Hyppää sisältöön

Suomen rikkaimman suvun rahoilla pyöritetään säätiötä, joka neuvoo välttämään kännykkäsäteilyä – ihmisiä jopa kehotettu harkitsemaan muuttoa

MOT perehtyi suomalaiseen Sähköherkkyyssäätiöön, joka käyttää varallisuuttaan sähkömagneettisesta säteilystä huolestuneiden neuvontaan. Säteilyltä suojaavien välineiden bisnes kasvaa 5G-pelon myötä.

Sähköherkkyyssäätiö neuvoi Anja Haaparantaa suojautumaan naapurin tukiaseman säteilyltä. Nyt Haaparanta miettii muuttoa kodistaan, jossa on asunut 40 vuotta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Onko kännykkäsi lähettämä säteily terveydelle haitallista? Onko piakkoin käynnistyvä 5G-mobiiliverkko uhkarohkea ihmiskoe?

Riippuu keltä kysyy.

Tiedemaailman enemmistön tai WHO:n kaltaisen terveysauktoriteetin vastaus on ei.

Kännykkäsäteilyltä suojaavia välineitä myyvien kauppiaiden vastaus on kyllä.

Sähkömagneettista säteilyä kohtaan koettu epäluulo ja pelko ruokkii kasvavaa bisnestä.

Sänky työhuoneeseen ja kirpparilta vanha lankapuhelin

Järvenpääläinen Anja Haaparanta kertoo eläneensä koko elämänsä perusterveenä.

Viimeisen kahden vuoden aikana häntä ovat kuitenkin vaivanneet oudot oireet. Sydämen lisälyöntejä ja päänsärkyä, josta Haaparanta ei muista koskaan aiemmin kärsineensä.

Lääkärit eivät löytäneet oireille selitystä.

– Kardiologi sanoi, että kun sydän on sähköinen elin, niin se nyt ottaa sähköhäiriötä jostain.

Haaparanta puolestaan on vakuuttunut, että oireiden syy on naapurissa sijaitsevan tukiaseman lähettämä sähkömagneettinen säteily.

Johtopäätöksen tukena on säteilyä koskeva mittausraportti. Raporttia ei ole laatinut Suomen säteilyvalvonnasta vastaava STUK, vaan 2016 perustettu Sähköherkkyyssäätiö.

Kun Haaparanta huolestui tukiasemasta, hän otti yhteyttä säätiöön, joka lähetti hänen kotiinsa insinöörin mittaamaan säteilyarvoja. Säätiön mittauspalvelu on ilmainen.

Säätiön mittausraportin mukaan Haaparannan kodin säteilymäärä oli paikoin "huono".

– Hän sanoi, että makuuhuoneessani on niin korkeat lukemat, että hän ei suosittele sitä käytettäväksi nukkumatilana. Minä siihen että apua, siellähän minä nukun.

Sähköherkkyyssäätiön insinööri kehotti Haaparantaa vaihtamaan langattoman puhelimensa langalliseen. "Hyvä puoli tässä on se, että tämä ei säteile". Kuva: Terhi Liimu / Yle

Radiotaajuuksisen säteilyn enimmäismääristä säädetään säteilylaissa. Haaparannan kodista mitattu säteily oli kaukana niistä. Sähköherkkyyssäätiö käyttää kuitenkin suosituksiaan, joissa raja-arvot ovat huomattavasti matalammat.

Nukkumapaikan vaihtamisen lisäksi Haaparannalle kerrottiin, miten hän voisi vähentää asuntonsa säteilyn määrää. Haaparanta sai säätiöltä lainaan säteilymittarin sekä säteilyä heijastavaa kangasta, jolla hän päällysti talonsa kadunpuoleiset seinät.

"Olen aina puuhastellut kotini pihapiirissä kesät ja talvet. Nykyään en puuhastele. Vallankaan etupihalla, koska siellä on huomattavasti korkeammat säteilylukemat", Haaparanta sanoo. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Koneen osakkeiden turvin 5G-verkkoa vastaan

Haaparanta on kertonut kokemuksistaan myös Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

MOT perehtyi tarkemmin Haaparantaa neuvoneen Sähköherkkyyssäätiön toimintaan.

Sähköherkkyyssäätiön perusti vuonna 2016 Ilona Herlinin sijoitusyhtiö Polttina Oy. Ilona Herlin on Koneen toiseksi suurin osakkeenomistaja ja Suomen harvoja miljardöörejä. Herlin on myös Sähköherkkyyssäätiön puheenjohtaja.

Sähköherkkyyssäätiön hallitukseen kuuluvat Ilona Herlin (toinen vasemmalta) ja Hanna Nurminen (toinen oikealta). He kuuluvat Suomen rikkaimpaan sukuun, eli hissiyhtiö Koneen omistaviin Herlineihin.

Samaan aikaan kun Sähköherkkyyssäätiö aloitti toimintansa, Polttina Oy:n omistusosuus Koneesta väheni 200 000 B-osakkeella. Sähköherkkyyssäätiön pääoma oli säätiön toiminnan alkaessa sama määrä, eli 200 000 Koneen B-osaketta.

Säätiön hallitukseen kuuluva Hanna Nurminen on puhunut avoimesti sähköherkkyydestään julkisuudessa. Myös Nurminen on sukuyhtiönsä Koneen suurimpia osakkeenomistajia.

Sähköherkkyyssäätiön tilinpäätösten mukaan säätiö omisti Koneen osakkeita 12,5 miljoonan euron edestä loppuvuonna 2020.

Varallisuuttaan Sähköherkkyyssäätiö on käyttänyt esimerkiksi tukemalla tahoja, jotka kampanjoivat 5G-mobiiliteknologiaa vastaan.

"5G-matkaviestinverkon vaikutuksista huolestuneet aktiiviset kansalaiset kampanjoivat pysäyttääkseen verkon rakentamisen lisätutkimusten ajaksi. Säätiö tuki toimintaa maksamalla kampanjan mainoskuluja."

Ote Sähköherkkyyssäätiön vuoden 2020 tilinpäätöksestä

Säätiö rahoittaa myös sähkömagneettisen säteilyn terveysriskejä selvittävää tutkimusta. Esimerkiksi vuonna 2019 säätiö myönsi 441 927 euroa Turun yliopiston radiotaajuisen säteilyn biologista vaikutusta selvittävään hankkeeseen.

Säätiön keskeisintä toimintaa on kuitenkin sähköherkkien neuvonta ja apuvälinelainaamon pyörittäminen. Ensimmäisen kolmen toimintavuotensa aikana säätiö oli lainannut apuvälineitä yli sadalle henkilölle.

Säätiö lainaa apuvälineitä ilmaiseksi. Mikäli lainaaja haluaa kokeilujakson jälkeen ostaa välineet itselleen, säätiö tarjoaa kauppiaiden yhteystietoja.

Anja Haaparannan säteilyä heijastava kangas on tuhansien eurojen arvoinen. Sen ostaminen on eläkeläiselle iso päätös.

– Mutta se sijoitus on tehtävä. Enhän minä ilman niitä tule toimeen.

Mobiilisäteilyltä suojaavat välineet ovat kasvava bisnes, joka pohjaa kyseenalaisiin väitteisiin säteilyn vaarallisuudesta.

Tarjolla kaikkea maalista vauvanmyssyihin

Haaparannan kankaan on valmistanut sveitsiläinen Swiss Shield. Yritys on valmistanut säteilyä heijastavaa kangasta 1990-luvun lopulta lähtien.

Swiss Shieldin toimitusjohtaja Henrik Tvengen mukaan kankaan kysyntä on kasvanut selvästi viime vuosina.

– Ehkä korona vaikuttaa asiaan? Ehkä ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona tietokoneillaan selvittämässä, mitä on 5G, Tvenge pohtii.

Tarjonnasta päätellen mobiilisäteilyltä suojaavien välineiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti. Tarjolla on kaikkea säteilyä heijastavasta maalista kankaisiin ja vauvanmyssyihin.

MOT perehtyi suojavälinemarkkinoihin. Uusin MOT-jakso katsottavissa alta.

Kauppiaiden myyntivaltti on mobiilisäteilyn väitetty vaarallisuus.

Joidenkin verkkokauppojen nettisivuilla säteilyn väitetään aiheuttavan muun muassa päänsärkyä, dna-vaurioita, hedelmättömyyttä ja syöpää.

– Me kaikki kärsimme sähkömagneettisista aalloista. Jotkut enemmän kuin toiset. Mutta olemme kaikki potentiaalisia asiakkaita, kuvailee Swiss Shieldin toimitusjohtaja Tvenge.

Swiss Shieldin toimitusjohtaja Henrik Tvenge kertoo puhuvansa päivittäin sähkömagneettisesta säteilystä kärsivien kanssa. "Jotkut pohtivat itsemurhaa, koska eivät kestä ympäristön säteilyä". Kuva: Terhi Liimu / Yle

Väitteet ovat vastoin tiedemaailman tämänhetkistä käsitystä.

Kännykkäsäteilyn mahdollisia haittavaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä. Johdonmukaista näyttöä esimerkiksi säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista ei ole toistaiseksi löydetty.

Sen sijaan säteilyn jatkuvalla välttämisellä saattaa olla ikäviä seurauksia.

Lääketieteen asiantuntijat eivät suosittele säteilyn välttämistä

On jo pitkään tiedetty, että kalkkitabletin kaltainen lumelääke voi parantaa, jos ihminen uskoo saavansa tehokasta lääkettä.

Sähköherkkyydessä on kyse samasta ilmiöstä, mutta käänteisesti, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

– Se on eräänlaista pirullista oppimista, Korkeila sanoo.

Jos ihminen vakuuttuu mobiilisäteilyn vaarallisuudesta, keskushermosto voi ajan myötä herkistyä asialle. Lopulta henkilö voi säteilyn lähteitä havaitessaan saada rajujakin fyysisiä oireita, vaikka elimistö olisi kunnossa.

Sähköherkät kärsivät niin sanotusta nosebo-ilmiöstä eli lumehaitasta, sanoo professori Korkeila. "Tällaiset mekanismit ovat olleet ihmisille tärkeitä, jotta on voitu pysyä hengissä tilanteissa, joissa ei tiedetä onko jokin asia vaarallinen vai ei".  Kuva: Terhi Liimu / Yle

MOT haastatteli tätä juttua varten useita lääketieteen asiantuntijoita muun muassa Työterveyslaitokselta ja HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalta.

Yksikään ei suositellut mobiilisäteilyltä suojautumista, vaikka henkilö kokisi sen helpottavan oloa. Myöskään Duodecimin Käypä hoito -suositus ei suosittele sitä (siirryt toiseen palveluun).

Yksi syy tähän on se, että säteilyltä suojautuminen hankaloittaa merkittävästi elämää. Nykyisin mobiilisäteilyä on kaikkialla, missä on ihmisiä.

Toinen syy on se, että säteilyn välttämisen uskotaan voivan pahentaa oireita.

– Välttäminen on viimeinen asia mikä kannattaa tehdä. Se vahvistaa kielteistä oppimista, Korkeila sanoo.

Koneen säätiö rahoitti kännykkäsäteilyn vaaroista varoittavan lastenkirjan

Sähköherkkyyssäätiöllä on yhteys myös Suomen suurimpiin tieteen rahoittajiin kuuluvaan Koneen säätiöön. Ilona Herlin ja Hanna Nurminen istuvat molempien säätiöiden hallituksissa.

Vuosien 2010 – 2016 aikana säätiö on jakanut ainakin 272 000 euroa erilaisiin sähköherkkyyttä tai sähkömagneettisen säteilyn turvallisuutta käsitteleviin hankkeisiin.

Esimerkiksi vuonna 2012 säätiö myönsi 8700 euroa Devra Davisille kännykkäsäteilyn terveysvaikutuksia koskevaan hankkeeseen. Davis on maailman nimekkäimpiä mobiiliteknologian vaaroista varoittajia. Hänen mukaansa mobiililaitteiden säteily aiheuttaa muun muassa syöpää.

Koneen säätiö myönsi 8000 euroa Älyn jäljillä -lastenkirjan toteuttamiseen vuonna 2016. Kirjan lopussa on vanhemmille suunnattu tieto-osuus, jossa varoitetaan mobiilisäteilyn haitallisista terveysvaikutuksista lapsille. Kirjan kustansi Erja Tamminen, joka myy välineitä säteilyltä suojautumiseen.

Suurin osa rahasta – yli 200 000 euroa – on myönnetty Turun ammattikorkeakoululle erilaisiin sähkömagneettista säteilyä koskeviin hankkeisiin. Hankkeita vetäneet henkilöt toimivat nykyään Sähköherkkyyssäätiössä.

Vuoden 2016 jälkeen Koneen säätiö ei ole tukenut sähköherkkyyttä koskevia hankkeita. Eli sen jälkeen, kun Sähköherkkyyssäätiö perustettiin.

“Ei voi tukea pelkästään konsensuksen mukaista tutkimusta”

Koneen säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen toteaa, ettei Koneen säätiö ole vastuussa tuettujen hankkeiden lopputuloksista.

– Säätiöön on tullut yleisessä rahoitushaussa hakemuksia, joiden mukaan ilmiötä ei ole kunnolla tutkittu, ja säätiön käyttämät arvioijat ovat pitäneet niitä uskottavina, Korhonen kertoo sähköpostitse.

Korhosen mukaan mobiilisäteilyn vaarallisuutta koskevan tutkimuksen tukeminen on tarpeellista, vaikka asiasta ei toistaiseksi pitävää näyttöä olekaan.

– Tiede ei edisty, jos kaikki tutkijat aina seuraavat tieteen konsensusta kyseenalaistamatta sitä.

Korhonen muistuttaa, että sähköherkkyyttä koskevat tukipäätökset ovat pieni osa Koneen säätiön jakaman rahan joukossa. Koneen säätiö on tukenut tiedettä ja taidetta 115 miljoonalla eurolla vuosina 2010–2016.

Sähköherkkyyssäätiö kieltäytyy haastattelusta

MOT-toimitus pyysi Hanna Nurmisen, Ilona Herlinin ja muiden Sähköherkkyyssäätiön keskeisten toimijoiden haastattelua. Säätiö suostui vastaamaan vain sähköpostitse.

MOT:n tekemien taustahaastattelujen perusteella Sähköherkkyyssäätiö saattaa neuvoa säteilystä huolestuneita ihmisiä jopa harkitsemaan asunnostaan muuttamista.

Säätiö ei perustellut MOT:lle, miksi se neuvoo ihmisiä näin.

Sähköherkkyyssäätiö ei myöskään perustellut, miksi se ylipäätään neuvoo ihmisiä suojautumaan mobiilisäteilyltä, kun säteilyn vaarallisuudesta ei tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella ole johdonmukaista näyttöä.

– Tällä hetkellä käytävä juupas-eipäs-keskustelu johtaa siihen, että sähköherkät eivät saa apua, vaan jäävät yksin sairautensa kanssa, sanoo Sähköherkkyyssäätiön toimitusjohtaja Anni-Marja Riikinsaari.

Säätiöltä apua hakeneen Anja Haaparannan terveysoireet eivät ole helpottaneet, vaikka hän on muuttanut elintapojaan säätiöltä saamiensa neuvojen mukaisesti. "En näe muuta mahdollisuutta kuin muuttaa tästä kodista". Kuva: Terhi Liimu / Yle

Juttua päivitetty 17.1.2022 klo 14:45: Lisätty Henrik Tvengen kuva ja kuvateksti.

Lisää aiheesta: