Vilma Haapalainen ja Oona Kinnunen tasapainoilevat kyllästymisen ja tottumisen välillä: "En muista, miltä elämä tuntui, kun ei ollut koronaa"

Omikronaalto kohtelee kouluja tällä hetkellä hyvin eri tavalla. Yhteistä on se, että epävarmassa tilanteessa stressataan, olipa tartuntoja koulussa vähän tai paljon.

Niitä hetkiä ei ole monta, jolloin korona ei pyörisi Vilma Haapalaisen ja Oona Kinnusen (oik.) mielessä. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kajaanilaiset Oona Kinnunen ja Vilma Haapalainen, 15, kertovat, millä fiiliksillä palaavat kouluun. Kinnusta ja Haapalaista haastatteli toimittaja Timo Sihvonen. Jutun toimitti Nadja Mikkonen.

Vuoden ensimmäinen kouluviikko toi koululaisten todellisuuteen taas maskit, altistumiset ja karanteenit.

Kajaanilaiset Vilma Haapalainen ja Oona Kinnunen eivät lomansa aikana osanneet odottaa tällaista tilannetta, jossa tartuntamäärät ovat kovassa kasvussa ja rajoitukset taas kiristyneet. He kokevat, että arki on tasapainoilua koronaan kyllästymisen ja tottumisen välillä.

– En muista miltä elämä tuntui, kun ei ollut koronaa, sanoo Oona Kinnunen.

Kainuu olikin vielä ennen joululomaa perustasolla, joten tilanne muuttui koululaisten loman aikana huomattavasti. 4. tammikuuta Kainuun koronatilanne täytti leviämisvaiheen kriteerit, ja tällä viikolla uusia koronatartuntoja on todettu Kainuussa keskimäärin 150 päivittäin. Kajaanissa on altistusten takia tällä hetkellä etäopetuksessa parikymmentä luokkaa.

Niitä hetkiä ei ole monta, jolloin korona ei pyörisi koululaisten mielessä. Haapalainen ja Kinnunen arvelevat, että asteikolla 0–5 heidän kokemansa tilanteen rasittavuus on nyt 2 tai 3.

– Totta kai nyt on vähän stressaavampaa, kun tämä koronatilanne on mitä on, sanoo Oona Kinnunen.

Oona Kinnunen ja Vilma Haapalainen seisovat koulun edustalla.
Korona on koulussa yleinen puheenaihe, sanovat Oona Kinnunen ja Vilma Haapalainen.

Heitä ei pelota koronatautiin sairastuminen, mutta esimerkiksi isovanhempien puolesta on huoli. Kummankaan omassa perheessä tai lähisuvussa ei ole koronatartuntoja ollut, mutta ystäväpiirissä on.

Kumpikin huomaa ärsyyntymisen lisääntyvän, kun mikään ei ole varmaa.

– Kaikki voi muuttua ja uusia ohjeita tulee tosi nopeasti, jatkaa Vilma Haapalainen.

OAJ ihmettelee, miksei aikuisista puhuta

Tilanne kouluissa eri puolilla Suomea on hyvin erilainen, sanoo opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Joissain kouluissa on kolmasosa oppilaista pois, joissain neljäsosa, joissain vain muutama, eli haitari on hirmuinen.

OAJ:lla ei ole tiedossa tarkkoja lukuja opettajien sairauspoissaoloista tai karanteenissa olevista koululuokista. Toistaiseksi opetus on pystytty järjestämään.

– Joissain kouluissa mennään ihan äärirajoilla ja hyvä toiminnan jatkuminen ei kestäisi lisääntyviä poissaoloja, sanoo Luukkainen.

Ennen koulujen alkua OAJ halusi koulut etäopetukseen. Nyt ammattijärjestö on samaa mieltä valtiovallan lähiopetuslinjaukseen kanssa, että etäopetuksesta voidaan päättää alueellisesti. Luukkainen kuitenkin ihmettelee, että miksi keskustelussa on vain lasten kokonaishyvinvointi, vaikka opettajiakin altistuu työssään koronavirukselle.

– En halua vastakkainasettelua, mutta THL:n puheissa ei puhuta sanaakaan opettajista. Tällaista pahoinvointia on (opettajilla) jonkin verran ilmassa, että onko heidät uhrattu tässä asiassa.

Saadaanhan olla lähiopetuksessa, kysyttiin Suomussalmella

Kainuun pohjoisimmassa kunnassa Suomussalmella on toistaiseksi todettu vain kaksi koronatartuntaa kouluissa, mutta sielläkin tartunnat ovat kasvussa. Ruukinkankaan koulun korona-arjesta huolehtimiseen osallistuu koko koulun henkilökunta.

– Vahtimestari on ollut ohjeistamassa maskin käyttöä esimerkiksi ruokailun yhteydessä, että milloin pidetään maskia ja milloin sen voi ottaa pois, kertoo Ruukinkankaan rehtori Heli Manninen.

Rauhallisemmasta tilanteesta huolimatta Suomussalmellakin tunnetila on välillä perusluottamuksen ja välillä epävarmuuden puolella.

– Koulun esimiehenä mietityttää, että jos paljon henkilökuntaa sairastuisi, miten arki järjestetään, pohtii Manninen.

Heti koulujen alkaessa Manninen sai oppilailta kysymyksiä, että saadaanhan olla lähiopetuksessa. Kajaanin Lyseon oppilas Vilma Haapalainen pohtii myös missä muodossa koulua käydään tästä eteenpäin.

– Kyllähän se tästä voi vielä tiukentua, että mennään etäopetukseen. Se ei olisi ehkä se kivoin vaihtoehto, pohtii Haapalainen.

Miten kevätlukukauden ensimmäinen kouluviikko on sinun perheessäsi näkynyt? Voit keskustella aiheesta 15.1. klo 23:een saakka.