Hyppää sisältöön

Netflix dubbasi Don't Look Up -elokuvan suomeksi, ja se herätti somessa "kauhuntäyteisiä" tunteita – oikeasti käännös on palvelua sadoilletuhansille

Kun Meryl Streep puhuukin elokuvassa suomea, katsoja nauraa, raivostuu tai ilahtuu. Leffafanit kehitysvammaisten elokuvakerhossa toivovat lisää suomeksi dubattuja elokuvia.

Jaana Pesonen on suomenkielinen presidentti Janie Orlean Netflixin katastrofikomediassa Don’t Look Up. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Näyttelijä Jaana Pesonen voi sanoa olevansa "Suomen Meryl Streep". Pesonen esittää presidentti Janie Orleanin suomenkielisen ääniroolin Netflixin katastrofikomediassa Don’t Look Up.

Pesonen meni elokuvan suomenkieliseen castingiin tietämättä, mitä roolia haki. Vasta studiolla paljastui, että ääninäytteessä dubataan Meryl Streepiä.

Kyllä se oli hämmentävää. Koitin kysyä studiossa, että mistä moinen, mistä nyt tuulee.

Miksi Netflix dubbasi aikuisille suunnatun ilmastosatiirin?

Videolla nähdään kohtaus Netflixin Don't look up -elokuvasta, ensin kohtaus englannin kielellä, sen jälkeen sama suomeksi dubattuna.

Moni ihmetteli samaa myös somessa, kun Don’t Look Up -elokuvan audiovalintoihin ilmestyi suomi.

Toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, Saksassa tai Ranskassa, meillä vieraskieliset ohjelmat ja elokuvat on ollut tapana tekstittää, eikä äänittää uudestaan suomen kielellä eli dubata.

Jatkossa dubbauksia kuitenkin voi tulla enemmänkin Netflixiin, ja Don’t Look Upin lisäksi myös Eurovision Song Contest: Story of Fire Saga löytyy suomenkielisenä versiona.

Palvelun Pohjoismaiden tiedotuksesta kommentoidaan sähköpostitse, että palvelu jatkaa kehitystä tekstitysten ja dubbauksen suhteen.

Emme dubbaa kaikkea, eikä meillä ole yhtä joka tilanteeseen sopivaa mallia, Netflixin edustaja kirjoittaa.

Vaikka Suomessa dubbaukseen ei olla totuttu, se avaa elokuvaan uusia tasoja laajemmalle yleisölle.

"Minulle voi olla vaikea pysyä tekstitysten tahdissa"

Tamperelainen Lasse Purmonen on tyytyväinen, että Don’t Look Up dubattiin. 36-vuotias Purmonen on leffafani, jolle englannin oppiminen on kehitysvamman vuoksi vaikeaa. Elokuvien ja tv-ohjelmien tekstitykset ovat Purmoselle liian nopeita luettavaksi, joten dubbaus helpottaa juonen seuraamista.

Kyllähän lasten elokuvissakin on dubbaus ja hahmot puhuvat suomea. Aikuistenkin elokuvia voisi tehdä niin, useammat ihmiset saavat näin niitä katsottua, Purmonen sanoo.

Dubbausta ei olla Suomessa totuttu ajattelemaan saavutettavuuden kannalta, vaikka se on yleisön palvelua siinä missä esimerkiksi näkövammaisten käyttämä kuvatulkkauskin.

Purmonen katsoo englanninkielisiä ohjelmia myös television sanelijan avulla, joka lukee tekstitykset ääneen.

– Se kuulostaa robotilta.

Lasse Purmonen ei ehdi lukea elokuvien tekstityksiä, mutta käy silti ystäviensä kanssa leffateatterissa katsomassa erityisesti kauhua. Kuva: Olli Perttula.

On vaikeaa nimetä tarkkaa lukua suomalaisista, jotka hyötyisivät dubatuista aikuisten elokuvista, koska asiaa ei sellaisenaan ole tutkittu.

Kyse on kuitenkin sadoistatuhansista suomalaisista, Kehitysvammaliiton asiantuntijat arvioivat.

Osviittaa antaa esimerkiksi se, että noin 370 000 työikäisellä suomalaisella on puutteita lukutaidossa. Luvut selviävät kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Noin 50 000 (siirryt toiseen palveluun) suomalaisella on jonkinlainen kehitysvamma.

650 000–750 000 (siirryt toiseen palveluun) suomalaista tarvitsee selkokielistä viestintää.

Yli miljoona (siirryt toiseen palveluun) suomalaista tarvitsee saavutettavia digipalveluita.

Jokaisessa näistä ryhmistä on ihmisiä, joille suomenkielinen dubbaus helpottaa merkittävästi elokuvan seuraamista. Luvuissa on kuitenkin päällekkäisyyttä, eikä diagnoosista voi koskaan suoraan arvioida saavutettavuustarpeita: esimerkiksi kehitysvammadiagnoosi ei tarkoita, etteikö ihminen ehtisi tai osaisi lukea elokuvan tekstityksiä.

Myös pääkaupunkiseudulla toimivan Vekkarin Leffaryhmän vetäjä Laura Loimaranta toivoo lisää dubbausta elokuviin. Kymmenhenkinen elokuvakerho on osa Kehitysvammatuki 57 ry:n toimintaa.

– Esimerkiksi minulle voi olla vaikea pysyä tekstitysten tahdissa. En mene katsomaan elokuvia, joita ei ole puhuttu suomeksi, joten elokuvia jää näkemättä sen takia, Loimaranta sanoo.

Spider-Man olisi kiva saada suomeksi dubattuna. Samoin muita suosittuja toimintaelokuvia, Loimaranta toivoo.

Lasse Purmonen käy usein työkavereidensa kanssa läpi tv- ja elokuvamaailman kiinnostavimpia kuulumisia. Kuva: Olli Perttula.

Somessa dubbaus herättää "kauhuntäyteisiä" tunteita

Monet netissä suhtautuivat Don’t Look Upin suomenkieliseen dubbaamiseen rajun negatiivisesti.

Jaana Pesonen huomasi sen, kun elokuvan dubbauksesta kertovaa uutista jaettiin suomalaiset ääninäyttelijät -someryhmässä. Asiallinen artikkeli, mutta kommenttiketjua ei kannata lukea, kollegat varoittivat.

– Siellä oli sellaista eiii, hyiii, hirveän negatiivista ja kauhuntäyteistä. Pääsääntöisesti, että ei kai tähän mennä ja ihan paskaa.

Pesonen ei anna suurta painoarvoa nettikeskustelulle, mutta dumauskommentit yllättivät silti. Eihän ketään tässä pakotettu katsomaan elokuvaa dubattuna.

– Vastustavien reaktioiden voima sai mut ajattelemaan sitä, miten nopeasti me torppaamme juttuja omasta kapeasta näkökulmasta. Olisi ihan hyvä ajatella, että omat lähtökohdat voivat olla ihan toiset kuin jollakulla toisella.

Jaana Pesonen tekee paljon spiikkaustöitä, mutta on katsojille tuttu myös roolistaan Syke-sarjan ylilääkärinä. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Uhkaako dubbaus lasten lukutaitoa?

Käännösmuoto menee katsojallatunteisiin, käännöstieteestä väitellyt Tiina Tuominen selittää. Tuominen on itse ollut pitkään kääntäjänä ja toimii nyt englannin kielen kääntämisen määräaikaisena professorina Turun yliopistolla.

Popkulttuuri on henkilökohtaista, sen kanssa tahdotaan itkeä ja nauraa. Jos uppoutumisen sijaan käännöksestä syntyy ulkopuolinen fiilis siitä, ettei tämä ei sovi juuri minulle, seuraa iso tunnereaktio.

Maakohtaiset tottumukset ovat kiinni tiukassa. Englanninkielisissä maissa tekstitetty ohjelma on merkki siitä, että katsotaan jotain vaikeaa tai taiteellista.

– Tekstityskin herättää paljon tunteita, se on jännää juttu, Tuominen sanoo.

Suomessa ollaan ylpeitä vieraskielisten ohjelmien tekstittämisestä, koska se tukee lukutaitoa ja vieraiden kielten oppimista. Päätös dubbauksen ja tekstittämisen välillä tehtiin Yleisradiossa 1950-luvun lopulla, kun Suomeen alkoi tulla vieraskielisiä ohjelmia, Tuominen kertoo.

Pääsääntöisesti Euroopassa pienet kieliryhmät tekstittävät (Pohjoismaat, Hollanti, Kreikka) ja isot dubbaavat (Espanja, Saksa, Italia, Ranska).

Selkeää syytä tähän ei Tuomisen mukaan ole: tekstittäminen olisi isommillekin nopeampaa ja halvempaa. Hintaero on usein yli kymmenkertainen.

– Onko siinä ollut halua joissain maissa häivyttää vierasta kieltä tai muuten helpommin hallita sisältöä ja vaikka poistaa sieltä jotain sopimatonta? Sekään ei ole suoraviivainen selitys, Tuominen sanoo.

Lasten lukutaidon eriytymisestä ja paikoin huononemisesta on uutisoitu paljon viime aikoina. Voiko olla, että suomalaisten luku- ja kielitaito rapistuu entisestään, jos dubbausta ryhdytään tekemään laajemmin?

Sekin on Tuomisen mielestä "ihan ymmärrettävä ja perusteltu kysymys", vaikka dubbaus tuskin syrjäyttää Suomessa tekstityskääntämistä.

Toki tekstitys edesauttaa silmäilevää lukemista ja altistaa vieraalle kielelle. Mutta.

– On vähän epäreilua sanoa, että kaikesta pitäisi oppia ja kehittyä. Ei se ole mikään itseisarvo. Saa ohjelmien parissa myös nauttia ja rentoutua. Silloin voi valita sen käännösmuodon, joka on itselleen paras, Tuominen sanoo.

Korjaus 19.1.2022 klo 09.18: Vekkarin Leffaryhmä on elokuvakerho, eikä vertaistukiryhmä, kuten jutussa alun perin luki.

Voit keskustella aiheesta 17.1. klo 23 asti.