Hyppää sisältöön

Kouluissa rokotetaan nyt pieniäkin lapsia, ja professori kannustaa rokotuksiin: "Esimerkiksi astma on lapsilla hyvin tavallinen"

Virologian asiantuntijat pitävät rokotuksia yhä tärkeimpänä keinona taistelussa pandemiaa vastaan, vaikka omikronmuunnos aiheuttaisikin monille vain lievän taudin. Koronajuhlia ei ole syytä järjestää “superimmuniteetin” hankkimiseksi.

Professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että myös lapsilla on paljon kroonisia sairauksia, kuten astmaa.
Professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että myös lapsilla on paljon kroonisia sairauksia, kuten astmaa.

Ylen aamussa vierailleet virologit painottavat, että rokotukset ja ihmisten omat toimet ovat on etusijalla koronan taltuttamisessa.

Monilla paikkakunnilla on alkanut tai alkamassa 5–11-vuotiaiden lasten ensimmäinen rokotuskierros. Esimerkiksi Helsingissä rokotukset alkavat kouluissa tällä viikolla.

Virusopin professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että lasten joukossa on paljon sellaisia, joilla on kroonisia perussairauksia.

– Esimerkiksi astma on hyvin tavallinen, ja on vakavampiakin immuunipuutoksia ja erilaisia tautitiloja, joissa on riski vakavamman sairastumisen suhteen.

Julkusen mukaan kaikki riskiryhmäläiset pitäisi ehdottomasti rokottaa. Lasten rokottamisesta on hyötyä lapsille itselleen, mutta se estäisi myös taudin leviämistä muussa väestössä.

– Kyllä lapsikin voi sairastua ikävästi niin, että menee monta päivää kuumeessa, tai voi olla vakavampiakin jälkiseurauksia, Julkunen toteaa.

Tautihuipun saavuttaminen Suomessa on arvoitus

Omikronin aiheuttama tautihuippu on saavutettu Etelä-Afrikassa ja monin paikoin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Sitä, milloin tautimäärät kääntyvät Suomessa laskuun, on vaikea arvioida, koska läheskään kaikkia sairastuneita ei enää voida testata.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo sanoo, että huippu saattaa olla olla saavutettu – tai sitten ei.

– Oikeastaan ainoa hyvä luottoindikaattori on se, kuinka paljon ihmisiä joutuu sairaalaan. Sehän tulee myöhässä. Sairaalaan päädytään vasta viikko tai pari sen jälkeen kun tartunta on saatu. Se seuraa aika paljon myöhässä tätä varsinaista tilannetta.

– Kun tautimäärät nousevat nopeasti, niin me tiedetään, että huippu tulee vastaan nopeasti, kun enempää ei voi tarttua. Mutta mikä tilanne on Suomessa, sitä me emme yksinkertaisesti voi tietää, Aivelo painottaa.

Ilkka Julkunen tyytyy toteamaan, että infektioepidemiat yleensä kestävät aikansa.

– Ne leviävät ja voivat levitä hyvinkin nopeasti. Kun riittävä määrä ihmisistä on tartunnan saanut, niin tauti häipyy.

Valmiuslain hyödyt rajalliset

Paras tapa torjua tautia ovat rokotukset. Julkusen mukaan toisella sijalla ovat yksilöiden omat toimet, kuten maskien käyttö, käsihygienia ja sairastaminen kotona. Yhteiskunnalliset sulkutoimet ovat kolmannella sijalla.

– Nehän joudutaan ottamaan käyttöön, jos ihmiset eivät noudata näitä yksilöllisiä tartunnanvälttämiskeinoja, Julkunen muistuttaa.

Valmiuslain käyttöön ottamisen hyödyt olisivat rajalliset, koska sillä ei saada maahan yhtään lisää henkilöstöä terveydenhuoltoon.

– En ole yhtään vakuuttunut, että me kuitenkaan tarvitaan valmiuslakia.

Jyrkkä ei koronajuhlille

Vaikka etenkin kolmas rokoteannos suojaa hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan, ihmisten on vain syytä pyrkiä välttämään infektiota. “Superimmuniteettia” ei ole syytä tavoitella hankkimalla tauti tahallaan.

– En missään tapauksessa suosittele sitä, että järjestettäisiin jotain koronajuhlia, joissa annetaan taudin levitä. Se todennäköisesti leviää meidän torjuntatoimista huolimatta, mutta ehdoin tahdoin sitä ei missään tapauksessa kannata hankkia, Ilkka Julkunen painottaa.

Lue myös: