Näin tutkijat arvioivat nyt Venäjän aikeita Ukrainassa: "Hyökkäyksen uhka on huomattava, koska Venäjä ei voi saavuttaa tavoitteitaan diplomatialla"

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan lännen talouspakotteilla pyritään luomaan pelote Venäjän hyökkäystä vastaan. On kuitenkin epävarmaa, millaisiin pakotteisiin EU-maat ovat valmiita.

Ukrainalainen reserviläinen osallistui naamioituneena sotaharjoituksiin Kiovan lähellä joulukuussa 2021. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Kova paine länttä kohtaan jatkuu.

Näin arvioi virolainen tutkija Kristi Raik Euroopan turvallisuuspolitiikan superviikon seurauksia.

Venäjä on käynyt tällä viikolla Yhdysvaltain ja Naton kanssa kiivaita neuvotteluita Euroopan turvallisuudesta. Neuvottelut aloitettiin Venäjän vaatimuksesta samalla kun Venäjä on kerännyt sotavoimaa Ukrainan vastaiselle rajalle.

Yle pyysi Raikia ja norjalaista Øystein Solvangia arvioimaan Suomen ja koko Euroopan tärkeimpiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä neuvotteluiden jälkeen.

Raik johtaa Viron ulkopoliittista instituuttia Tallinnassa ja on aiemmin työskennellyt pitkään tutkijana myös Suomen ulkopoliittisessa instituutissa.

Solvang puolestaan kuuluu Norjan ulkopoliittisen instituutin tutkijaryhmään. Hän on tutkijakoulutettavana Tromssan yliopistossa ja on viimeksi analysoinut Suomen hävittäjävalintaa (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän ja Naton edustajat tapasivat keskiviikkona Brysselissä. Sitä ennen Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat maanantaina Genevessä. Kuva: Olivier Hoslet / AFP

1. Hyökkääkö Venäjä Ukrainaan?

Kristi Raik:

Se uhka on edelleen huomattava, ja se otetaan vakavasti sekä Ukrainassa että Natossa.

Tällä viikolla nähtiin, että Venäjä ei voi nyt saavuttaa tavoitteitaan Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttamiseksi diplomatian keinoin.

Paine Ukrainaa ja länttä kohtaan jatkunee. On vaikea ennustaa, missä määrin se sisältää sotilaallisen voimankäytön lisäämistä.

Venäjä on käyttänyt aktiivisesti myös ei-sotilaallisia vaikuttamiskeinoja kuten informaatiovaikuttamista ja kyberhyökkäyksiä, ja se voi lisätä niitä. Pian varmaan nähdään myös, mitä Venäjä tarkoitti lupaamillaan "sotilasteknisillä" keinoilla.

Øystein Solvang:

Tämä on miljoonan dollarin kysymys. Venäjän joukkojen keskitys Ukrainan rajalla näyttää selvästi hyökkäyksen valmistelulta. On mahdollista, että Venäjä on jo päättänyt hyökätä ja käyttää neuvotteluita vain verukkeena.

On kuitenkin todennäköisempää, että Venäjän tarkoituksena on painostaa Yhdysvaltoja ja Natoa. Silloin hyökkäyspäätös riippuisi neuvotteluiden etenemisestä.

Venäjällä on lisäksi käytössä eriasteisia vaihtoehtoja: se voi lisätä vaikutusvaltaansa itäisellä Donbassin alueella, hyökätä raskain asein tai tehdä jotain siltä väliltä.

Neuvotteluissa nähtiin maailmankatsomusten yhteentörmäys, jossa kumpikaan osapuoli ei anna periksi. Ehdotukset aserajoituksista ovat kuitenkin myönteisiä merkkejä.

Kristi Raikin mukaan Yhdysvallat ja EU ovat valmistelleet Venäjän vastaisia pakotteita tiiviissä yhteistyössä. Kuva: Antti Häkli / Yle

2. Mitä Nato ja EU ovat sopineet vastatoimista?

Kristi Raik:

Yhdysvallat ja Nato ovat valmiita jatkamaan diplomaattisia keskusteluja, tosin paljon rajatummalla asialistalla kuin mihin Venäjä on pyrkinyt. Nato on valmis vahvistamaan omaa puolustusvalmiuttaan itäisissä jäsenmaissa.

Yhdysvallat ja EU ovat valmistelleet pakotteita yhdessä. On kuitenkin epävarmaa, ovatko ne riittävän vahvoja toimiakseen nyt pelotteena. EU:n osalta kovempia pakotteita on valmisteltu komissiossa, mutta on epävarmaa, mihin EU-maat ovat oikeasti valmiita.

Länsimaat – lähinnä kahdenkeskisesti – ovat lisänneet tukea Ukrainalle sen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Myös Nato on korostanut, että Ukrainalle on luvassa lisää apua, mikäli Venäjä laajentaa sotatoimiaan.

Øystein Solvang:

Neuvottelut osoittivat, että länsi on ottanut Venäjän uhkauksen vakavasti. Uusien pakotteiden uhka on pelote Venäjän hyökkäystä vastaan. Sotilaalliset vastatoimet sen sijaan olisivat erittäin epätodennäköisiä, vaikka valmiutta todennäköisesti parannetaan.

Yhdysvallat ja Nato näyttävät jatkavan diplomaattisia neuvotteluita. Jo neuvottelut sinänsä olivat saavutus Venäjälle, mutta Venäjän asenne tuleviin neuvotteluihin on epäselvä.

Uskon, että Yhdysvallat ja Nato jatkavat yrityksiään tilanteen liennyttämiseksi, vaikka samalla ne pitävät yllä painetta Venäjää vastaan.

Tutkijakoulutettava Øystein Solvangin mielestä Venäjä käyttää voimaa saadakseen vaikutusvaltaa, koska se ei ole houkutteleva kumppani muille maille. Kuva: NUPI

3. Voiko Ukraina päästä Naton jäseneksi?

Kristi Raik:

Jonakin päivänä kyllä. Se mahdollisuus on tärkeä säilyttää, koska se perustuu Euroopan turvallisuusjärjestyksen keskeisiin periaatteisiin.

Tämän viikon neuvottelut eivät vaikuttaneet Ukrainan mahdollisuuksiin päästä Naton jäseneksi, eikä se ole lähitulevaisuuden kysymys.

Øystein Solvang:

Ei lyhyellä tähtäimellä. Sen edessä on paljon esteitä. Jäsenyys voi kuitenkin tulla realistiseksi pitkällä tähtäimellä.

Yhdysvallat ja Nato eivät voi sulkea ovea, koska Ukraina haluaa liittyä jäseneksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti 12. tammikuuta, ettei Nato sulje ovia uusilta jäseniltä ja viittasi siinä yhteydessä myös presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheeseen.

4. Miten neuvottelut vaikuttivat Suomen Nato-optioon?

Kristi Raik:

Naton avointen ovien politiikka on tullut vahvistetuksi selkeästi ja moneen kertaan. Tosin jännitteet pysynevät lähiaikoina korkealla, joten sikäli nyt olisi hyvin epäsuotuisa hetki mennä optiota lunastamaan.

Øystein Solvang:

Neuvottelut eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi Suomen Nato-optioon. Sen sijaan on mielenkiintoista seurata jatkossa, miten tapahtumat Ukrainassa vaikuttavat suomalaisten yleiseen mielipiteeseen Nato-jäsenyydestä.

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on toki hyvin erilainen kuin Ukrainan, mutta joka tapauksessa kriisi korostaa eroa Naton kumppanimaan ja jäsenmaan välillä.

5. Mitä vastatoimia Venäjä suunnittelee Natolle?

Kristi Raik:

Ei ole syytä odottaa, että Putinin Venäjän kanta Naton laajentumiseen muuttuisi suopeammaksi.

Kaiken kaikkiaan oletan, että kova paine länttä kohtaan jatkuu. Länsimaiden, Naton ja EU:n yhtenäisyys ja valmius torjua Venäjän aggressiivisia toimia tullaan testaamaan lähiaikoina vielä monin tavoin.

Øystein Solvang:

Venäjä jatkaa etujensa ajamista voimakeinoin. Venäjän asevoimista on kehittynyt hyvin kyvykäs työkalu Venäjän ulkopolitiikalle. Jännittynyt tilanne Ukrainan rajalla osoittaa jälleen kerran, että Kreml on valmis käyttämään asevoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Lisäksi Kremlin arsenaaliin kuuluvat hybridikeinot, joita on nähty Krimillä. Venäjä voi käyttää aseenaan myös kaasutoimituksia Eurooppaan (siirryt toiseen palveluun). Tästä on tullut aiempaa olennaisempi keino Euroopan energiamarkkinoiden tilanteen takia.

Videoanalyysi: Miksi Ukrainassa on kriisi, jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 15. tammikuuta kello 23 asti.

Lue lisää: