Hyppää sisältöön

Huumeisiin liittyvät diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa lähes 30 prosenttia muutamassa vuodessa

Huumeisiin liittyvät diagnoosit ovat yleistyneet neljän vuoden aikana lähes kolmanneksella. Todellinen huumeidenkäytöstä johtuvien päihdehäiriöiden määrä ja palveluiden tarve voi olla huomattavasti suurempi, sillä suuri osa vakavista huumehäiriöistä jää pimentoon. Huumeongelmissa kamppaileva ei usein hae apua, koska pelkää rangaistusta.

Päideriippuvuus on vakava sairaus, johon on olemassa tehokasta hoitoa. Kuvassa korvaushoidon asiakas odottamassa annostaan Suboxonea lääkkeenjaossa. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Huumeisiin liittyvät diagnoosit ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana merkittävästi.

– Ilmiöön on havahduttu viime vuosina ja sitä tunnistetaan paremmin, mutta tässä on huomattavaa nousua erityisesti 20–30-vuotiaiden ikäryhmässä, kuvaa erikoistutkija Elina Rautiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Haittadiagnoosit painottuvat lukumäärällisesti suuriin kaupunkeihin ja Uudellemaalle, mutta suhteessa sama ilmiö on nähtävissä koko Suomessa.

– Huumehaittoja esiintyi väkulukuun suhteutettuna eniten Itä-Suomessa erityisesti vuosina 2017 ja 2018. Muuten huumehaittojen jakautuminen oli satunnaisempaa kuin alkoholidiagnoosien, Rautiainen sanoo.

Päihteiden ja huumeiden käyttöön liittyviä diagnooseja ovat muun muassa päihteiden haittakäyttö, päihderiippuvuus, vieroitusoireet, sekavuustila ja erilaiset päihteistä aiheutuvat mielenterveyden häiriöt.

Alkoholi aiheuttaa silti eniten päihdeongelmia ja hoitokuluja

Päihdediagnooseja oli Suomessa vuonna 2018 yhteensä yli 59 000 aikuisella. Kasvua päihdediagnoosien esiintyvyydessä oli neljän vuoden seurantajaksolla noin 7 prosenttia.

Vuosia 2015–2018 koskevassa seurannassa alkoholidiagnoosit olivat edelleen yleisimpiä päihteiden aiheuttamista haitoista terveyspalveluissa.

– Meillä on tällainen Pähkinäsaaren rauhaa mukaileva viiva Suomen kartalla erityisesti alkoholihaittojen osalta. Tämä rajaviiva kuvaa myös alueiden väestön sosioekonomista rakenteen ja palvelujärjestelmien eroja, THL:n Rautiainen kertoo.

Päihdepalvelut eivät jakaudu tasaisesti

Päihdehaitat ovat yksi suurista kansanterveysongelmista Suomessa. Kokonaiskuva päihdehoidon asiakkaista, hoidon kustannuksista ja alueellisista eroista on kuitenkin puutteellinen, toteaa Rautiainen.

Tutkimuksen aineistona käytettiin 18 vuotta täyttäneiden suomalaisten rekisteritietoja. Päihdediagnoosin saaneiden hoidon kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset ovat kasvaneet hieman alle prosentin vuodesta 2015.

Hoitokustannukset vaihtelevat hyvin paljon kuntien välillä. Myös päihdediagnoosien kirjaamisessa on alueellisia eroja. Terveydenhuollossa päihdediagnooseja kirjattiin suhteessa eniten Suomen itä- ja keskiosien kunnissa.

Tulosten vertailua vaikeuttaa se, että rekistereistä saatavat diagnoositiedot eivät vastaa kaikkien alueiden osalta todellisia päihdediagnoosien määriä.

– Aikaisempien tutkimusten tietojen perusteella voi olettaa, että päihdehaitat ovat monesti alidiagnosoituja. Lisäksi kaikki työterveyshuollon kirjaukset eivät näy kattavasti rekistereissä, sanoo Rautiainen.

Rautiaisen mukaan on tärkeää, että diagnoosit kirjattaisiin eri alueella yhdenmukaisesti ja kattavasti.

– Tällä on suoria vaikutuksia alueen rahoitukseen. Erityisesti huumeongelmien hoito olisi alueiden välillä mahdollisimman tasalaatuista, etteivät ihmiset olisi huonommassa asemassa jollakin alueella kuin jollain toisella alueella. Tässä on kyse myös hoidon saavutettavuudesta ja ihmisten oikeudesta hoitoon.

Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli päihdediagnoosien esiintyvyyttä ja päihdediagnoosin saaneiden hoidon kokonaiskustannuksia. Tutkimuksen yhteydessä on julkaistu karttasovellus (siirryt toiseen palveluun), jossa voi tarkastella kuntakohtaisia päihdediagnoosien esiintyvyyttä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia väestöön suhteutettuna.

Lue myös: