Kulttuuriala joutui taas kiirastuleen, jonka kestosta kukaan ei tiedä – DJ Proteus: "Tapahtuma-alalta löytyy tuskaa, ahdistusta ja henkisiä helvettejä"

Suomessa tapahtumat, keikat ja esitykset ovat jälleen pitkälti jäissä, vaikka rokotusten ja koronapassin toivottiin pitävän ne auki. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) vakuuttaa ymmärtävänsä tapahtuma-alan kiukun ja turhautumisen.

DJ Proteus eli Harri Andersson kuvattuna Helsingissä 13.1. 2022. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Vielä vuonna 2019 kaikki näytti hyvältä. Mittavan kansainvälisen uran luonut, raskaaseen tanssimusiikkiin keskittynyt DJ Proteus eli Harri Andersson teki radikaalin päätöksen: hän lopettaisi seuraavana vuonna aktiivisen artistiuransa huikeisiin bileisiin ja keskittyisi jatkossa erilaisten tanssimusiikkitapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Maaliskuussa 2020 kaikki kuitenkin muuttui. Kiinasta levinnyt virustauti sai koko maapallon polvilleen, ja myös Suomessa konsertit ja tapahtumat peruuntuivat.

Kevään mittaan ryhdyttiin puhumaan jo pandemiasta, ja tilanteen vakavuus alkoi aueta Anderssonillekin.

– Omalla kohdallani kaikki pysähtyi kuin seinään. Tuntui siltä, että asiat eivät liikkuneet mihinkään suuntaan. Toki kyseessä oli uudenlainen virus ja sen aiheuttama pandemia, josta ei ollut tietoa, ja tämä tietenkin on luonut päättäjille erittäin vaikeita tilanteita. Omat työni käytännössä kuitenkin päättyivät siihen.

Vuoden 2020 loppukesällä Andersson onnistui järjestämään pari pienempää tapahtumaa, mutta esimerkiksi tuhansia ihmisiä vetävää Kosmos Festivalia oli mahdotonta toteuttaa.

– Virustilanne oli epäselvä, ja kaikki tapahtui niin nopeissa sykleissä, etten voinut ryhtyä rakentamaan mitään uutta tai kestävää. Tapahtuma-alalla mikään ei synny hetkessä, vaan kyse on pitkäjänteisestä suunnittelusta. On tehtävä artistibuukkaukset, palkattava työntekijät, varattava tilat, hoidettava lipunmyynti, panostettava ennakkomarkkinointiin ja niin edelleen.

Andersson laskee, että korona-aikana, jota on kohta kestänyt kaksi vuotta, hän on joutunut perumaan tai siirtämään myöhemmäksi kymmeniä tapahtumia.

– Tähän listaan kuuluvat myös tapahtumat, joita en vallitsevan tilanteen takia ole voinut edes julkistaa. Olen myös huomannut, että nopeasti muuttuvien tilanteiden takia kokonaiskuva ja aikajänne ovat omalla kohdallani alkaneet hämärtymään. Välillä tuntuu siltä, että korona-aika on kestänyt yhden sekunnin, välillä koko elämän. Ehkä tämä kertoo henkisestä pahoinvoinnista.

Harri Anderssonia ihmetyttää tapahtuma- ja kulttuurialan rajoitusten impulsiivisuus. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Rajoituspolitiikka on ollut impulsiivista

Suomessa hallitus ja viranomaiset ovat rajoittaneet pandemian aikana kovalla kädellä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Alan toimijat ovat syyttäneet hallitusta jopa kulttuurivihamielisyydestä. Katkerat tunnelmat konkretisoituivat viime kesänä Mitta on täysi -mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä.

– Ymmärrän täysin – kuten alalla toimivat kolleganikin – että virustaudit leviävät silloin, kun samaan tilaan kokoontuu paljon ihmisiä. Kyse on kuitenkin siitä, että vaikka esimerkiksi nyt joulukuussa ravintoloihin ja tapahtuma-alalle kohdistettiin vahvat sulkutoimet, tartunnat lisääntyvät tällä hetkellä koko ajan. Ravintoloiden ja tapahtumien sulkemisella saadaan nopeasti aikaiseksi jotakin näkyvää, ja ihmiset myös tottuvat siihen.

