Osassa Sysmää on yhä voimassa veden käyttökielto, mutta sairastumisia on vain muutama – veden keittokehotus voi jatkua viikkoja

Saastunut putkilinjasto on desinfioitu ja osassa kuntaa on aloitettu veden juoksuttaminen. Vesikriisi koettelee erityisesti karjatiloja. Matti Kivelän lypsykarjatilalla vettä kuluu yli 15 000 litraa päivässä.

Kivelän lypsykarjatilalla oltaisiin nyt pahassa pulassa, jos maatilalla ei olisi ennakkoon varauduttu pärjäämään myös ilman vesijohtovettä. Kuva: Mika Moksu / Yle

Pohjois-Sysmän vesiosuuskunnan alueella vesi on edelleen käyttökiellossa. Veden keittokehotus on voimassa kirkonkylän ja Suopelto-Päijätsalon alueella. Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin kertoo, että nyt kaikki saastuneet putkilinjat on desinfioitu.

– Tämä on tällainen sokkiklooraus. Koko verkostoon pistetään kerralla kunnolla klooria ja annetaan vaikuttaa vuorokausi. Sitten huuhdellaan ja otetaan laboratorionäytteet. Jos tulos on hyvä, toista tai ehkä jopa kolmatta desinfiointikertaa ei tarvita.

Suurin osa kuntalaisista on tähän asti selvinnyt vesikriisistä sairastumatta. Sysmän sote-keskukseen on ollut vesiongelman aikana yhteydessä vain kaksi ihmistä, joilla on ollut lieviä oireita, ripulia ja oksentelua. Vastaavan lääkärin Juha Lähteenmäen mukaan hoito ei ole vaatinut käyntiä paikan päällä.

Kuntalaisilta kysytään sisukkuutta, kun talousvesi on haettava erillisestä noutopisteestä. Mika Moksu tapasi päivittäistä vesiannostaan noutavan Marja Apilaisen ja vieraili Matti Kivelän navetassa Liikolan kylällä.

Waltteri Martelin toteaa, että oireiden yhteyttä putkiston saastumiseen ei ole voitu vahvistaa.

– Näillä näkymin näyttää siltä, että on selvitty säikähdyksellä. Missään nimessä hanskoja ei voi vielä pudottaa, mutta tilanne vaikuttaa lupaavalta.

Osa sysmäläisistä joutuu hakemaan vetensä jakelupisteistä. Saastuneen veden alueella on ollut 500–600 kotitaloutta. Kuva: Mika Moksu / Yle

Veden juoksuttaminen aloitetaan osassa kuntaa

Kirkonkylän, Suopellon ja Päijätsalon verkostojen alueilla kiinteistöissä voidaan nyt aloittaa veden juoksuttaminen verkoston huuhtelemiseksi. Vettä juoksutetaan kaikista kiinteistön hanoista, kunnes vesi ei enää haise kloorilta ja se on kirkasta. Tämän jälkeen vettä voi käyttää, mutta se on yhä keitettävä.

– Viisi minuuttia keittämisen jälkeen vettä saa käyttää juomavetenä. Keittokehotuksen aikana vettä voi käyttää peseytymiseen normaalisti, selventää Martelin.

Tarkempia ohjeita veden käyttöön keittokehotuksen aikana löytyy Päijät-Soten sivuilta. (siirryt toiseen palveluun) Keittokehotus puretaan, kun putkistosta on vahvistettu puhtaaksi useampia vesinäytteitä ja voidaan olla varmoja, että bakteeria ei linjastossa enää ole.

Tämä voi viedä Martelinin mukaan vielä jopa muutaman viikon.

Palokunta tuo joka päivä lisää vettä Matti Kivelän lypsykarjatilan kaivoon siihen asti, kunnes kunnan vesijohtovettä voidaan taas käyttää turvallisesti. Kuva: Mika Moksu / Yle

Vesikriisi on iskenyt erityisesti karjatiloille

Liikolan kylällä Matti Kivelän lypsykarjatilalla vettä ryystää päivittäin kahden sadan eläimen karja. Karja juo päivässä 15 000 - 16 000 litraa päivässä. Maatilalla on etukäteen varauduttu myös tämänkaltaiseen tilanteeseen, joten hiehonavettaan on varajärjestelmä omasta kaivosta.

– Tämä on nyt käännetty käyttöön koko tilalle, mutta oman kaivon vesimäärä ei yksistään riitä. Palokunta on tuonut kaivoon lisää vettä joka päivä.

Ongelmia aiheutti erityisesti se, että aluksi tieto kulki veden käyttäjille huonosti.

– Epätietoisuus oli pahinta, mutta tilanne on tietyllä tavalla normalisoitunut. Palokunta tuo ihan itsestään vettä, eli siitä ei nyt tarvitse kantaa huolta, Kivelä kertoo.

Vesikriisi vaaransi myös lehmien lypsämisen, mutta Kivelän tilalla oma varautuminen tämänkaltaiseen tilanteeseen esti isommat ongelmat. Kuva: Mika Moksu / Yle

Nykyaikaisella maatilalla lypsystä huolehtivat lypsyrobotit tarvitsevat riittävän vedenpaineen toimiakseen. Ne lakkaavat toimimasta välittömästi, kun vedenpaine laskee tietyn tason alapuolelle.

Kivelän tilalla varajärjestelmä oli jo siinä vaiheessa käytössä, joten tästä selvittiin ilman ongelmia. Ilman tilan omaa varajärjestelmää maatilalla oltaisiin oltu pahasti pulassa.

– Se muuttuisi silloin ihan katastrofiksi. Pihalle täytyisi saada joku kontti, mistä saataisiin paineistettua vettä.

Sysmän MTK:n varapuheenjohtajana toimiva Matti Kivelä kertoo, että paikkakunnan maatiloilla kannetaan huolta myös toisten tilojen pärjäämisestä vesikriisin keskellä.

– Puhelimet käyvät kuumana, kun jaetaan tietoa ja kokemuksia.

Vettä haetaan Sysmän yhtenäiskoulun huoltorakennuksesta. Saastuneen veden alueella asuvat kuntalaiset voivat käyttää myös uimahallin suihkutiloja. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kaivuri rikkoi putket loppiaisena

Sysmässä kunnan vesijohtoverkon talousvesi on ollut käyttökiellossa loppiaisesta asti. Syynä on putkirikko, jossa jätevesi ja käyttövesi pääsivät sekoittumaan. Kunta käynnistää tarkemmat tutkimukset onnettomuuden syistä.

Kunnan keskustassa tehtiin loppiaisena putkitöitä Väihkyläntien ja Hämeentien risteyksessä. Kaivetun kuopan pohjalla oli savivelliä. Huonon näkyvyyden vuoksi kaivurin kauha osui vierekkäin sijaitseviin jäteveden ja puhtaan veden putkiin. Putket rikkoontuivat, jolloin jätevettä pääsi puhtaan veden verkostoon.

Vesinäytteiden jälkeen talousvedessä todettiin runsaasti E.coli-bakteereita ja koliformisia bakteereita. E.coli-bakteerien esiintyminen vedessä on merkki ulosteperäisestä saastumisesta.