Mika Hietanen aikoo kävellä kaverien kanssa toiseen kaupunginosaan ja takaisin – vielä syksyllä 300 metriäkin riitti väsyttämään MS-tautia sairastavan miehen

Mika Hietanen on sairastanut MS-tautia pian kymmenen vuotta ja elänyt melko normaalia elämää. Huonommat ajat tulevat aaltoina, mutta viimesyksyinen kävelykunnon lasku on vasta toinen pahempi vaihe vuosien aikana.

Viime syksynä muutaman sadan metrin kävely vei Mika Hietasen voimat, mutta pian täyteen tulee sadan päivän putki, jolloin askelia on kertynyt vähintään 8 000. Lauantaina hän lähtee lähes kymmenen kilometrin kävelylle mukanaan joukko tsemppareita. Kuva: Raila Paavola / Yle
Kokkolalainen Mika Hietanen aikoo kävellä lauantaina Leenalasta Ykspihlajaan ja takaisin kannustusjoukkojen avulla. Hän on jo pian kymmenen vuotta sairastanut MS-tautia, mutta syksystä asti panostanut kävelykuntonsa parantamiseen. Mika Hietasen tapasi Raila Paavola.

Lauantaina kokkolalainen Mika Hietanen kävelee kotoaan toiseen kaupunginosaan ja takaisin.

Noin kymmenen kilometrin reissussa ei sinänsä olisi mitään ihmeellistä, mutta matka on pitkä miehelle, joka syksyllä väsyi jo 300–400 metrin kävelystä.

Pian kymmenen vuotta MS-taudin kanssa elänyt Hietanen huomasi tuolloin, että jalat eivät toimi entiseen malliin, mutta vetkutteli aikana neurologille menoa. Siellä todettiin, että menossa on taudin pahenemisvaihe: voimaa kyllä on, mutta jalat eivät tottele.

Kuntoutuksen myötä mies innostui liikkumaan itsekin aiempaa enemmän, ja lenkit alkoivat pidentyä. Kaikenlaiseen organisointiin taipuvainen Hietanen päätti järjestää kävelytempauksen, johon kutsui Facebookissa seuraa.

Mukaan onkin lähdössä niin kavereita kuin oudompiakin, ja tarkoituksena on taittaa matka tauottaen, jutellen ja välillä munkkikahvit hörpäten. Kanssakävelijöiden määrä on vielä arvoitus.

– 50 munkkia tilasin, ja jos niitä jää yli, niin syödään loput itse, hymyilee Hietanen.

Hän on kävellyt lauantaisen reissun määränpäähän pari kertaa, mutta paluumatka on taitettu autolla.

– Uskon, että jaksan vetää matkan, kun välillä pidetään parin minuutin taukoja. Sitten menee taas muutama sata metriä eteenpäin.

MS-tautia sairastaa noin 12 000

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus Suomessa. Sitä sairastaa noin 12 000 suomalaista. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–50-vuotiaana.

Kseessä on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus, joka voi aiheuttaa näköoireita, tuntomuutoksia, vaikeuksia liikkumiseen ja uupumusta. Myös mielialaongelmat ja muistivaikeudet sekä kipu voivat olla osa sairautta.

Taudin syntymekanismi on yhä epäselvä. Sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä, mutta MS-tauti ei ole perinnöllinen. Nykytietojen mukaan monet melko tavalliset virukset ja bakteerit saattavat johtaa taudin puhkeamiseen, jos henkilöllä on perinnöllinen alttius, kertoo Neuroliitto (siirryt toiseen palveluun).

Diagnoosi pisti työelämänkin uusiksi

Mika Hietanen sai MS-diagnoosin pian kymmenen vuotta sitten. Oikean puolen, erityisesti käden, puutuminen ja nettihaut antoivat vähän viitettä, mutta silti lopullinen diagnoosi tuli yllätyksenä.

– Shokkihan se oli.

Alun reaktio olikin masennus, ja veri veti sängyn pohjalle. Käännekohta oli Kelan kuntoutus vertaistukineen ja keskusteluineen. Asian kanssa sinuiksi pääseminen vei kuitenkin kuukausia.

Toimintakyky alkoi parantua, kun Hietanen sai kortisonia tiputettuna.

Keittiöalalla työskennelleen miehen työelämäkin meni uusiksi. Osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen ja uudelleenkoulutuksen jälkeen uusi ura urkeni koulunkäynninohjaajana.

Se on osa-aikatyö, jota Hietanen jaksaa ja josta pitää.

– En vaihtaisi päivääkään.

Elämä on silti jatkunut melko normaalina

Näiden vuosien aikana Hietanen on elänyt melko normaalia elämää, vaikka uupumus tuleekin helposti.

– Sairautta kantaa koko ajan mukana, mutta oireet eivät ole päällä koko aikaa. Kun pystyy suht normaalia elämää elämään, niin se on melko jees.

Huonoja jaksoja on tullut itse asiassa melko harvoin: syksyllä alkaneen jalkojen tottelemattomuuden hän laskee olevan vasta toinen pahempi sykli.

Silti diagnoosi on takaraivossa, ja kroppaa tulee tarkkailtua aina sillä silmällä, mahtaako jokin asia liitty MS-tautiin vai onko se esimerkiksi tavallinen iän karttumisen merkki.

Tavoitteet ovat Hietaselle tärkeitä. Syksyllä hän päätti kerryttää päivittäin 8 000 askelta, joista töissä karttuu puolet. Pian 8 000 askeleen päiviä on plakkarissa jo sata putkeen.

Jos telkkarin edessä makoilu houkuttaa, illalla iskee pieni paniikki ja kävelylle on lähdettävä.

– Pyrin liikkumaan mahdollisimman paljon, se pitää mielenkin virkeänä. Liikunta on tässäkin sairaudessa yksi parhaita lääkkeitä, sanoo Hietanen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 15.1. kello 23:een saakka.