Sudenkaatolupia ei myönnetty Pohjanmaalle – kansanedustajaa huolettaa luottamuksen horjuminen demokratiaan ja viranomaisiin

Närpiössä oli toiveita kannanhoidollisten sudenkaatolupien saamisesta alueelle, mutta tälle vuodelle niitä ei tullut. Ympäristöjärjestö vastustaa metsästystä.

Susi raateli Anders Norrbackin lampaita vuonna 2016. Sen jälkeen hän on parantanut laiduntensa suojausta. Kuva: Yle/Juho Karlsson

Suomen riistakeskus on antanut neljä poikkeuslupapäätöstä, joilla voidaan metsästää yhteensä 18 sutta kannanhoidollisessa tarkoituksessa.

Närpiöläinen kansanedustaja ja lampaankasvattaja Anders Norrback pettyi siihen, että kaatolupia ei herunut Pohjanmaalle.

– Ministeriö on nyt tehnyt arvion, että muilla alueilla kaatoluvat tulevat parempaan tarpeeseen. Meille täällä asuville tämä päätös on pettymys, sitä ei voi kiistää.

Vuonna 2016 tusina Norrbackin uuhta joutui susien raatelemaksi. Sen jälkeen hän pystytti susiaidan laiduntensa ympärille.

– Huoli on koko ajan päällä, kun eläimet ovat ulkona. Täysin turvassa lampaat eivät sisätiloissakaan ole, Etelä-Suomessa tiedetään suden tunkeutuneen sisälle lampolaan, Norrback sanoo.

Norrback kuitenkin toivoo, että ensi vuonna kaatolupia heltiäisi myös Pohjanmaalle.

– Susikanta kasvaa täällä kestämättömästi. Uskon että ensi vuonna lupia tulee, ei ole muuta mahdollisuutta.

Ympäristöjärjestö ymmärtää huolen

Susien kannanhoidollinen metsästys on sallittu tänä vuonna Kuhmossa, Limingan-Lumijoen alueella, Kauhajoen-Karvian alueella Lauhanvuoren laumasta, sekä Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueilla.

Ruotsinkielinen ympäristöjärjestö Natur och Miljö (siirryt toiseen palveluun) vastustaa kannanhoidollista metsästystä, koska sen mielestä se ei täytä EU:n luontodirektiivin kriteerejä.

Järjestön mukaan sudelle suotuisaa suojelun tasoa ei ole vielä saavutettu, eikä näillä keinoilla pystytä varmistamaan oikeiden susien kaatamista. Lisäksi se toivoo, että susien aiheuttamia ongelmia ratkaistaisiin muilla keinoilla.

– Ymmärrän hyvin, että kotieläinten omistajat ovat närkästyneitä, mutta asia pitäisi ratkaista muulla tavoin kuin niin, että ei täysin varmasti tiedetä mitä susiyksilöitä kaadetaan. Nyt susia kaadetaan mielivaltaisesti, toiminnanjohtaja Camilla Sederholm sanoo.

Hänen mukaansa kannanhoidollista metsästystä on perusteltu sillä, että se lisää hyväksyntää jäljelle jääville susille. Tästä ei kuitenkaan ole Sederholmin mukaan näyttöä.

– Päinvastoin. Jos uhanalaisen suden ampuminen sallitaan, se vähentää suden arvostusta entisestään, Sederholm sanoo.

Luottamus viranomaisiin voi horjua

Anders Norrback miettii sitä, miten asia vaikuttaa asenteisiin yhteiskuntaa kohtaan.

– Olen huolissani niitä, miten luottamus demokratiaan, meihin poliitikkoihin ja viranomaisiin säilyy.

Sosiaalisessa mediassa on jo puhuttu susien salakaadosta niillä alueilla, joihin kaatolupia ei ole saatu.

– Salametsästys on aina salametsästystä ja se on laitonta, Sederholm painottaa.

Hänen mukaansa asiaan on etsittävä ratkaisu, jotta ihminen ja susi voivat elää rinnakkain. Luonnon monimuotoisuuden kannalta sudella on rooli myös esimerkiksi hirvieläinten kantojen säätelyssä.

– Susia tarvitaan. Se ei selviä luonnossamme, jos emme voi taata sille riittävää suojelua. Emme vielä tiedä, mikä on riittävä taso. Meidän on varmistettava, että susi voi elää Suomessa myös tulevaisuudessa.