"Pakon edessä rokote on nyt otettava" – lähihoitaja Julie Rislakeus, 27, ei ota riskiä, että palkanmaksu keskeytyisi

Hoitajien "pakkorokotuslain" siirtymäaika päättyy tammikuun lopussa. Silloin selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia jää pois poitilas- ja asiakastyöstä.

Julie Rislakeus on kuulunut siihen sote-ammattilaisten joukkoon, joka ei ole halunnut ottaa koronarokotetta. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Rokotevelvoitteen piiriin kuuluvilla sote-ammattilaisilla on tammikuu aikaa hankkia rokotesuoja.

Eduskunta hyväksyi joulukuun lopulla tartuntatautilakiin väliaikaisen muutoksen, jonka mukaan hoitajilta ja muilta sote-työntekijöiltä edellytetään koronarokotusta, jos he ovat työssään lähikontaktissa vanhusten ja muiden koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa.

Seinäjokelainen lähihoitaja Julie Rislakeus, 27, kuuluu siihen sote-henkilöstön joukkoon, joka ei ole halunnut ottaa koronarokotetta. Hänelle eduskunnan päätös oli pettymys, ja hän sanoo suoraan, että tilanne harmittaa ja ahdistaa.

Rislakeus työskentelee vanhusten ympärivuorokautisessa asumispalveluyksikössä.

– Pakon edessä rokote on nyt otettava.

Rislakeus varasi pian lain tultua voimaan ajan rokotukseen. Hän kokee, että käytännössä ainakin hänen kohdallaan kysymys on pakosta, vaikka periaatteessa muitakin vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Lakipykälän mukaan työnantajan on tarjottava rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, mutta jos sitä ei ole järjestettävissä, palkanmaksu voidaan keskeyttää. Ketään ei voida kuitenkaan irtisanoa.

Onko korvaavaa työtä?

Kunnissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä listataan parhaillaan niitä yksiköitä, joita rokotevelvoite koskee. Samalla hahmottuu se, onko korvaavaa työtä tarjolla niille, joilla ei ole osoittaa todistusta rokotuksista kuun vaihteessa.

Seinäjoen kaupungin ikäpalveluiden johtaja Tarja Palomäki toteaa, että vanhuspuolella korvaavaa työtä on vaikea löytää.

– Sitä ei ole ainakaan yksiköiden sisällä.

Työpaikalla käytyjen keskustelujen perusteella Julie Rislakeus on päätellyt samoin. Hän ei ole kysynyt, olisiko työnantajalla tarjota korvaavaa työtä.

– En tiedä olisiko vakityöntekijöille jotain tarjolla, mutta ei ainakaan sijaisille. Yksi työkaveri ei ota rokotetta, ja hän joutuu jäämään kotiin.

Rislakeus sanoo, että hän ei voi ottaa sitä riskiä, että korvaavaa työtä ei tarjottaisi ja palkan maksaminen loppuisi.

– Kun palkka ei ole suuri muutenkaan, ja pitää elättää perhe ja selvitä arjesta, niin ei vaan pysty jäädä palkattomalle.

Kaikki hoitajat tarvitaan

Kun "pakkorokotuspykälää" valmisteltiin, arvioitiin, että noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan.

Mikä on tilanne nyt, sitä ei tiedä kukaan.

Muun muassa Super-liiton puheenjohtaja Silja Paavola on todennut, että palkanmaksun keskeytyminen on niin kova sanktio, että sillä todennäköisesti on vaikutusta.

Terveydenhuollon piirissä on kannettu huolta työvoiman riittävyydestä, jos moni rokottamaton jää pois hoitotyöstä. Huoli on erityisen akuutti tällä hetkellä, kun koronatartuntojen ja altistumisien takia hoitajia on rivistä pois muutenkin.

Ikäpalveluiden johtaja Tarja Palomäki toteaakin, että nyt tarvitaan kaikki hoitajat.

– Jos rokottamattomia jää pois, en tiedä mistä saadaan ammattitaitoista työvoimaa tilalle.

Seinäjoella vanhusten hoivayksiköissä on vältytty tartunnoilta, mutta kotihoidossa altistumisia ja karanteeneja on ollut.

– Siellä on jouduttu räätälöimään, että on saatu väki riittämään.

Sen sijaan esimerkiksi Vaasassa tilanne on vanhustenhoidossa ollut hyvinkin hankala, jopa kriittinen työvoiman riittävyyden kannalta.

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän koti- ja asumispalvelujen toimialajohtaja Tony Pellfolk myöntää olevansa huolissaan lähestyvästä aikarajasta.

– Tilanne voi muuttua entistä kriitisemmäksi, jos rokottamattomia hoitajia jää pois työstä.

Työpaikalla rokotuksista on keskusteltu

Tarja Palomäki ei lähde arvuuttelemaan, minkä verran rokottamattomia hoitajia lopulta on.

– Se nähdään kuun lopussa.

Seinäjoella rokotevelvoitteen piirissä olevien työntekijöiden pitää osoittaa rokotussuojansa toimittamalla kirjallisena koronarokotustodistus tai todistus sairastetusta taudista esihenkilölle viimeistään 31.1.2022.

– Mikäli todistusta ei toimiteta, katsotaan, että työntekijällä ei ole riittävää rokotussuojaa, todetaan henkilöstölle jaetussa tiedotteessa.

Julie Rislakeus kertoo, että hänen työpaikallaan hoitajien rokotuksista on keskusteltu eikä hän ole kokenut, että aihe olisi ollut arka.

– Onhan tästä puhuttu ja kaikilla on omat mielipiteensä.

Rislakeus ei olisi halunnut rokotusta siksi, että hän ei pidä sitä täysin turvallisena.

– Ymmärrän, että rokote suojaa minua, mutta en ole ajatellut, että rokottautuminen olisi tärkeää muiden suojaamisen kannalta varsinkin kun rokotetutkin levittävät virusta.

Lisää aiheesta:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 15.1. kello 23:een saakka.