Anderssonin mukaan se, että rajoitukset kohdistetaan säännönmukaisesti vain tiettyihin aloihin eikä työnteko ole mahdollista, on epäoikeudenmukaista ja aiheuttaa ahdistusta ja myös suoranaista epäuskoa valtiovaltaa kohtaan.

Tällä hetkellä teatterit, elokuvateatterit, konsertit ja muut yleisötapahtumat ovat jäissä isossa osassa Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rajoitukset ovat voimassa tällä tietoa tammikuun lopulle – mutta varmaa tietoa ei ole kenelläkään siitä, milloin ovet taas aukeavat.

– Tästä kumpuaa ajattelutapa, että meitä sorretaan.

Harri Anderssonin mielestä rajoituspolitiikka on ollut impulsiivista ja vaikeasti ennustettavaa. Pitkäjänteinen suunnittelu on mahdotonta, koska kukaan ei tiedä, millainen tilanne on kuukauden kuluttua.

Vaikka kulttuuriala on saanut koronatukia valtiovallalta, Andersson pitää tukiviidakkoa sekavana ja epäkäytännöllisenä. Juuri nyt kulttuuriala on joutunut jälleen pitkälti sulkutilaan, mutta Anderssonin mielestä selkeää näkymää kriisistä ulos ei ole.

– Nyt on ainoastaan vihjailtu, että jonkinlaista kompensaatiota tulee, mutta kukaan ei tiedä miten ja milloin. Ei voi olla niin, että järjestetään sulkutila, lähdetään tuosta vaan joululomille lompsis ja ihmetellään asiaa ehkä joskus alkukeväästä.

Yksi ongelma koronatuissa on Anderssonin mielestä se, että vain kulut korvataan. Jos ei ole riittävästi kuluja, ei korvauksiaan heru.

– Ja tässä tilanteessa kaikki ovat tietenkin vetäneet kulunsa minimiin. Ihan vertailun vuoksi: olet töissä valtion virastossa ja sinulle ilmoitetaan yhtäkkiä, ettei palkkaasi makseta määrittelemättömänä ajanjaksona. Sitten kerrotaan, että voit hakea korvaukseksi ainoastaan kulujasi – jos kulut riittävät vaadittuun minimimäärän ja niistä vähennetään vielä omavastuu. Miltä tämä tuntuisi?"

Harri Andersson valtavan levykokoelmansa äärellä. Andersson on esitellyt suomalaiselle yleisölle nimenomaan raskaampaa tanssimusiikkia sekä oman uransa että järjestämiensä tapahtumien kautta. Hän on ollut Best Hard Dance DJ vuosina 2004 ja 2005. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kaikki ei ole mennyt putkeen

Joulukuussa julistettu äkillinen sulkutila on vain pahentanut paitsi Harri Anderssonin kaltaisten toimijoiden, myös koko kulttuurikentän ahdinkoa.

Tänään perjantaina useat esittävien taiteiden etujärjestöt tiedottivat laskemistaan, joiden mukaan nykyinen sulkutila aiheuttaa kulttuurialalle jälleen miljoonatappiot. Musiikin ja muiden esittävien taiteiden freelancereiden menetykset arvioitiin 17 miljoonan euron suuruisiksi, jos rajoitukset jatkuvat helmikuun loppuun.

Teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin alalla järjestöt arvioivat 22 miljoonan euron tulonmenetyksiä.

Kotimaisen kulttuurialan kurimus vetää Yle Uutisten tavoittaman tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) vakavaksi.

– Tilanne on äärettömän vaikea. Tämä on tietysti valtava pettymys kaikille meille, jotka teemme työtä kulttuurin ja tapahtumien ympärillä. Ehkä kaikista vaikein asia on se, että tämä on jatkunut niin kauan: eletään jo kolmatta koronavuotta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kuvattuna Helsingissä 13.1. 2022. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Äkillisten, kulttuurialan kritisoimien sulkujen syy löytyy Kurvisen mukaan viruksen luonteesta.

– Tautitilanne saattaa muuttua yllättäen ja eri maissa tautitilanne saattaa kehittyä eri tavalla. Tapahtuma-asioista pääsääntöisesti vastaavana ministerinä olen valmis tarkastelemaan sitä, mitä muualla tehdään ehkä paremmin kuin meillä. Pitäisi rohkeasti oppia muiden maiden kokemuksista siltä osin, jotta saataisiin tapahtumia pyöritettyä nykyistä paremmin.

Kurvinen sanoo myös ymmärtävänsä rajoituksista johtuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, turhautumisen ja kiukun.

– Tämän taudin pirullinen puoli kuitenkin on nimenomaan se, että tämä leviää sosiaalisissa tilanteissa ja kohtaamisissa. Kulttuuritapahtumissa ja urheilussa kokoonnutaan yhteisöllisesti ja ollaan lähekkäin.

Kurvinen myöntää, että korona-aikana virheitäkin on tehty, mutta hänen mielestään kyse ei kuitenkaan ole päättäjien kulttuurivihamielisyydestä.

– Kaikki ratkaisut eivät ole menneet putkeen tässä parin vuoden aikana, myönnän sen avoimesti. Olemme kuitenkin tukeneet kotimaista kulttuurikenttää lähes 300 miljoonalla eurolla.

Kurvisen mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriössä rakennetaan parhaillaan myös uutta tukipakettia. Lisäksi on perustettu kulttuurin ja luovien alojen jälleenrakennustyöryhmä, jonka tehtävänä on tehdä konkreettinen lista käytännön toimenpiteistä, joilla kotimainen kulttuuri nostetaan takaisin vuoden 2019 tasolle.

– Olen kuullut kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaisilta todella rankkoja kertomuksia epätoivosta ja väsymyksestä. Korona ei kuitenkaan ole pysyvä normaali vaan kulkutaudit tulevat ja menevät, ja niistä päästään lopulta eroon. Tunneli on nyt pitkä ja pimeä, mutta sieltä näkyy myös valoa.

Harri Anderssonin oli tarkoitus päättää kansainvälinen DJ-uransa juhlakonserttiin vuoden 2020 lopulla. Nyt konserttia on jouduttu siirtämään useamman kerran. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Miksi tapahtuma-alaa demonisoidaan?

Täysin toimettomana Harri Andersson ei korona-aikana ole ollut. Hän on tehnyt podcasteja ja kirjoittanut komeasta DJ-urastaan kirjan.

– Kirja tehtiin omakustanteena ja sen mahdollistivat ennakkotilaukset, muutenhan tämä projekti ei olisi onnistunut.

Koska oman alan töitä ei koronarajoitusten takia ole ollut, haki Andersson taannoin apua psykiatrilta jatkuvan stressitilan takia.

– Olen joutunut taistelemaan henkisen hyvinvointini takia todella paljon, enkä ole tässä tilanteessa ainoa. Tapahtuma-alalta löytyy tuskaa, ahdistusta ja henkisiä helvettejä. Mitä olen ihmisten kanssa jutellut, niin eipä sieltä mitään positiivista löydy. Moni on kokenut konkurssin, keikkapaikat ovat lopettaneet ja perheitä on hajonnut.

Synkän soundin valtias. Koska tapahtuma-alan töitä ei juuri ole ollut, Harri Andersson teki urastaan runsaasti kuvitetun kirjan. Kirjan tekeminen onnistui ennakkotilausten avulla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Anderssonia on myös ihmetyttänyt tapahtuma-alan suoranainen demonisointi ja vähättely. On unohdettu, että esimerkiksi pienellä paikkakunnalla järjestettävän festivaalin kerrannaisvaikutukset ovat moninaiset: tapahtumasta hyötyvät niin paikalliset kaupat, hotellit kuin ravintolatkin.

– Moni kokee, että nuo ne vaan haluavat juhlia, vaikka tuo juhliminen mahdollistaa monen ihmisen työn ja elinkeinon. Edelleenkin kuulee fraasin, että menkää oikeisiin töihin. En ole lukion jälkeen tehnyt muuta kuin töitä: olen ollut yrittäjä ja maksanut veroja viimeiset 28 vuotta.

Suomalaista yhteiskuntaa Andersson pitää edelleen kulttuuriltaan monipuolisena, mutta montussa kuitenkin ollaan.

– Kaikesta huolimatta olen yrittänyt keskittää ajatuksiani ja energiaani positiivisiin asioihin. Ilman perhettäni ja ystäviäni en olisi tästä ajasta selvinnyt.

Voit keskustella uutisesta 15.1. klo 23 asti.