Moni kaksi rokotetta ottanut pohtii sairastavansa omikronin, jotta saisi superimmuniteetin – mutta siinä on asiantuntijan mukaan omat riskinsä

THL:n rokotetutkija ja ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan helmikuun loppuun mennessä omikron on käynyt yhteiskunnan läpi ja pahin tilanne alkaa helpottaa.

Lyhyellä seuranta-ajalla tiedetään, että kolmas annos tuottaa noin 88 prosentin suojan vakavaa tautia vastaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Yhä useampi kaksi koronarokoteannosta saanut sairastuu nyt omikronin aiheuttamaan tautiin. Kahden annoksen tuoma suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on kuitenkin edelleen hyvä.

Kaksi rokotetta ja tartunnan saaneiden kohdalla on alettu puhua superimmuniteetista. Mikä on superimmuniteetti? Ja kannattaisiko nyt mieluummin saada lievempää tautia aiheuttava omikrontartunta vai ottaa kolmas tehosterokote? Kysyimme asiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotetutkija ja ylilääkäri Hanna Nohynekilta.

Mitä tällä hetkellä tiedetään sairastetun taudin antamasta suojasta tartuntaa vastaan?

Koronavirustaudin seurauksena muodostuva immuniteetti aiheuttajavirusta vastaan säilyy ainakin 6–­12 kuukauden ajan ja todennäköisesti suojaa ainakin osittain myös eri virusmuunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta.

Sitä, kuinka pitkään sairastettu omikron tulee suojaamaan seuraavilta varianteilta tai omikronin jälkeläisviruksilta ja mahdollisilta tulevilta munnoksilta, ei vielä tiedetä.

On raportoitu tapauksista, joissa ihminen on sairastanut varmistetusti omikronin ja kuukauden kuluttua saanut vielä uudestaan omikronin. Se kertoisi siitä, että immuniteetti, jonka omikronin sairastaminen saa aikaan, ei ehkä kuitenkaan ole niin pitkäkestoinen. Myös yksilölliset erot immuunivasteessa voivat olla suuria.

Kuinka kauan rokote suojaa omikronia vastaan?

Lyhyellä seuranta-ajalla tiedetään, että kolmas annos tuottaa noin 88 prosentin suojan vakavaa tautia vastaan ainakin kahden kuukauden ajan. Kun aikaa on kulunut yli kymmenen viikkoa kolmannesta annoksesta, suojateho vakavaa tautia vastaan on laskenut 83 prosenttiin viimeisten brittiläisten seurantatietojen mukaan.

Kolmannen annoksen suojateho infektoitumista ja tartuntaketjujen syntymistä vastaan on noin 40–60 prosenttia, mutta teho vähenee nopeammin, parissa kolmessa kuukaudessa.

Millä kahdesti rokotettu saa juuri nyt parhaan suojan, ottamalla kolmannen rokoteannoksen vai sairastamalla taudin?

Toinen koulukunta, johon lähes kaikki lääkärit kuuluvat, on sitä mieltä, että rokote on parempi ja turvallisempi tapa. Toinen koulukunta katsoo, että omikron on taudinaiheuttamiskyvyltään niin lievä, että voisi olla ihan järkevää kohdata virus luonnossa ja saada sitä kautta lisäsuojaa.

Jos on alle 60-vuotias eikä ole mitään lääketieteellisiä riskitekijöitä vakavalle koronalle, silloin voidaan ajatella, että kaksi rokotetta ja siihen päälle saatu viruksen antama tehosteannos voisi olla ihan hyväkin asia. Tämä on kuitenkin uhkapeliä; yksilö ei voi satavarmasti tietää, kuuluuko hän siihen enemmistöön joka saa vain lievän taudin vai onko hän poikkeusyksilö, jolle kehittyy vakavampi tauti.

Tässä on myös se kysymysmerkki, että me emme vielä tiedä ihan kaikkea omikronista. Tämän hetken kliininen tieto näyttää, että omikron aiheuttaa lievemmän taudin, mutta me emme vielä tiedä, kuka ja miksi saa vakavamman tautimuodon, ja onko tällä lievällä taudilla jotain pitkäaikaisvaikutuksia. Eli ihminen, joka päätyy mieluummin sairastamaan omikronin, ottaa sen riskin, että siitä voi tulla myöhemmin jotain seuraamuksia.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan kahden rokotteen jälkeen saatu koronavirustartunta voi tehostaa rokottamalla aikaansaatua immuniteettia, mutta hän ei silti suosittele tarkoituksella sairastumista, sillä omikronin pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Antaako kaksi rokotetta ja niiden lisäksi sairastettu korona niin kutsutun superimmuniteetin?

Lääketieteessä käytetään termiä hybridi-immuniteetti. Kun tartunta on saatu kahden rokoteannoksen jälkeen, tartunta itsessään tehostaa rokottamalla aikaansaatua immuniteettia. Koronavirustartunta rokotetuilla todennäköisesti tuottaa jopa nykyisiä rokotteita paremman ja pitkäkestoisemman suojan tartunnan aiheuttanutta virusmuotoa vastaan. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa.

Jos on saanut kaksi rokotetta ja lisäksi sairastunut koronaan, tarvitseeko kolmatta rokoteannosta ottaa?

Tämän hetken suosituksen mukaan ei tarvitse ottaa. Sairastettu tauti lasketaan yhdeksi rokoteannokseksi. On kuitenkin huomattava, että rokoteannoksen ja koronvirustartunnan välin on oltava riittävän pitkä, vähintään kuusi viikkoa, jotta tartunnan voidaan katsoa vastaavan yhtä rokoteannosta. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan parempi immuunivaste.

THL suosittelee, että testillä vahvistetun koronataudin sairastaneille ja yhden rokoteannoksen saaneille tarjotaan tehosteena toista rokoteannosta. Toinen rokoteannos vastaa taudin sairastaneilla kolmatta rokoteannosta.

Onko kolmannesta rokoteannoksesta haittaa, jos on saanut jo kaksi annosta ja niiden lisäksi sairastanut koronan tietämättään?

Ainoa haitta voi olla, että rokotteesta voi tulla voimakkaammat paikallis- ja yleisoireet, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, jotka kuitenkin ovat ohimeneviä. Vakavien haittojen riskiä ylimääräinen annos ei tiettävästi lisää.

Kannattaako kolmas rokote ottaa juuri nyt?

Jos haluaa omikronia vastaan muodostaa suojaa, niin kyllä rokote pitäisi ottaa nyt, koska omikron leviää niin kovalla vauhdilla. Ennuste on, että helmikuun loppuun mennessä olemme toivottavasti jo runsaasti laskevalla käyrällä eli siinä vaiheessa omikron on käynyt yhteiskunnan läpi. Sitten voidaan kysyä, mikä on seuraava variantti, tarvitaanko sitä vastaan rokote vai riittääkö kolme annosta pitkäaikaiseen suojaan useammilta virusmuunnoksilta.

Joudutaanko myöhemmin ottamaan vielä neljännet rokoteannokset?

Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan lääkevirasto EMA on kommentoinut, että voi olla järkevämpää katsoa ja odottaa, kuinka pitkään kolme annosta antaa suojaa ennen kuin ryhdytään väestötasolla antamaan laajasti neljänsiä annoksia. On kuitenkin erityisryhmiä, kuten vakavasti immuunipuutteiset ihmiset, joille jo nyt suosittelemme neljänsiä annoksia, koska heillä tautinsa vuoksi tarvitaan kolme annosta saattamaan suoja sille tasolle, millä se muilla ihmisillä on kahden annoksen jälkeen.

Olisiko myöhemmin järkevämpää siirtyä toisenlaisiin rokotteisiin?

Inaktivoidut kokosolurokotteet ja proteiini-adjuvanttirokotteet saattavat olla sellaisia, jotka antavat sekä laajakirjoisemman että pitkäaikaisemman suojan. Novavaxin rokote on proteiini-adjuvanttirokotteista ensimmäisenä tulossa Suomeen.

On myös herätetty kysymys, pitäisikö olla sellaisia rokotteita, joissa on useamman virusvariantin piikkiproteiinia tai sellaisia viruksen osia, jotka eivät muunnu niin nopeasti kuin piikkiproteiini, mutta siinä kehitystyö on vielä kesken. Ensin pitää löytää viruksesta ne rakenteet, jotka eivät muunnu niin nopeasti ja toisaalta antavat riittävästi suojaa. Se ei ole ihan helppoa, mutta tätä työtä tehdään koko ajan useammalla mantereella.

Kenelle Suomeen ensimmäisenä saapuva Novavax-rokote on tarkoitettu?

Rokotetta tulee Suomeen sen verran vähän, noin 32 000 annosta, että sitä ei riitä kuin ihan pienelle määrälle ihmisiä. On ajateltu, että se olisi ensisijaisesti heille, jotka lääketieteellisistä syistä eivät voi RNA-rokotteita ottaa ja toisaalta ihmisille, jotka maailmankatsomuksellisista syistä eivät halua ottaa RNA-rokotteita, mutta haluaisivat koronarokotesuojan. Toissijaisesti rokotteet olisi tarkoitettu sellaisille ihmisille, joille halutaan kolmantena tai mahdollisesti neljäntenä annoksena saada laajakirjoisempaa suojaa, mutta tästä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, että kuinka hyvän ja pitkäkestoisen suojan se antaa.

Lue myös: