Mitä jos sinun elämästäsi puolet olisi ollut korona-aikaa? MLL toivoo aikuisten tinkivän omastaan, jotta lasten arki voisi olla mahdollisimman normaalia

Ilmeet, eleet ja yhdessäolo ovat tärkeitä pienten lasten oppimiselle. Isommille taas harrastus voi olla henkireikä, joka antaa syyn jaksaa, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen yhdistys.

Lasten ja nuorten elämään rajoitetun elämän vaikutukset voivat heijastua vuosia tai jopa vuosikymmeniä, pelkää Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuvituskuva. Kuva: Katriina Laine / Yle

Koronapandemia on kestänyt Suomessa pian kaksi vuotta ja ajanut ihmiset poikkeuksellisiin oloihin.

Kaikkien jaksaminen voi olla kovilla, mutta lapsilta poikkeusaika on syönyt elämästä suhteessa suuremman siivun kuin aikuisilla, ja se huolestuttaa Mannerheimin Lastensuojeluliittoa.

40-vuotiaan elämästä kaksi vuotta on "vain" viisi prosenttia, mutta 12-vuotiaalla vajaat 17 prosenttia – ja 6-vuotiaan elämästä jo kolmasosa.

Moni taapero on elänyt koko ikänsä korona-aikaa, muistuttaa Seinäjoen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, psykologi Henna Helmi Heinonen.

– Havahduimme siihen, että monen elämästä pandemia on kestänyt puolet tai jopa koko ajan. Lapsella oppiminen tapahtuu paljolti ilmeiden, eleiden, yhdessäolon ja kosketuksen kautta, ja moni on jäänyt sitä vaille, sanoo Heinonen.

Myös nuorilla korona-ajan vaikutukset näkyvät: esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 40 prosenttia kertoi kärsivänsä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta. Se ilmenee esimerkiksi pelkona puhua oppitunnilla tai kaveripiirissä.

"On aikuisen vastuulla pitää huolta lapsista"

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen paikallisyhdistys haluaa herätellä kannanotollaan aikuisia ajattelemaan, mitä vaikutuksia poikkeusajalla voi olla lapsiin.

Aikuisten pitää myös huolehtia yhteisvastuullisesti siitä, että lapset ja nuoret voisivat tilanteesta huolimatta elää niin normaalia arkea kuin on mahdollista.

Ei pidä tehdä varmuuden vuoksi päätöksiä, jotka voivat olla lapsille jopa tuhoisia, sanoo Heinonen.

– On täysin aikuisten vastuulla pitää huolta lapsista. Lasten ei tarvitse suojella meitä esimerkiksi menemällä etäkouluun, sanoo MLL:n perhetalon johtaja Sari Takala Seinäjoelta.

Yhteisvastuu tarkoittaa Henna Helmi Heinosen mukaan sitä, että ensisijassa aikuinen tinkii harrastuksistaan ja vapaaa-ajanvietostaan ja miettii myös, ottaako rokotuksen.

Sari Takala toivoo myös, että aikuiset välittäisivät omilla puheillaan turvallisuudentunnetta.

– Lapset aistivat ilmapiirin, ja on iso taakka kantaa esimerkiksi uutisointia siitä, että erityisesti lapset tartuttavat virusta. He voivat kantaa sellaisesta syyllisyyttäkin, sanoo Takala.

MLL kannustaa myös kysymään omilta lapsilta, miten pandemia on heidän elämäänsä vaikuttanut. Heinosen silmiä keskustelu omien lasten kanssa avasi konkreettisesti.

Yksi lapsista suree, ettei ole päässyt aikoihin kaverin mökille, toinen kärsii siitä, että harrastus perutaan aina jos jollain on pienintäkään oiretta ja kolmas ei ole voinut aloittaa uutta harrastusta, koska sen jatkuminen on niin epävarmaa.

– Kannattaa myös miettiä yhdessä, miten tilannetta voi korjata. Muutenkin lapsen kanssa on hyvä puhua aiheesta tämän ikätason mukaan.

Kivirikon perhetalon johtaja Sari Takala ja MLL Seinäjoen yhdistyksen puheenjohtaja Henna Helmi Heinonen toivovat lapsille tavallista arkea ja aikuisilta yhteisvastuullisuutta sen turvaamisessa. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 14. tammikuuta kello 23 asti.