopettanut työnsä huonojen olosuhteiden takia.

Väite: Palkankorotukset ratkaisivat pulan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä

"Esimerkiksi Kerava ratkaisi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työvoimapulan nostamalla näiden työntekijöiden palkkoja. Sellaisia paikallisia ratkaisuja on mahdollista tehdä hyvinvointialueella." – Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 11.1.2022

Perustelu: Suurissa kaupungeissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkat ovat yleensä noin 3 500–3 700 euroa kuukaudessa. Keravalla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkat ovat kaupungin vuonna 2020 tekemän kaikkien sosiaalityöntekijöiden palkkojen korotuksen jälkeen yli 4 000 euroa kuukaudessa.

Korotuksen jälkeen kaikki vakanssit on täytetty.

Keravan perhepalveluiden päällikön Elina Eevan mukaan palkkojen nostaminen on kuitenkin vain osa kokonaisuutta.

– Ei se ihan niin ole, että palkoilla on paikat täytetty. Palkka on vetovoimatekijä, mutta se ei ole ainoa pitovoimatekijä. Tärkeässä roolissa ovat myös työolosuhteet, meillä on muun muassa tehty mittavat panostukset lähijohtamiseen, Eeva sanoo.

Selvästi keskimääräistä korkeampia, lähes 4 000 euron, kuukausipalkkoja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille on viime kesästä lähtien maksanut myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Siellä palkkojen nostaminen on parantanut tilannetta, mutta kaikkia vakansseja ei ole saatu täyteen.

– Meillä on jatkuvasti kolme neljä paikkaa auki. Se ei ole suhteessa dramaattisen suuri määrä, mutta kaikki tekijät tarvittaisiin, sanoo Soiten sosiaalijohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka.

Oikarinen-Nybackan mukaan parantunut palkkaus on Soitessa vähentänyt työntekijöiden vaihtuvuutta. Vaihtuvuus on alalla verrattain suurta, sillä työ on raskasta ja vaativaa.

Väite: Pienituloisten tilanne terveydenhuollon asiakasmaksujen kanssa on parantunut

"Muistutan siitä, että tilanne on merkittävästi parantunut. Esimerkiksi hammashoito on nyt liitetty osaksi maksukattoa. Ja vaikkapa nämä ulosottokysymykset, jotka ovat olleet todellinen ongelma pienituloisten osalta. Nyt järjestelmä ikään kuin kehottaa jo etukäteen anomaan vapautuksia, jos tulotaso on heikko – toisin kuin aiemmin oli ja ruuhkautti sitä kautta todellakin meidän ulosottoamme." – Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 11.1.2022

Perustelu: Väittelyssä nostettiin esille, miten suomalaiset maksavat tulevaisuudessa hoidostaan ja miten siitä tehdään mahdollisimman tasa-arvoista kaikille. Annika Saarikko sanoi, että pienituloisten asiat ovat jo parantuneet.

Saarikko nosti esimerkiksi sen, että hammashoito lasketaan nykyisin mukaan terveydenhuollon maksukattoon. Maksukatto määrittelee, kuinka paljon suomalainen joutuu korkeintaan maksamaan hoidostaan kalenterivuodessa. Tänä vuonna maksukatto on 692 euroa. Maksukaton muutoksen vaikutusta ei voi vielä tarkistaa, sillä se tuli voimaan vasta tämän vuoden alusta.

Saarikko painotti myös, että Suomessa on tehty toimenpiteitä, jotta ulosottoon menevien terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä laskisi ja että järjestelmä huomioisi paremmin pienituloisten tilanteen.

Saarikko viittasi uuteen asiakasmaksulakiin, joka tuli voimaan 1.7.2021. Viime vuonna ulosottoon meni 560 000 asiakasmaksua, kun edellisvuonna määrä oli 664 000. Tässä mielessä Saarikko on oikeassa puhuessaan tilanteen parantumisesta.

Viime vuonna ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2019. Viimeisen vuosikymmenen aikana ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on kolminkertaistunut.

Myös Saarikon väite, jonka mukaan nykyinen järjestelmä kehottaa pienituloisia anomaan etukäteen vapautuksia asiakasmaksuista, on ongelmallinen. Yhä nykyisinkin on potilaan omalla vastuulla seurata maksujen kertymistä ja maksukaton ylittymistä. Potilaan vastuulla on myös edelleen anoa vapautusta maksuista, kun maksukatto ylittyy.

Väite: Osassa kunnista ei saa matalan kynnyksen apua mielenterveysongelmiin

"Meillä on Suomessa kuntia, joissa ei saa tällä hetkellä saa juuri lainkaan matalan kynnyksen apua mielenterveysongelmiin." – Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 11.1.2022

Perustelu: Mielenterveyspalvelujen vaikea saatavuus on ollut esillä jo pitkään, ja asiasta vallitsee yhteisymmärrys. Iiris Suomelan väitteen tarkistaminen on silti ongelmallista. On erilaisia käsityksiä siitä, mikä ylipäätään on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaan kuuluvassa Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa vuodelta 2018 määritellään käsite näin: "Matalan kynnyksen palveluun ei tarvitse varata aikaa, ei vaadita lähetettä ja sinne voi päästä usein virka-ajan ulkopuolellakin." Määritelmän mukaan palvelu ei siis olisi matalan kynnyksen palvelu, jos sinne esimerkiksi vaaditaan ajanvaraus.

Kuntaliiton asiantuntijalääkäri Tuula Kock kuitenkin pitää käsitettä hankalana.

– Kun eri kunnat puhuvat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, ne eivät välttämättä puhu samasta asiasta. Toimintatavat vaihtelevat ja niiden vertailu on vaikeaa, Kock sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kartoitti (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2014–2018 mielenterveyspalveluja muutamissa sairaanhoitopiireissä ja -alueilla. Tuolloin selvisi, että matalan kynnyksen palveluita oli vain harvoissa kunnissa. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2018 ja koskevat vain Lapin sairaanhoitopiiriä.

Suomelan väitteen tarkistamiseksi tulisi ensin määritellä, mikä on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu. Sen jälkeen pitäisi tehdä valtakunnallinen kartoitus palveluiden nykytilanteesta.

Mitä mieltä olet arvioistamme? Voit keskustella aiheesta 16.1.2022 kello 23:een asti.