Hyppää sisältöön

"Sairaaloista on karsittava päällekkäisyys", ehdottaa vastuuvalmistelija Mika Perttu – hyvinvointialue saa käyttöönsä niukasti rahaa

Etelä-Savon hyvinvointialueen talous tulee olemaan tiukalla Essoten ja Sosterin nykyiseen rahankäyttöön verrattuna.

Hyvinvointialueen sote-ydintoimintojen vastuuvalmistelija Mika Perttu toivoo, että tulevat valtuutetut ajattelevat koko Etelä-Savon parasta. Kuva: Essote

Lauantaina 22.1. klo 10 Etelä-Savon vaaliteltalla keskustellaan rahasta. Miten käytössä olevilla euroilla saadaan tuotettua kaikki tarvittavat palvelut?

Hyvinvointialue saa valtiolta vähemmän rahaa kuin mitä Essotella ja Sosterilla on tällä hetkellä käytössään.

– Kokonaisrahoitus tulee todennäköisesti pienenemään siitä mikä tämänhetkinen yhteiskäytössä oleva rahoitus on, sanoo sote-ydintoimintojen vastuuvalmistelija Mika Perttu Etelä-Savon hyvinvointialueelta.

Etelä-Savon erityishaaste on ikääntyvä väestö. Tulevaisuudessa ikääntyneitä on entistä enemmän ja sairastavuus lisääntyy.

Pertun mukaan myös mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitaan jatkuvasti enemmän. Sosiaalipalveluista rahaa nielee lastensuojelu.

Miten kelkka käännetään erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen palveluihin?

Sote-uudistuksen ideana on panostaa perusterveydenhuollon palveluihin ja vähentää siten kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta.

Etelä-Savossa tilanne on nurinkurinen, sillä keskustelu on tähän saakka pyörinyt kahden sairaalan eli kalliin erikoissairaanhoidon ympärillä.

Vastuuvalmistelija Mika Pertun mukaan tulevien aluevaltuutettujen on ratkaistava vielä tämän vuoden aikana, miten kelkka käännetään.

– On päästävä nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, että miten sairaaloissa tuotetaan palvelua niin, että vältetään kaikki päällekkäisyys, mikä aiheuttaa turhia kustannuksia.

Perusterveydenhuoltoon halutaan panostaa siksi, että se vähentää kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Pertun mukaan tämä näkyy kustannussäästöinä kuitenkin vasta vuosien tai vuosikymmenen päästä.

Peruspalveluiden kehittäminen taas vaatii investointeja heti, meni rahaa erikoissairaanhoitoon tai ei.

– Erikoissairaanhoidon lisäksi täytyy katsoa muut palvelut tai palvelukokonaisuudet, että onko joitain kohtia, joista voidaan säästää rahaa ja ohjata sitä peruspalveluihin.

Hyvinvointialueiden on mahdollista hakea valtiolta lisärahoitusta, mutta sillä on ehtonsa. Jos hyvinvointialue hakee rahoitusta toistuvasti, se joutuu arviointimenettelyyn.

– Lisärahoitus edellyttää, että teemme itse toimenpiteitä. Tehostamme ja osoitamme siten, että saamme vietyä toimintaa oikeaan suuntaan niin, että rahalla tuotetaan terveyshyötyä asukkaille, Mika Perttu sanoo.

Hän muistuttaa, että uudistus koskee myös Pelastuslaitosta. Valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluista on jotain muuta kuin lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottoja.

Voit keskustella aiheesta 22.1.2022 klo 23 saakka.