Hyppää sisältöön

Tyttöjen juttuja

Alli Haapasalon uusin elokuva haastaa käsityksiämme siitä, mitä tyttöys voi olla. Tytöt tytöt tytöt saa maailmanensi-iltansa Yhdysvalloissa Sundancen elokuvajuhlilla.

What's your career plan? Mikä on urasuunnitelmasi? Alli Haapasalo muistaa kuuluisan amerikkalaisohjaaja Spike Leen esittämän kysymyksen.

Haapasalo opiskeli maineikkaassa newyorkilaisessa elokuvakoulussa ja havahtui siihen, että pian opinahjon suojista olisi hypättävä kylmään maailmaan.

Elettiin 2000-luvun alkua. Haapasalo oli päässyt New Yorkin yliopiston Tisch School of the Artsiin. Hänestä oli tulossa elokuvaohjaaja ja Lee oli yksi opettajista.

Haapasalo oli jo käynyt neljä vuotta Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen linjaa, mutta kyllästynyt suomalaisen koulun ilmapiiriin.

– Osalla opettajista oli itsellään karvaita pettymyksiä alalta. Oli paljon pessimismiä. Asenneilmapiiri ei ollut koulussa vapaan luova, vaan osalla oli katkeroitumista mukana, Haapasalo sanoo.

Haapasalon mielestä Taideteollisessa ei kannustettu ottamaan riskejä, vaan ohjattiin tekemään kaupallisesti toimivaa mainstreamia.

Alli Haapasalolle tärkeitä teemoja ovat aina olleet naiseus ja naisen asema. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Ei tuettu omaa käsialaa tai omaa voimakasta näkemystä. Koulun pitäisi kuitenkin olla se turvallinen paikka, jossa testataan ideoita ja epäonnistutaan. New Yorkissa koulun mentaliteetti puolestaan ruokki juuri sitä, että ihmiset löytävät oman persoonallisen äänensä.

Kun Haapasalo muutti New Yorkiin, hän oli 27-vuotias.

Ulkopuolisen silmin hyppy oli uhkarohkea. Kolmen vuoden koulutus maksoi 100 000 dollaria. Päälle piti laskea elinkustannukset. Haapasalo lähti matkaan sillä asenteella, että hän on New Yorkissa niin pitkään kuin pystyy.

Riskinotto kannatti. Hän valmistui elokuvaohjaajaksi 2009 ja nyt ollaan tässä.

Haapasalon kolmas pitkä elokuva Tytöt tytöt tytöt on valittu Sundancen elokuvajuhlille Yhdysvaltoihin ja Berlinaleen Saksaan.

Sundance on Pohjois-Amerikan tärkein elokuvafestivaali. Berlinale taas on Cannesin ja Venetsian ohella Euroopan tunnetuimpia elokuvatapahtumia.

Tytöt keskiöön omilla ehdoillaan

– Tuntuu, että New Yorkin vuosinani Andy Warhol oli kaikkialla, Alli Haapasalo sanoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Daniela Hakulisen ja Ilona Ahdin käsikirjoittama Tytöt tytöt tytöt kuvaa kolmen hyvin erilaisen teini-ikäisen tytön elämää. Yksi heistä etsii seksuaalista identiteettiään ja kaksi ihastuu toisiinsa.

Elokuvassa eletään arkea, käydään koulua, etsitään ja koetaan rakkautta, biletetään. Yksi tytöistä pyrkii taitoluistelun EM-kilpailuihin. Toinen kipuilee äitisuhteensa vuoksi. Kolmas haluaisi oppia tuntemaan seksuaalista nautintoa.

– On yllättävää, että sellaiset asiat voivat edelleen olla tuoreita kuten nainen, joka ei elokuvassa joudu vaaratilanteeseen, tai kahden naisen välinen suhde, joka ei kerro kaapista ulos tulemisesta, tai suostumuksen esittäminen luonnollisena ja helppona asiana.

Elokuvan tytöt ovat aktiivisia ja omaehtoisia toimijoita. He eivät määrity miesten – tai aikuisten – kautta missään suhteessa.

– Jo elokuvan nimi haluaa mitätöidä tyttöjen kokeman vähättelyn ja ottaa omakseen perinteisesti nuhtelevan Tytöt tytöt tytöt -torunnan, Haapasalo kuvaa.

“Seksuaalisuus kuuluu kaikille”

Alli Haapasalo uskoo, että elokuvalla on muutosvoimaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tytöt tytöt tytöt pyrkii haastamaan ja uudistamaan katsetta, jonka läpi me perinteisesti katsomme tyttöjä. Se näkyy myös pukusuunnittelussa ja maskeerauksessa, joissa on vaalittu keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä.

– Näytämme akneihoa, yhdelle henkilölle lisäsimme upeat siniset hammasraudat, on likaisia hiuksia ja meikittömiä kasvoja. Hoin kaikille koko ajan, että "elämä asuu epätäydellisyyksissä".

Samalla problematisoidaan ajatusta siitä, mitä kaikkea tyttöys voi olla ja miten sitä esitetään. Elokuvassa ravistellaan myös tyttöjen seksuaalisuuteen liittyviä käsityksiä.

– Naisen seksuaalisuutta on elokuvissa yleensä käsitelty enemmän hulluuden, pakkomielteisyyden tai väkivallan kautta. Meidän lähtökohtamme on, että seksuaalisuus kuuluu kaikille. Myös niin kutsuttu tavallinen tyttö on seksuaalinen olento, jonka pitäisi saada tutkia seksuaalisuuttaan rauhassa, turvassa ja vapaana.

Elävässä elämässä tytöt kokevat edelleen seksuaalista häirintää ja joutuvat ennakolta miettimään erilaisia vaaratilanteita ja rajoittamaan elämäänsä niiden mukaan.

Elokuvan Mimmi (Aamu Milonoff), Rönkkö (Eleonoora Kauhanen) ja Emma (Linnea Leino) sen sijaan saavat kokeilla rajojaan ja etsiä seksuaalisuuttaan joutumatta vaaraan. Halusta ei seuraa rangaistusta.

Elokuva kertookin enemmän maailmasta, jota tavoitellaan, ei siitä, jota juuri nyt elämme. Haapasalo uskoo kuitenkin, että elokuvalla on muutosvoimaa.

– Jos tämän hetken nuoret näkevät elokuvan ja kokevat sen samastuttavaksi, se saattaa vaikuttaa heidän ajatteluunsa siitä, mitä tyttöys voi olla.

Suomalainen tukisysteemi aiheutti kateutta

– Minulla ei ole ohjaajan tuolia, mutta olen saanut kuvaaja Jarmo Kiurulta lahjaksi lippiksen, jossa lukee director. Kuva: Silja Viitala / Yle

Haapasalo on tehnyt koko elokuvauransa Suomessa. Se on ollut alusta lähtien juuri se urasuunnitelma, jota Spike Lee kysyi opiskelijoiltaan.

Syykin on selvä. Elokuvan saaminen tuotantoon on Yhdysvalloissa erittäin vaikeaa. Harva onnistuu. Haapasalon New Yorkin opiskelijakollegoistakin osa on vaihtanut kokonaan alaa.

Osa on toki päässyt huipulle. Samaan aikaan samassa koulussa opiskellut Cary Joji Fukunaga ohjasi myöhemmin omaperäisen ja omaäänisen tv-sarja True Detectiven ensimmäisen kauden sekä uusimman Bond-elokuva No Time to Dien.

Vuotta alemmalla kurssilla oliChloé Zhao, jonka Nomadland voitti viime vuonna kolme Oscar-palkintoa.

– Suomalainen rahoitusjärjestelmä on kaikista puutteistaan huolimatta todella arvokas. Kun yhdysvaltalaiset opiskelijakollegani kuulivat, miten Suomen elokuvasäätiö toimii, ja miten Suomessa voi saada rahoitusta, he olivat kateudesta vihreitä.

Esimerkiksi Haapasalon ensimmäinen pitkä elokuva Syysprinssi sai erilaisia tuotannon tukia elokuvasäätiöltä 810 000 euroa. Elokuvan kokonaisbudjetti oli noin 1,4 miljoonaa. Moni amerikkaisohjaaja voi vain haaveilla vastaavasta yhteiskunnan tuesta.

Metoosta seurasi vastareaktio

– Kiinnostavimpia ovat aina olleet ne teokset, jotka ovat alkuun tuntuneet riskaabeleilta tai pähkähulluilta ideoilta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kun Haapasalo valmistui, hän kirjoitti Syysprinssin käsikirjoitusta New Yorkissa ja muutti Suomeen vasta, kun elokuva päätyi tuotantoon.

Haapasalo oli tuolloin 37-vuotias. Hän kertoo lukeneensa tilastoja siitä, kuinka moni nainen oli silloin saanut rahoituksen esikoispitkälle elokuvalleen. Luku oli Haapasalon mukaan häkellyttävän pieni.

– Ajattelin, että miten voi olla, että kuulun lasikattojen rikkojien joukkoon. Eikös tasa-arvon pitänyt olla saavutettu jo silloin, kun Tarja Halosesta tuli presidentti?

Haapasalolle tärkeitä teemoja ovat aina olleet naiseus ja naisen asema. Tähän aihepiiriin kiinnittyi myös elokuva-alan huomio viisi vuotta sitten alkaneen metoo-liikkeen ansiosta.

Haapasalon mukaan metoo-liike on saanut ihmiset ihmiset tarkastelemaan omaa ajatteluaan ja olemaan aiempaa tietoisempia asioista.

Samaan aikaan Haapasalo näkee, että käynnissä on eräänlainen vastareaktio metoohon.

– Käytän aina punaista huulipunaa. Kaikki huulipunani ovat samaa sarjaa, ja sävytkin ovat lähellä toisiaan, sanoo Haapasalo. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Se liittyy moniin maalittamistapauksiin ja vihakampanjoihin, joita esimerkiksi naistoimittajat kuten Johanna Vehkoo ovat saaneet osakseen. Trollaus on hyvin sukupuolittunutta, vaikka se yritetään pukea sananvapauden muotoon. Kyse on kuitenkin siitä, että naisviha siirtyy vain toisten otsikoiden alle, jotta se ei olisi niin ilmiselvästi näkyvissä.

Amerikkalaispuolisosta tuli Suomi-fani

Haapasalo tuli takaisin Suomeen 2014 kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen. Suomeen muutti myös Christian Giordano, Haapasalon aviomies, jonka hän oli tavannut vain kuukausi sen jälkeen, kun oli saapunut New Yorkiin opiskelemaan.

Suomeen paluu on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Perhe asuu Helsingin Töölössä ja on kasvanut nelivuotiaalla Aamoksella. Suomi näyttää lapsiperheelle parhaat puolensa.

– Perhe- ja työelämän yhdistäminen ei olisi mahdollista New Yorkissa. Siellä ei ole yhtä edullista lastenhoitoa. Niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, toisen palkka menee helposti lastenhoitajan maksamiseen.

Giordanosta on Haapasalon mukaan tullut suuri suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan fani, eikä pariskunnalla ole toistaiseksi ollut halua palata takaisin Yhdysvaltoihin.

Pessimismi katosi elokuvantekijöiltä

– Muistan, että ViewMaster vei lapsena kaukomaille. Laitteen avulla näki mielettömiä maisemia Himalajalta Amazonille, sanoo lapsuutensa 1980-luvulla elänyt Haapasalo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomalainen elokuva elää nyt vahvaa nousukautta. Se kiinnostaa ulkomailla. Tytöt tytöt tytöt on siitä yksi esimerkki.

Sundancen elokuvakuvajuhlilla nähdään myös Hanna Bergholmin ohjaama kauhuelokuva Pahanhautoja ja Tania Andersonin dokumentti The Mission.

Haapasalo näkee, että asenteet ovat Suomessa tuulettuneet, pessimismi on kadonnut ja rohkeus ja riskinotto kasvaneet.

Nykyisin Suomessakin ajatellaan, että elokuvia voi tehdä mistä aiheista tahansa. Miksi ei voisi kuvata scifiä suomalaisella takapihalla?

– Jos katsoo maailman hienoimpia teoksia, ne ovat aina niitä, joissa on otettu riski. Elokuvataidetta ei saavuteta menestyssapluunalla. Kiinnostavimpia ovat aina olleet ne teokset, jotka ovat alkuun tuntuneet riskaabeleilta tai pähkähulluilta ideoilta.

“En päättänyt, että teen vain feministisiä elokuvia”

Haapasalolla on työn alla kaksi tv-sarjaa ja kaksi pitkää elokuvaa. Jälkimmäisten keskiössä ovat naisen tarina ja sukupuolittunut kokemus maailmasta.

– Toinen tarkastelee naisen rooleja. Toinen taas on epookkielokuva naisesta, joka ei asettunut oma aikansa yhteiskunnan raamiin. En ole päättänyt, että teen vain feministisiä elokuvia, mutta aihepiiri tuntuu kiinnostavalta ja omalta ja siellä on paljon kertomattomia tarinoita.

Enempää Haapasalo ei voi tulevista tuotannoista kertoa. Ennen kuin ne varmistuvat, Haapasalo odottaa, miten Sundancen yleisö reagoi Tytöt tytöt tytöt -elokuvaan.

– Elokuvaohjaaja on ensi-iltajuhlassakin töissä, toteaa Haapasalo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Haapasalon piti alun perin matkustaa paikan päälle, mutta korona siirsi koko tapahtuman järjestettäväksi verkkoon.

Elokuvan maailman ensi-ilta on 24. tammikuuta Yhdysvaltojen Utahissa, ja Haapasalo on jo varannut hotellihuoneen Suomesta, jotta voi osallistua online-tapahtumaan rauhassa.

– Aikaero on yhdeksän tuntia, eli meidän elokuvamme kysymys–vastaus-osio tulee mielenkiintoisiin aikoihin. Se tietää jetlagia Helsingissä!

Tytöt tytöt tytöt -elokuvan teatteriensi-ilta on Suomessa 14. huhtikuuta.

Silja Viitala valokuvasi Alli Haapasalon tällä viikolla Ylen lavastamossa Helsingin Pasilassa.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Keskustele aiheesta 17.1. klo 23 asti.