Kunta-ala viittaa kintaalla teollisuuden palkkaratkaisuille – työnantaja: Katsomme omista lähtökohdista, Tehy: Hoitajien palkoista ei sovita Etelärannassa

Hoitajille palkankorotuksia ajava Tehy vaatii päätöksiä rahoituksesta ja loppua ”vastuun pallottelulle työnantajien ja poliitikkojen välillä”.

Kuntatyönantajien Markku Jalonen ja Tehyn Millariikka Rytkönen odottavat kunta-alan tiistaina alkaneista neuvotteluista vaikeita. Kuva: Jouni Immonen / Yle ja Markku Pitkänen / Yle

Sekä kunta-alan työnantaja- että työntekijäpuolelta torjutaan se, että vientiteollisuuden hiljattaiset sopimukset määrittäisivät kuntien työntekijöiden palkkatasoa.

Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo, että kunta-ala katsoo tilannetta omista lähtökohdistaan. Hän ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö teollisuuden tason olla palkkakatto kunta-alalla.

– Emme lähde tässä vaiheessa arvioimaan tilannetta, mutta pidän teknologiateollisuuden tasoa varsin kalliina tässä tilanteessa, Jalonen sanoo.

Teollisuuden ensimmäinen sopimus eli niin sanottu päänavaus on yleensä määrittänyt myös muiden työntekijöiden palkkatasoa Suomessa, mutta tällä kertaa epäselvää on mikä sopimuksista on ylipäätään päänavaus.

Teknologiateollisuuden työnantajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoittivat tuoreeltaan toissaviikolla, että teknologiateollisuuden ylemmille toimihenkilöille tehty sopimus on valtakunnallinen päänavaus työmarkkinoilla (siirryt toiseen palveluun) ja se luo katon tuleville ratkaisuille (siirryt toiseen palveluun). Alan ylempien toimihenkilöiden palkat nousevat 1,8 prosenttia.

Teknologiateollisuuden työnantajat ylittivät katon ja rikkoivat rajan kuitenkin itse jo parin päivän päästä. Järjestö teki alan työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton kanssa sopimuksen, jossa palkankorotukset ovat tasan kaksi prosenttia.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää täysin EK:n puheet teollisuuden luomasta palkkakatosta.

– Kysyisin heiltä missä tällaisesta asiasta on sovittu? Nyt ollaan käymässä liittokierrosta, ja liittokierroksella tarkastellaan alakohtaisesti jokaisen alan tarpeita, hän torjuu.

– Hoitajien palkoista ei ole aiemminkaan sovittu Etelärannassa, eikä sovita tälläkään kierroksella.

Markku Jalonen sanoo, että Kuntatyönantajat asettavat palkkakaton julkisen sektorin ja veronmaksajien palkanmaksukyvyn mukaan.

– Kunta-alan henkilöstö tekee äärettömän tärkeää työtä ja on ollut koronan torjunnan etulinjassa, mutta kunta-alan palkkaratkaisu pitää rakentaa kestävälle pohjalle, eli pohjalle johon julkisen talouden ja veronmaksajien rahkeet riittävät.

Tiistaina alkaneissa kunta-alan neuvotteluissa sovitaan noin 425 000 palkansaajan työehdoista. Hoitajat ovat yksi suurimmista kunta-alan henkilöstöryhmistä.

Tehy: Hoitajapula räjähtänyt käsistä

Edellisissä palkkaneuvotteluissa kaksi vuotta sitten Tehy kertoi haluavansa 1,8 prosenttiyksikköä suuremman palkankorotuksen kuin miesvaltaisten alojen korotus.

Rytkönen ei halua kertoa julkisesti, millaisia palkankorotuksia Tehy nyt hakee. Hänen mukaansa palkkatasa-arvon edistäminen on Tehyn kärkitavoitteita myös nyt.

Rytkönen sanoo kevään neuvottelukierrosta ratkaisevan tärkeäksi.

– Hoitajapula on kerta kaikkiaan räjähtänyt käsistä. Tällä kierroksella vakavaan hoitajapulaan täytyy löytää ratkaisuja.

Rytkönen vaatii hoitajien palkkauksen ja työolojen parantamista.

Jalonen sanoo, että palkkauksen lisäksi hoitajapulaan vaikuttavat muutkin asiat. Hän pitää tärkeänä, että koulutuspaikkoja lisätään ja työperäistä maahanmuuttoa edistetään.

Rytkösen mukaan ”vastuun pallottelun” työnantajien ja poliitikkojen välillä pitää loppua.

– Poliitikot päättävät loppuviimeksi julkisten varojen jaosta, ja työnantaja kantaa luonnolllisesti kaiken muun vastuun, Rytkönen sanoo.

– Olemme valinneet päättäjät jakamaan yhteisiä rahoja, joten nyt päätöksiä tarvitaan. He ovat mandaatin kansalta saaneet, ja nyt he voivat heidän duuniaan alkaa tekemään, eli päätöksiä mihin yhteisiä varoja ohjataan ja mihin ei.

Jalonen sen sijaan vaatii, että poliitikkojen ei pidä sekaantua sopimusneuvotteluihin. Rytkönen on eri linjalla.

– Ainahan tämä on sillä tavalla mennyt, että työmarkkinapöydissä haetaan tarvittavat ratkaisut, mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että ratkaisut vaativat rahaa ja se raha tulee valtiovallalta tavalla tai toisella.

Jalonen: Elintärkeät palvelut voitava turvata

Rytkösen mukaan jää nähtäväksi, tuleeko keväällä työtaisteluja.

– Se jää nähtäväksi, päästäänkö neuvottelutulokseen. Täysillä neuvotellaan, luonnollisesti, helmikuun loppuun asti, johon sopimus on voimassa. Sitten jää nähtäväksi, haluaako työnantaja ostaa työrauhaa vai ei.

Jalonen sanoo, että kuntien palkkaneuvottelujen asetelmat ovat haastavat ja vaikeat etenkin koronatilanteen takia.

– Vakava poikkeustilanne huomioon ottaen pitäisi pystyä saamaan neuvotteluratkaisu aikaan niin, että elintärkeät palvelut pystytään turvaamaan kaikissa olosuhteissa.

Jalonen korostaa, että työrauha pitäisi saada aikaan.

– Emme tiedä miten pitkään koronatilanne jatkuu, mutta olemme menossa vaikeampaan suuntaan.

Rytkönen vastaa, että hoitajat ovat taistelleet pian kahden vuoden ajan koronakriisin etulinjassa.

– En ole huolissani siitä, etteivätkö he hoitaisi työtään erinomaisesti, mutta olen huolissani siitä, ymmärtääkö työnantaja heidän arvonsa. Tämä on joukko, josta meillä ole varaa menettää yhtään.

Rytkönen vaatii, että palkkauksen lisäksi pitäisi parantaa myös hoitajien työoloja, kuten työaikamääräyksiä.

Hän sanoo, että nykyisin työnantajat voivat muutella raskasta kolmivuorotyötä tekevien hoitajien vuorolistoja ”lähes mielin määrin”.

– Hoitajat eivät käytännössä elämässään tiedä, koska ovat töissä ja koska vapaalla. Tähän täytyy tulla muutos. Ihmisen täytyy tietää koska hän on töissä, koska vapaalla.