Osa yliopistoista päätti pysyä etäopetuksessa maaliskuulle asti: Laiska ratkaisu, kommentoi SYL

Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Inka Leinonen kommentoi, että opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kaatunut ainejärjestöille.

Opiskelija saapui Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle 5. tammikuuta. Aalto-yliopistossa opinnot jatkuvat pääosin etäopiskeluna maaliskuulle saakka. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Valtioneuvosto antoi 22. joulukuuta korkeakouluille vahvan suosituksen siirtyä etäopetukseen 16. tammikuuta asti. Välttämätöntä lähiopetusta voidaan järjestää.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev kuvailee tilannetta huolestuttavaksi.

– Jotkut yliopisto-opiskelijat ovat olleet jo pari vuotta etäopiskelijoita. Tautitilanne on vaikea, mutta opiskelijat ovat etäilleet jo liian kauan, Kouzmitchev kuvailee.

Koko kolmosperiodin kestävästä eli maaliskuulle jatkuvasta etäopetuksesta ovat päättäneet muun muassa Tampereen korkeakouluyhteisö, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Kouzmitchev kuvailee ratkaisua laiskaksi.

– Meillä on kandidaatteja, jotka ovat käyneet puoli vuotta yliopistolla. Tulevaisuudessa tämä näkyy mielenterveystilastoissa, Kouzmitchev povaa.

Esimerkiksi Vaasan yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto jatkavat etäopetusta 31. tammikuuta asti. Turun yliopistossa etäopetuslinjaus on voimassa 21. tammikuuta saakka. Yliopisto uumoilee, että todennäköisesti sitä jatketaan. Jyväskylän yliopistossa etäopiskellaan 23. tammikuuta asti. Mahdollisesta jatkosta päätetään ensi viikolla.

"Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kaatunut ainejärjestöille"

Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Inka Leinonen on opinnoissaan maisterivaiheessa. Lähiopetusta hänellä ei olisi tiedossakaan suosituksista riippumatta. Opintonsa hän aloitti 2017 ja Jyväskylässä 2020.

Ainakaan vielä koronaepidemia ei ole hänen valmistumiseensa vaikuttanut.

– Vielä viimeinen opetusharjoittelu olisi tarkoitus tehdä toukokuussa. Koronatilanne luo epävarmuutta, mutta harjoittelut pyritään kyllä pitämään suunnitelmien mukaan, hän kertoo.

Leinonen kuvailee, että yliopisto on varmaankin tehnyt parhaansa pitääkseen huolta opiskelijoiden jaksamisesta poikkeusaikana.

– Mutta ei se oikein opiskelijoille näy. Opiskelutahti ei ole muuttunut, ei ole ainakaan löysätty, hän miettii.

Neuvontaa ja keskusteluapua on kyllä tarjolla. Leinonen nostaa esille ainejärjestöjen roolin.

– Ainakin oma ainejärjestöni on hienosti hoitanut asioita etänä ja järjestänyt opiskelijoita yhdistävää toimintaa. Tämä on vähän kuin kaatunut ainejärjestöille, hän kuvailee.

Jyväskylän yliopistossa opiskelee noin 14 000 opiskelijaa. Heidän hyvinvoinnistaan on huolehdittu muun muassa tietopaketeilla, kyselyillä, laitosten hyvinvointineuvojilla ja vertaistuella, luettelee koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen.

Etäopetuksen kielteisiä vaikutuksia on pyritty minimoimaan muun muassa sillä, että lähiopetusta ja lähitapaamisia on järjestetty aina, kun se on ollut mahdollista.

Vaikea tilanne ahdistaa ja masentaa opiskelijoita

– Osa johtuu yleisestä korkeakoulupolitiikasta, osa koronasta, toimeentulo-ongelmista ja tutkintovaatimusten tiukkenemisesta, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev listaa.

Valtioneuvosto antoi etäopetussuosituksen, mutta korkeakoulut päättävät toimeenpanosta. Esimerkiksi 25 ihmisen ryhmille voi aivan hyvin järjestää opetusta, Kouzmitchev muistuttaa.

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa rajana on 40 henkeä: yli 40 hengen tilaisuudet toteutetaan etäjärjestelyillä ja alle 40 ihmisen tapaamiset voidaan toteuttaa kampuksella.

Suosituksessa mainitaan, että korkeakoulujen on toimeenpantava päätökset niin, että niiden kielteiset vaikutukset voidaan minimoida.

– On tärkeää, että esimerkiksi kirjastot ja muut opiskelutilat ovat avoinna, Kouzmitchev huomauttaa.

15.1. klo 13.55. Tarkennettu, että esimerkiksi Aalto-yliopistossa kampuksella voivat tavata alle 40 hengen opetusryhmät.

Lue myös: