Viranomaiset suosittelevat koronan kotitestejä, mutta pitäisikö niiden olla ilmaisia? Professori: "Valtion rahoille on järkevämpääkin käyttöä"

Sosiaali ja terveysministeriö linjasi, että lieväoireisten ja altistuneiden tulisi tehdä koronatesti kotona. Viranomaiset eivät ole esittämässä maksuttomien kotitestien jakamista, vaikka siihen on muutamissa maissa päädytty.

Apteekkari Sari Kallioinen kauppakeskus Triplan apteekista sanoo, että lääketukuista ei tällä hetkellä käytännössä saa testejä. – Se on tosi hankala tilanne nyt, kun testejä suositellaan aiempaa enemmän. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kotitestien rooli pandemian edetessä on kasvanut, ja niiden tekemistä suosittelevat nyt viranomaisetkin.

Sosiaali- ja terveysministeriö suositteli keskiviikkona, että lieväoireisten ja altistuneiden tulisi jatkossa tehdä ensisijassa kotitestejä koronatartunnan toteamiseksi.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on puoltanut kotitestejä aiemmin, mutta päivitti virallisen ohjeensa kotitestien tekemisestä eilen torstaina. THL:n mukaan kotitestin voi tehdä halutessaan.

Useissa maissa testejä on jaettu kansalaisille ilmaiseksi. Niin ovat tehneet esimerkiksi Britannia, Tanska, Saksa ja Yhdysvallat, joka aikoo lähettää 500 miljoonaa pikatestiä kansalaisilleen. (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa kansalaiset saavat todennäköisesti maksaa kotona tehtävät pikatestit itse jatkossakin.

Maksuttomia testejä kaavaillaan parhaillaan kouluihin, mutta muuta maksuttomuuteen liittyvää valmistelua ei ole käynnissä, kerrotaan STM:stä.

– Suoraan siihen liittyen ei ole valmistelua, vaan koulujen ja oppilaitosten testaamista valmistellaan. Näissä toki maksuttomuus on keskeinen kysymys, strategiajohtaja Pasi Pohjola kommentoi Ylelle.

Testit maksavat tällä hetkellä yleisimmillään 3,89–4,50 euroa. Hallitus pyrki keventämään testien hintaa poistamalla arvonlisäveron, mutta kaikki toimijat eivät näytä siirtäneen verohelpotusta kuluttajahintoihin.

Jere Liitsola uskoo, että opiskelijoille pikatestit voivat olla iso menoerä. Liitsola opiskelee Haaga-Heliassa. Hänet kuvattiin kauppakeskus Triplassa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Onko testien virallinen suosittaminen tasa-arvokysymys tilanteessa, jossa ne pitää maksaa itse?

– Tietysti kaikki asiat, mihin tarvitaan varoja, ovat tasa-arvokysymyksiä, sanoo puheenjohtaja Jaana Hallamaa Sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta Etenestä.

Hallamaan mukaan esimerkiksi testien saatavuuteen liittyy vaihtelua, joka voi näyttää epätasa-arvoiselta. Testit on paikoin myyty loppuun, ja niitä on helpompi ostaa asutuskeskuksissa kuin syrjäseudulla.

– Monelle vähävaraiselle ja pienituloiselle se on taas uusi menoerä, Hallamaa sanoo.

Pelkkä viranomaisen suositus ei kuitenkaan vielä suoraan ole eriarvoinen. Kotitesti ei ole edellytys vaikkapa etuisuuden saamiselle.

– Jos sitä edellytetään palvelun tai etuisuuden ehtona, silloin se pitäisi saada ilmaiseksi. Voimassa olevien säännösten mukaan se on suositus, ei edellytys.

Ministeriö painotti tuoreessa ohjeessaan, että pikatesti ei jatkossakaan korvaa virallista pcr-testiä. Jos positiivisen kotitestituloksen saanut tarvitsee tartuntatautipäivärahaa, koronatartunta täytyy käydä varmistamassa.

Parhaillaan pahasti kuormittunutta laboratoriotestausta ei siksi voitaisi rajata vaikkapa pelkälle sote-henkilökunnalle.

Apteekit hankkivat pikatestejä eri välittäjiltä kuin kauppaketjut. Hinnat voivat siksi olla korkeammat, kauppakeskus Triplan apteekista kerrotaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sosiaalioikeuden yliopistolehtori Pauli Rautiaisen mielestä kotitesteihin liittyvässä teemassa on samoja piirteitä kuin maskisuosituksen myötä käydyssä keskustelussa silloin, kun pandemia alkoi.

Tuolloinkin pohdittiin, missä määrin maskien tarjoaminen on työnantajien ja oppilaitosten vastuulla, ja miten heikossa taloudellisessa asemassa olevat voivat niitä hankkia.

Hän ei näe ristiriitaa suosituksen ja maksullisuuden välillä. Terveysviranomainen voi suositella testejä vähän samoin, kuin vaikkapa lääkäri voi suositella verenpaineen mittaamista tiettyjä verisuonitauteja sairastaville.

– Ideaalissa maailmassa lähettäisimme ihmisille kotiin läjän pikatestejä. Eräissä maissa on lähdetty toimimaan näin. Mutta julkisen vallan ei tarvitse lähettää kotiin verenpainemittaria eikä koronatestiä.

Rautiainen muistuttaa, että tartuntatautilaki ei tunnista pikatestiä, eikä sillä ole juridista painoarvoa. Niin sanottu omaehtoinen karanteeni ei ole lain tuntema käsite, Rautiainen sanoo.

Kotitestituloksen perusteella jokaisella on lähinnä kansalaisvelvollisuus käyttäytyä järkevästi eli sairastaa koronaoireet kotona.

– Meidän tulee ymmärtää, että pikatestistä ei seuraa mitään ja siihen ei saa sitoa mitään oikeusvaikutuksia. Se ei myöskään vapauta viranomaisia yleisvaarallisen tartuntataudin seurantavastuusta.

Rautiainen huomauttaa, että lainsäädäntö ei myöskään vaadi pcr-testauksen ylläpitoa siinä mittakaavassa, kuin se nyt pyörii.

Terveysviranomaisella on lakiin perustuva velvollisuus seurata taudin etenemistä väestössä, mutta laki ei vaadi kaikkien testaamista.

– Julkinen valta voi seurata seurata pandemian etenemistä summittaisesti, jos se on lääketieteellisesti perusteltua. Kysymys on lääketieteellinen, ei millään tavalla poliittinen, Rautiainen sanoo.

Eläkkeellä oleva laboratorioalan asiantuntija Sinikka epäilee, etteivät kaikki ihmset osaa tehdä pikatestiä kotona oikein. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Virusopin asiantuntijat: Oireettomia ei kannata testata

Pikatestien varmuudesta ja herkkyydestä on käyty keskustelua pitkin pandemiaa. Nyrkkisääntö on, että positiivinen tulos on suurella todennäköisyydellä oikeasti positiivinen, sillä tautia on niin paljon liikkeellä.

Negatiiviseen tulokseen liittyy epävarmuutta. Varmin tulos saadaan, kun testi toistetaan muutaman päivän välein. Näin suosittaa myös STM uudessa ohjeessaan.

STM ohjeistaa myös, että oireettomien tulisi käyttää oireettomille suunnattuja testejä.

Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen ei silti lähtisi tarjoamaan testejä ilmaiseksi. Tautia on liikkeellä niin paljon, että esimerkiksi Helsinki on lähes luopunut altistuneiden jäljittämisestä.

Julkusen mielestään kotitestauksella on paikkansa, jos ihmisellä on oireita. Silloin tietää jäädä kotiin sairastamaan.

Ongelma liittyy oireettomien testaamiseen. Julkusen tavoin moni asiantuntijoista pitää pikatestejä tarpeellisina silloin, kun testataan oireisia tai altistuneita.

– Jos oireeton saa testistä negatiivisen tuloksen, se ei kerro mitään seuraavan päivän tilanteesta. Itämisaika altistuksesta voi olla jopa yli viisi päivää, Julkunen sanoo.

Julkusen mukaan oireettomien testaaminen synnyttäisi loputtoman tarpeen pikatestaukselle. Negatiivisen tuloksen saaneita pitäisi hänen mukaansa testata joka toinen tai kolmas päivä.

– En sitä pidä kovin kustannustehokkaana, kun testi maksaa noin viisi euroa ja ihmisiä on 5,5 miljoonaa. Rahoille on järkevämpääkin käyttöä kuin oireettomien ihmisten testaaminen.

Kansainväliset esimerkit eivät myöskään puhu laajamittaisen kotitestaamisen puolesta.

Julkunen ottaa esimerkiksi Tanskan, jossa tehtiin kymmeniä miljoonia pikatestejä ilman, että sillä oli juuri vaikutusta koronavirustaudin määrään.

– Kotitestauksen herkkyys ei ole ollut riittävä, mistä syystä testauksessa on paljon vääriä negatiivisa tuloksia, Julkunen sanoo.

Virologian dosentti, ylilääkäri Tytti Vuorinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta jakaa huolen, että testit eivät ole riittäväntarkkoja löytämään todellisia tautitapauksia.

Hän kuitenkin rajaisi laboratoriossa tehtäviä koronatestejä entisestään.

Vuorinen ehdottaa, että jatkossa laboratorioissa tehtävät testit suunnattaisiin ensisijaisesti sairaalaan hoitoon tai muihin sote- ja hoivayksiköihin tulevien sekä riskiryhmiin kuuluvien testaamiseen. Sellaisessa tilanteessa myös kotitestausta pitäisi tukea taloudellisesti.

– Jos kotitestaukset aloitetaan valtakunnallisesti, kuntien pitäisi niitä sitten kustantaa ja jakaa testit kansalaisille. Testien saanti tulisi olla tasapuolista, koska koronapandemia on koko yhteiskunnan kriisi.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 14.1. klo 23 saakka.

Lue lisää: