Toksisella sisäilmalla ja ihmisen oireilla on yhteys – monitieteellinen väitöstutkimus todisti asian ensimmäistä kertaa

Luokkahuoneen sisäilman vahingolliset mikrobit ja pölyt nostavat opettajien rakennukseen liittyvien oireiden riskiä. Janne Salinin väitöstutkimuksen mukaan sisäilman myrkyllisyys nostaa oireilun moninkertaiseksi.

Janne Salin on sisätauteihin erikoistuva lääkäri, joka toimii työterveyshuollossa. Hän arvioi, että sisäilmaongelmia täytyy käsitellä monitieteellisesti. Yhden tieteenalan keinoin sisäilman ongelmat eivät aukea. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Tuore väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun) antaa uutta tietoa sisäilman vahingollisuuden ja tiloissa oleskelevien henkilöiden sairastavuuden välillä.

Tutkimuksessa selvitettiin solukokeilla luokkahuoneiden sisäilman myrkyllisten altisteiden ja rakennuksessa oleskelevien opettajien oireiden yhteyttä.

Oulun yliopistossa tänään väittelevän Janne Salinin tutkimuksen mukaan sisäilman myrkyllisyys näyttää olevan merkittävä riskitekijä oireiden subjektiivisen havaitsemisen kannalta.

– Tämä on ensimmäinen työ, jossa työntekijöiden toksista altistumista ja oireilua on yhtäaikaisesti mitattu ja verrattu, sanoo Salin.

Oleellista on, että näitä kahta asiaa tutkittiin erillään toisistaan, mutta yhtä aikaa.

Tutkimusaineiston perusteella koululuokista voidaan tunnistaa vahingollisia altisteita, jotka lisäävät riskiä oireiluun. Tulokset luovat pohjaa viranomaisille terveysperusteisten raja-arvojen määrittämiseen.

Salinin mukaan on paljon, mitä ei tiedetä haitallisesta sisäilma-altistumisesta ja sen terveysvaikutuksista.

– Niiden tarkempi tutkiminen jatkossa on erityisen tärkeää.

Se taas vaatii monitieteellisyyttä ja poikkitieteellistä lähestymistapaa, koska yksikään tieteenala ei pysty sitä yksinään ratkaisemaan.

– Tämän tutkimuksen yksi tärkeä arvo oli se, että siinä oli sekä lääketiede, mikrobiologia että solutoksikologia vahvasti edustettuna, sanoo Salin.

"Tutkimuksen tulos on merkityksellinen"

Väitöstutkimuksen mukaan huoneilman toksisuuteen liittyi moninkertaista rakennukseen liittyvän oireilua.

Aineisto on kerätty 15 suomalaiskoulusta. Opettajille tehtiin kattavat oirekyselyt, ja opettajien luokkahuoneista kerättiin kahdella eri menetelmillä näytteet. Solukokeilla mitattiin näiden näytteiden myrkyllisyys.

Tämän tutkimuksen ensilöydös julkaistiin vuonna 2017, nyt aineistoa on analysoitu yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen toksisuustesti on kehitetty yhteistyössä sisäilmatutkimusfirma Inspector Secin kanssa, jossa Janne Salinin veli Risto Salin on toimitusjohtaja. Janne Salin omistaa kolme prosenttia yrityksen osakkeista. Yritys Iei tee enää toksisuusmittauksiin liittyvää liiketoimintaa.

– Terveydellisen riskin arvioinnin näkökulmasta tutkimuksen tulos on merkityksellinen. Se nostaa myös kysymyksen, voisiko soluille myrkyllinen sisäilma-altistuminen olla syytekijä ihmisten oireilulle. Asia vaatii runsaasti jatkotutkimusta, siihen kysymykseen tämä tutkimus ei anna vastausta, sanoo Janne Salin.

Tämän tutkimuksen tulokset avaavat Salinin mukaan monia uusia näkökulmia haitallisen altistumisen ja siihen liittyvien terveysvaikutusten tutkimiseen.

– Nyt meillä on hyvä mahdollisuus edetä kohti kaikille yhteisiä intressejä. Tunnistetaan haitat ja minimoidaan sekä kustannukset että kärsimys.

Oireiden kirjo on laajempi kuin tiedetään

Rakennukseen liittyvien oireiden aiheuttajat ja syntymekanismit ovat pääosin epäselvät.

Kosteusvaurioituneista rakenteista, sisäilmasta ja laskeumapölystä on löydetty toksisia mikrobeja, joista monet tunnetaan kosteusvaurioindikaattorilajeina.

Mikrobimyrkkyjen on havaittu olevan myös herkästi aerosolisoituvia. Sisätiloissa esiintyy runsaasti myös erilaisia vahingollisia kemikaaleja.

Tämän monimutkaisen altistumisen terveydellistä merkitystä ei tunneta.

Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, voidaanko toksisuusmittausta käyttää sisätilojen terveysriskin arvioimisessa.

Tutkimuksessa tunnistettiin altisteita, jotka voivat aiemman kirjallisuuden perusteella aiheuttaa elimistössä mitokondrioiden toimintahäiriön ja oksidatiivisen stressin kautta immunologista tulehdusta, kemikaaleja tunnistavien hermojen aktivaatiota ja herkistymistä sekä neurogeenista tulehdusta.

Salin arvioi, että tämän tutkimuksen ja aiemman kirjallisuuden valossa nämä mekanismit voisivat olla merkittäviä rakennukseen liittyvien oireiden syntymisessä.

Tutkimuksen mukaan luokkahuoneen mikrobien toksisuus nosti työympäristöön liittyvien oireiden määrän lähes kaksinkertaiseksi ja pölyn toksisuus kolminkertaiseksi.

Moninaiset oireet, erityisesti hengitystie- ja silmäoireet liittyivät tilastollisesti merkitsevästi mitattuun toksisuuteen. Rakennukseen liittyvien oireiden kirjo näyttää olevan huomattavasti laajempi kuin on tähän asti tunnettu.

Tulosten perusteella haitallinen altistuminen sisäilman kautta näyttäisi olevan tunnettua laajempi ilmiö. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä ei voida tunnistaa kaikkia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä riskejä.

Onko sinulla kokemuksia sisäilmaan liittyvistä oireista? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een asti.

Juttua täydennetty 14.1. kello 17.12: Juttuun lisätty tieto Janne Salinin sidonnaisuudesta sisäilmatutkimusfirma Inspector Seciin. Tieto pohjautui aiemmin Rapport-sivustolla vuonna 2017 julkaistuun kolumniin, jonka Janne ja Risto Salin myöhemmin vahvistivat.