Isot ravintolayritykset pettyivät valtion koronakorvauksiin – kotimainen pörssiyhtiö aikoo investoida jatkossa Norjaan ja Tanskaan

Nykyinen korvauskatto estää Noho Partnersin ja Restel Oy:n mukaan suuryrityksiä saamasta oikeudenmukaiset korvaukset pandemian aiheuttamista miljoonatappioista. Muissa pohjoismaissa maksetaan ravintoloille korvauksia enemmän.

Koronapassin käyttöönotto päivänä lokakuussa 2021 Helsingissä oli paljon ihmisiä liikkeellä Kuva: Silja Viitala / Yle

Ravintola-ala kärsii jälleen valtavat tappiot, jos elinkeinon harjoittaminen kielletään koronapandemian vuoksi kolmeksi viikoksi kokonaan. Osan yrittäjille ja työntekijöille aiheutuvista vahingoista korjaavat valtion mahdollisesti myöntämät korvaukset, mutta alan suurimmat toimijat pitävät niitä pandemian tuhoihin nähden täysin alimitoitettuina.

Muissa pohjoismaissa ravintoloiden menetykset korvataan kotimaisten suuryritysten mukaan huomattavasti auliimmin.

– Esimerkiksi Tanskassa korvataan 90 prosenttia palkoista ja 80 prosenttia kuluista ja siellä kerrotaan korvauksista heti samassa yhteydessä kuin rajoituksista, kertoo alan kotimaisen pörssiyhtiön NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström.

Suomessa noin 250 ravintolaa pyörittävä NoHo Partners kertoo, että se on saanut suuren osan pandemian ajan korvauksista tähän mennessä Norjasta ja Tanskasta, vaikka murto-osa sen liikevaihdosta tulee näistä maista.

– Kansainvälinen liiketoiminta Tanskassa ja Norjassa edustaa noin 15 prosenttia meidän liikevaihdostamme, mutta näistä maista on maksettu yli 60 prosenttia kaikista korvauksista, sanoo Vikström.

Muissa pohjoismaissa ymmärretään elinkeinon arvo turismille ja työllistämiselle, meillä Suomessa viiden miljardin toimiala on alkoholipolitiikkaa, hän jatkaa. Vikströmin mukaan asia korjaantuu vain hallitusta vaihtamalla.

NoHo:a houkuttaa Norjaan myös hyvä ostovoima

NoHo Partners on niin suivaantunut hallituksen elinkeinopolitiikasta, että yhtiö aikoo jatkossa satsata Vikströmin mukaan enemmän muihin pohjoismaihin, joissa on helpompi toimia mahdollisissa uusissa kriiseissä. Vikström sanoo suoraan, että kriisi on vähentänyt intressiä investoida Suomeen.

– Meillä oli jo aikaisemmin strategiassa, että haemme kasvua Norjasta ja Pohjois-Euroopasta. Näkemys on kriisissä vahvistunut. Jatkossa investoimme enemmän Norjaan ja Tanskaan kuin Suomeen.

Uusimmat yhtiön ravintolat avattiin hiljattain Tampereen uuteen Nokia Arenaan. NoHo on kehittämässä myös kahta isompaa ravintolakokonaisuutta Helsinkiin. Tulossa on ravintoloita monitoimihalli Helsinki Gardeniin ja Kamppiin maan alle rakennettavaan elokuvakeskukseen. Näiden jälkeen yhtiön investoinnit suuntautuvat Vikströmin mukaan pääasiassa muualle.

– Norjassa on puolitoista kertainen markkina, erittäin hyvä ostovoima, kehittyneempi ulkona syömisen kulttuuri ja toiminta ei ole samallalailla rajoitettua kuin Suomessa, Vikström sanoo.

Suomi tulkitsee EU:n lainsäädäntöä muita pohjoismaita tiukemmin

Myös Suomen suurimman ravintola-alan yrityksen Restel Oy:n toimitusjohtaja Mikael Backman katsoo, että ravintolajättien kohtelu kriisissä on ollut erittäin epäoikeudenmukaista. Ihan kuin ei haluttaisi kenenkään omistavan useita ravintoloita, hän sanoo.

– Korvauksia on maksettu kaksi kertaa silloin, kun ravintolat menivät kokonaan kiinni. Pienille firmoille ne ovat varmasti paikanneet menetykset aika hyvin, mutta isommat eivät ole saaneet oikein mitään. Tämä johtuu siitä, että Suomi tulkitsee tiukasti EU:n lainsäädännön asettamia enimmäiskorvausrajoja.

Backman havainnollistaa asiaa kertomalla, että samalla kadulla vierekkäin sijaitsevat juomaravintolat voivat saada täysin erisuuruisen korvauksen, jos toisen omistajalle ravintola on ainoa ja toista pyörittää 50 ravintolaa omistava yhtiö.

– Yhden ravintolan omistaja voi saada 60 prosenttia liikevaihdosta. Sen sijaan suuryritys voi joutua tyytymään vain prosenttiin, koska ravintoloita on kymmeniä ja niille maksettavat korvaukset lasketaan yhteen. Summa nousee tällöin helposti yli yrityskohtaisen korvauskaton, kertoo Backman.

Jos ravintolat kuuluvat vielä konserniin, jossa on muutakin toimintaa, tukea ei saa Backmanin mukaan lainkaan, mikäli yhtiön tulos on plussalla.

– Jos esimerkiksi Nokia omistaisi yhden ravintolan, se tuskin saisi tukea, vaikka tekisi tappiota.

Yhtiön tuleviin investointeihin Suomen korvauspolitiikka ei Backmanin mukaan vaikuta. Restel omistaa ravintoloita vain kotimaassa.

Kriisissä yli 20 miljoonan euron tappiot tehnyt pörssiyhtiö NoHo Partners vaatii Suomea jopa poikkeamaan kriisitilanteessa EU:n kilpailulainsäädännöstä. Sen mukaan valtiot voivat maksaa korvauksia enimmillään 10 miljoonaa euroa yritystä kohden. Vikströmin mukaan myös muut maat tulkitsevat pandemiasta johtuen lain asettamaa rajaa nyt eri tavalla.

– Suomi on suunnilleen ainoa maa Euroopassa, joka ei jousta tässä tilanteessa. Korvauskatto on tällä hetkellä Suomessa yritystä kohden 2,3 miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin esimerkiksi meidän pelkät vuokrakulumme kuukaudessa. Tämä kertoo hyvin mittakaavasta. Kyllä tästä vielä aikamoinen jälkipyykki saadaan, sanoo Vikström.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 15.1.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää: