Valmiuslakia valmistellaan, kun hoitajien työehtosopimus on katkolla – HUS-johtaja Lasse Lehtonen: Sairaat pitää hoitaa, vaikka lakko tulisi

HUSin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että valmiuslakia voitaisiin käyttää hoitajien töihin saamiseen, jos hoitajat menevät lakkoon.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vieraili perjantaina Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus valmistelee parhaillaan valmiuslain käyttöönottoa, jotta sairaanhoito voidaan turvata ja hoitohenkilökuntaa määrätä töihin.

Vaikka koronapotilaiden määrä sairaaloissa kasvaa jatkuvast, niin pahimpien korona-alueiden sairaanhoitopiirien johtajat katsovat, että juuri tällä hetkellä valmiuslaille ei ole tarvetta.

Johtajat kuitenkin sanovat, että valmiuslain valmistelu on tärkeää, koska muutaman viikon kuluttua sitä voidaan tarvita, jos potilaiden määrä sairaaloissa ennustetusti kasvaa.

Sotealan sopimus päättyy helmikuun lopussa, ja Tehy ja muut järjestöt ovat työtaisteluvalmiudessa

Lasse Lehtonen, HUSin diagnostiikkajohtaja.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut HUSin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei valmiuslaki ole nyt välttämätön. Lehtosen mielestä siitä ei olisi apua, jos hoitajia ei ole saatavilla tai työvoima on kiinni hänen mielestään väärissä paikoissa kuten testauksessa ja jäljityksessä.

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että tilanne saattaa vaikeutua entisestään myös sen takia, että kunta-alan työehtosopimus päättyy pian.

– Työmarkkinatilanne on aika haastava. Sotealan sopimus päättyy helmikuun lopussa, ja Tehy ja muut järjestöt ovat työtaisteluvalmiudessa ja silloinkin pitää pystyä sairaanhoito hoitamaan, vaikka työtaisteluja tulisi.

Edellisissä palkkaneuvotteluissa kaksi vuotta sitten Tehy kertoi haluavansa 1,8 prosenttiyksikköä suuremman palkankorotuksen kuin miesvaltaisten alojen korotus.

Lehtonen: Valtioneuvostolla on velvollisuus huolehtia, että sairaanhoitojärjestelmä toimii

Tiistaina alkoivat neuvottelut seuraavasta Sotealan työsopimuksesta.

Liittyykö työtaistelutilanne osittain tähän valmiuslakikeskusteluun?

– Valtioneuvostolla on velvollisuus huolehtia siitä, että meidän sairaanhoitojärjestelmä tilanteessa kuin tilanteessa. Siinä mielessä se on ihan ymmärrettävää, että tämmöinenkin mahdollisuus pidetään käytössä, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan sairaaloiden potilasmäärät ovat samoissa lukemissa kuin pandemian alkuaikoina keväällä 2020.

Hänen mukaansa sairaalat selviävät koronapotilaiden hoitamisesta, mutta tilanne on vaikea lähiviikkoina sairaaloissa.

– Resursseja joudutaan edelleen siirtämään koronan hoitamiseen. Meillä on henkilökuntavajetta, ja henkilökunta sairastuu. Itselläni on jo isompi huoli siitä, että miten tämä kaikki muu saadaan hoidetuksi.

Pääministeri Sanna Marin on kertonut keskustelleensa valmiuslain käyttöönotosta tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa.

– Valmiuslaissa on kolme pykälää, jotka tähän tilanteeseen sopivat, Lehtonen sanoi.

Pakko-ottopykälän avulla yksityistä terveydenhuoltoa voidaan velvoittaa luovuttamaan resursseja eli henkilöstöä julkisten tehtävien hoitamiseen.

Tämän lisäksi julkisen sairaanhoidon lääkäreiden ja hoitajien viikkovapaita ja loma-aikoja voidaan siirtää sekä kiirettömien potilaiden hoitoa voidaan siirtää, jos hoitotakuita ei noudateta.

Hallitus neuvottelee valmiuslaista ensi viikolla.

JHL: Valmiuslaki ei voi olla työtaistelun estolaki

Julkisten ja hyvinvointialojen liitton (JHL) puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine twiittasi pian tämän jutun julkaisun jälkeen, että valmiuslaki ei voi olla työtaistelujen estolaki sopimusneuvottelujen aikana.

Yle ei tavoittanut Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä kommentoimaan sitä, että valmiuslakia valmistellaan samaan aikaan, kun hoitajien työehtosopimus on katkolla.

Juttua täydennetty 14.1. kello 17: Lisätty Päivi Niemi-Laineen twiitti ja tieto, ettei Rytköstä ole tavoitettu.

Lue myös: