Vanhus harhaili pikkutakissa ja sisätossuissa pakkasella, Totti Raittila pelasti muistisairaan: "Satuttiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan"

Vähissä vaatteissa yksinään harhaileva muistisairas on suuressa vaarassa. Silloin on tärkeää auttaa, sanoo geriatrian sairaanhoitaja.

Totti Raittila toivoo, että ainakin suurin osa ihmisistä pysähtyy auttamaan, jos sille on tarvetta. Kuva: Jouni Kirvesmies / Yle

Vanhalla miehellä oli yllään vain suorat housut, pikkutakki ja sisätossut. Päässä oli pipo, mutta korvat jäivät paljaiksi.

Ulkona oli pakkasta, ja kello näytti lähes yhtätoista illalla.

Nyt ei ole kaikki kohdallaan, ajatteli Totti Raittila.

Hän soitti hätäkeskukseen ja pelasti vanhan, muistisairaan miehen hengen. Sitä mieltä on ainakin vanhuksen tytär, joka myöhemmin kiitteli pelastajia sosiaalisen median välityksellä.

– Tottakai tilanne pitää selvittää, jos näyttää siltä, että ihminen saattaa tarvita apua. Uskon, toivon ja luotan, että ainakin suurin osa ihmisistä toimii näin, Raittila sanoo.

Erityisesti pakkasella vähissä vaatteissa yksinään useita tunteja harhaileva muistisairas on suuressa vaarassa. Näin kertoo geriatrian sairaanhoitaja Anna-Stiina Karppinen. Helteillä saattaa yllättää nestehukka, eikä öisin ole turvallista muulloinkaan.

– On ehdottoman tärkeää auttaa tällaisissa tilanteissa. Mielestäni jokaisen tulee pitää silmät ja korvat auki, kun liikumme yleisillä paikoilla, Karppinen sanoo.

Vanhus tuli vastaan koiran iltapissilenkillä

Kaikki oli sattumaa, ajattelee mikkeliläinen Totti Raittila.

Hän päätti viedä koiransa Patun iltapissille loppiaisaattona vielä myöhään illalla. Tavallisesti hän ei olisi ulkoiluttanut koiraansa niin myöhään, mutta seuraava päivä oli vapaa ja hän halusi nukkua tavallista pidempään.

Naapuritalon edessä Patu pysähtyi haistelemaan.

Silloin Raittila huomasi vanhuksen.

Hän lähestyi tietä pitkin kumarassa ja kankeasti kävellen. Vähäinen vaatetus pisti silmään.

Raittila päätti tarkistaa tilanteen.

Hän toivotti hyvää iltaa, kun vanhus käveli ohi. Mies mutisi vastauksen venäjäksi ja jatkoi matkaansa.

– Oli selvää, että tällaisessa tilanteessa pitää soittaa hätäkeskukseen, Raittila sanoo.

Nuori Labradorinnoutaja Patu pysäytti omistajansa oikealla hetkellä. Jatta Raittila auttoi kävelemällä vanhuksen rinnalla. Kuva: Jouni Kirvesmies / Yle

Hän vei koiran sisälle ja soitti hätäkeskukseen. Puoliso Jatta Raittila kiiruhti kävelemään miehen rinnalle ja yritti saada kontaktia vanhukseen. Ilman yhteistä kieltä se ei kuitenkaan onnistunut.

Ambulanssi tuli ja vei vanhuksen turvaan.

– Oli hirveän hyvä tuuri, että Patua sattui pissittämään oikeaan aikaan. Jos Patu ei olisi pyrkinyt silloin pihalle, emme olisi huomanneet koko asiaa, Raittila sanoo.

Juttele ja kysy, tarvitsetko apua

Muistisairaan tunnistaa helposti juuri liian vähäisestä vaatetuksesta. Hän saattaa myös liikkua oudossa paikassa, kuten kerrostalojen takapihoilla huomiotaherättävästi harhaillen. Näin kertoo Anna-Stiina Karppinen.

Muistisairas saattaa tulla vastaan myös vaikkapa lenkkipolulla. Hän voi etsiä jotain tiettyä paikkaa tietämättä, mihin on menossa.

Ensimmäiseksi kannattaa Karppisen mukaan jutella ihmiselle. Häneltä voi kysellä, mihin hän on menossa ja löytääkö kotiin.

– Jos on kova huoli, että on välitöntä terveydellistä vaaraa, silloin on syytä ohjata hänet välittömästi avun piiriin eli käytännössä päivystykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kylmällä ilmalla vähissä vaatteissa liikkuvat, jotka eivät löydä kotiin, eikä heillä ole avaimia mukana. Eihän silloin voi jäädä odottelemaan, Karppinen sanoo.

Akuutissa tilanteessa pitää soittaa hätäkeskukseen.

Karppinen ohjeistaa lähestymään muistisairaaksi epäiltyä ystävällisesti. Häneltä kannattaa kysellä, tarvitseeko hän apua, tietääkö hän missä on, löytääkö hän kotiinsa ja onko hänellä avaimet mukanaan.

– Ensisijaisesti ei tarvitse pelätä aggressiivisuutta. Aika harvoin aidosta välittämisestä tulee aggression uhkaa. Jos tilanne tuntuu uhkaavalta, sivullisen ei tietenkään kannata provosoida.

Hankaluuksia hahmottaa aikaa ja paikkaa

Muistisairaan voi olla hankala hahmottaa vuorokaudenaikoja.

Hän saattaa vaikkapa nukkua päiväunia, herätä yöllä ja ajatella, että onkin aamu. Kun kello näyttää kahta, voi olla vaikea hahmottaa, onko yö vai päivä. Silloin hän saattaa lähteä vaikkapa pankkiin tai kauppaan.

Muistisairauksiin liittyy myös hahmottamisen vaikeuksia, minkä takia suunnistaminen on hankalaa. Muistisairas saattaa siksi lähteä tutunkin kaupan ovelta väärään suuntaan, eikä löydä kotiinsa.

– Nämä asiat altistavat harhailulle, Karppinen kertoo.

Jos epäilee vaikkapa naapurinsa kärsivän muistiongelmista, siitä voi tehdä huoli-ilmoituksen sairaanhoitopiirille.

Vanhuksen tytär kiitteli sosiaalisessa mediassa

Jatta Raittilan puhelimeen kilahti kuvakaappaus vähän loppiaisaaton tapahtumien jälkeen. Kuvassa Tanja Ukkonen kiitteli isänsä pelastajia Facebookin Mikkelin puskaradio -ryhmässä.

Kuvan lähetti Itävallassa asuva sisko, jolle Jatta Raittila oli kertonut tapauksesta. Pariskunta ei ollut nähnyt päivitystä itse, koska he eivät kuulu Facebookin ryhmään.

– Tottakai tuli hyvä fiilis. Vitsi, kun oli hyvä tuuri, kun satuttiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, Totti Raittila iloitsee.