Hyppää sisältöön

Suomi ja Ruotsi ovat varautuneet Itämeren tilanteen kiristymiseen – UPI:n asiantuntija ei pidä Venäjän uhittelua vielä uhkaavana Pohjoismaille

Venäjän maihinnousualusten tämänviikkoinen tulo Itämerelle kytkeytyy asiantuntijan mielestä osaksi Ukrainan tapahtumia, eikä kyse ole Ruotsia tai Suomea koskevasta kriisistä.

Ruotsin puolustusvoimien välittämässä kuvassa ruotsalainen hävittäjä seuraa Venäjän laivaston aluksia Itämerellä. Kuva: Ruotsin puolustusvoimat

Sanat maihinnousu ja maihinnousualus tuovat Euroopassa monille mieleen historiankirjoista ja elokuvistakin tutun, toisen maailmansodan aikaisen, Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden rantautumisen Ranskan Normandiaan.

Nyt useamman Venäjän maihinnousualuksen ajaminen valtameriltä Itämerelle on toki poikkeuksellinen toimi, mutta alusmäärät ovat myös esimerkiksi myöhemmän kylmän sodan aikaisiin verrattuna pieniä.

Ruotsissa tilanteeseen on kuitenkin reagoitu näkyvästi, tuomalla lisää joukkoja ja kalustoa Gotlantiin.

Sotilaat partioivat Gotlannissa. Jalkapartioita suurempi merkitys on kuitenkin paikalle tuodulla kalustolla, johon todennäköisesti kuuluu muun muassa meritorjuntaohjuksia. Kuva: Lucas Dahlström / Yle

– Nämä Itämeren tapahtumat liittyvät selvästi siihen, mitä Mustallamerellä ja Ukrainassa tapahtuu. Se säteilee Itämerelle ja se säteilee pohjoiseen. Näitä eri alueita ei voi tarkastella irrallaan toisistaan ja tapahtumat niillä linkittyvät toisiinsa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Pete Piirainen.

Piiraisen mukaan viesti on se, että Venäjä on valmis osoittamaan myös sotilaallista voimaa vauhdittaakseen diplomaattista neuvottelua. Mutta kuinka vakava tilanne on pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna?

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Pete Piirainen näkee, että Venäjän maihinnousualusten tämänviikkoinen tulo Itämerelle kytkeytyy osaksi Ukrainan tapahtumia, eikä kyse ole Ruotsia tai Suomea koskevasta kriisistä. Kuva: UPI

– En pidä sitä vielä uhkaavana, mutta se on kuitenkin osoitus siitä, että Venäjä haluaa myös sotilaallista voimaa näyttää diplomaattisten neuvottelujen jatkeeksi, hän sanoo.

Piirainen korostaa, että Suomi ja kumppanimaat ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään ja vahvistaneet puolustusta, joten siltä osin tilanteeseen on varauduttu hyvin.

– Laajemmasta tilanteesta on mielestäni syytä olla huolestunut, mutta mielestäni Suomi ja Ruotsi ovat varautuneet tämänkaltaiseen tilanteen kiristymiseen, Piirainen luottaa.

Lue myös: