Hyppää sisältöön

Perhe-eläkeuudistus toi vuoden alusta myös avoleskille mahdollisuuden saada leskeneläkettä – avioleskien eläkkeen kesto rajattiin kymmeneen vuoteen

Ennen vuotta 1975 syntyneet aviolesket voivat edelleen saada leskeneläkettä loppuelämänsä ajan. Myös leskeneläkettä jo saavien tilanne pysyy ennallaan.

Nuoret Lesket ry:n Miia Iivonen kritisoi, että perhe-eläkeuudistuksessa jätettiin alle 50-vuotiaat lapsettomat lesket yhä ilman leskeneläkettä sekä unohdettiin pienituloiset ja uusperheelliset lesket. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Tämän vuoden alusta perhe-eläkkeisiin tuli suuria muutoksia.

Eniten perhe-eläkeuudistuksesta hyötyvät avolesket, jotka nyt saavat oikeuden leskeneläkkeeseen tietyissä tapauksissa ja lapset, joille työeläkelakien mukaan maksetaan lapseneläkettä nyt aiempaa pidempään. Nämä muutokset tulivat voimaan heti vuoden alussa.

– Perhe-eläkkeitä haluttiin muuttaa sen takia, että perherakenteissa on tapahtunut paljon muutoksia vuoden 1990 perhe-eläkeuudistuksen jälkeen, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta sanoo.

– Avioliitot ovat vähentyneet ja avoliitot lisääntyneet. Lapsia on yhä useammin perheissä, joissa puolisot eivät ole naimisissa. Uudistuksella haluttiin turvata lapsen taloudellista asemaa myös avoliitossa.

Leskeneläkkeet muutettiin määräaikaisiksi

Perhe-eläkeuudistuksen suurin muutos on leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet, vuoden alusta leskeksi jäävät voivat saada leskeneläkettä kymmenen vuotta, tai vähintään kunnes nuorin perheen lapseneläkettä saava on täysi-ikäinen.

– Naisten työvoimaan osallistuminen on kasvanut. Yhä useammin ollaan tasavertaisemmin työelämässä. Tällöin ei ole enää tarkoituksenmukaista maksaa leskeneläkettä pysyvästi, koska perhe-eläke muodostaa pienemmän osuuden siitä kokonaiseläketurvasta kuin aikaisemmin Hietaniemi sanoo.

Jatkossa lesken on määräaikaisen eläkkeen turvin sopeutettava toimeentulonsa uuteen tilanteeseen. Lesken oma laskennallinen työeläke vaikuttaa leskeneläkkeen määrään.

Vuonna 1974 ja tätä ennen syntyneet aviolesket voivat kuitenkin leskeksi jäädessään saada kuolleen puolison työeläkkeen perusteella leskeneläkettä loppuelämänsä ajan.

– Uudistuksella on pitkä voimaantuloaika. Ennen vuotta 1975 syntynyt voi edelleen saada pysyvän leskeneläkkeen, vaikka jäisi leskeksi vasta 30 vuoden päästä, Hietaniemi sanoo.

Myöskään leskeneläkettä jo saavien tilanne ei muutu.

Eläketurvakeskuksen Marjukka Hietaniemen mukaan perhe-eläkeuudistuksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden taloudellista turvaa toisen huoltajan kuollessa, mutta myös pienentää työeläkemenoja tulevaisuudessa.  Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Avolesken eläkkeelle tiukat ehdot

Uudistus paransi monien avoleskien asemaa, koska aiemmin heidän ei ollut mahdollista saada leskeneläkettä.

Nyt avoliitosta leskeksi jääneet voivat saada leskeneläkettä, jos puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen lapsi.

Eläkettä maksetaan lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.

Nuoret lesket ry:n vs. toiminnanjohtaja Miia Iivonen on tyytyväinen avoleskien leskeneläkkeeseen, mutta moittii avoliitolta vaadittavaa viiden vuoden kestoa.

– Meidän mielestä yhteisen lapsen olisi pitänyt riittää perusteeksi leskeneläkkeen saamiselle avoliiton kestosta riippumatta.

Uudistus ei kohtele leskiä tasa-arvoisesti

Perhe-eläkeuudistusta on kritisoitu etenkin leskeneläkkeen muuttamisesta määräaikaiseksi.

Esimerkiksi Omaishoitajaliitto muistuttaa, että omaishoitajuus rajoittaa omaishoitajan työssäkäyntiä kodin ulkopuolella ja sen takia oma työeläke voi jäädä pieneksi.

Myös Nuoret Lesket ry:n mielestä lesken taloudellinen tilanne olisi pitänyt ottaa huomioon leskeneläkkeen kestoa määriteltäessä.

– Ilman leskeneläkettä pienituloisimmat lesket ohjautuvat yhteiskunnan muun sosiaaliturvan pariin. Jos tässä haettiin säästöjä, se ei tule valitettavasti toteutumaan, Miia Iivonen toteaa.

Eläketurvakeskuksen Marjukka Hietaniemi myöntää, että nuorena leskeksi jääneiden asema heikkenee perhe-eläkeuudistuksessa.

– Määräaikaiseksi muuttuneen leskeneläkkeen takia heillä koko elinaikana saatu leskeneläkkeen määrä pienenee.

Uudistus tuo lapselle paremman turvan perhe-eläkkeestä

Vanhempansa menettäneen nuoren taloudellinen tilanne kohenee uudistuksessa. Nyt lapseneläkettä maksetaan työeläkejärjestelmästä kaksi vuotta aiempaa pidempään, 20-vuotiaaksi asti.

Lapsi voi nyt saada myös osuuden leskeneläkkeestä, jos leskeä ei esimerkiksi avioeron tai avoliiton lyhyen keston takia perheessä ole. Ennen uudistusta lapsen eläkkeen määrä ei mitenkään riippunut siitä jäikö kuolleelta huoltajalta leskeä vai ei.

– Jos oli esimerkiksi yksi lapsi niin hän sai kolmanneksen siitä kuolleen vanhempansa työeläkkeestä perhe-eläkkeenä. Jos tässä perheessä oli myös leski, joka oli leskeneläkkeeseen oikeutettu, tämä leski sai puolet edunjättäjän eläkkeestä. Eli yhteensä tämän perheen perhe-eläke oli yli 80 prosenttia kuolleen puolison ja huoltajan työeläkkeestä, Hietaniemi kertoo.

– Mutta jos ei ollut leskeä, vaikka avoliiton takia, lapsi sai vain kolmanneksen kuolleen huoltajan työeläkkeestä ja se oli koko perhe-eläke, jonka lapsi ja hänen perheensä sai.

Perhe-eläkeuudistuksen muutokset koskevat sekä työeläkejärjestelmästä maksettavia että Kelan maksamia leskeneläkkeitä. Sen sijaan lapseneläkkeen pidentäminen koskee vain työeläkejärjestelmästä maksettavia eläkkeitä. Kelan maksaman lapseneläkkeen ehdot eivät muutu. Kela maksaa sitä edelleen 21-vuotiaaksi, jos eläkkeen saaja opiskelee mutta muutoin 18-vuotiaaksi.