Hyppää sisältöön

Toinen koronavuosi ei kasvattanut keskeyttäneiden määrää ammattioppilaitoksissa entisestään kuten pelättiin, mutta pandemian vaikutukset tuntuvat yhä. Etäopinnot syövät opiskelijoiden itsevarmuutta ja oma-aloitteisuutta.

Korona alkoi, kun Aada Huhtala oli 9. luokalla. Pandemian piti olla syksyyn mennessä ohi, joten Huhtala haki huoletta yhteishaussa sähköopintoihin.

– Silloin ei vielä tiedetty. Mä luulin, että saisin olla koulussa, Huhtala sanoo.

Huhtala ehti käydä läsnäolo-opetuksessa "vain alkuhöpinät", kun opiskelu Turun ammatti-instituutissa siirtyi hybridimalliin. Vuoden ajan läsnäolopäiviä oli vain yksi viikossa, jos sitäkään.

Nyt Huhtala on 17-vuotias ja suorittaa toista vuottaan sähköalan opiskelijana. Huhtala on suorittanut suurimman osan opinnoistaan hybridimallissa eli pääosin etänä.

Normaalisti pistorasian asennuksia ja muita kättentöitä harjoitellaan kolmesti viikossa, mutta hybridimallissa luokka ja opetuspäivät jaettiin puoliksi. Huhtala opiskelee kaksoistutkintoa, ja lukiopäivien vuoksi hän ei välillä nähnyt muita sähköalan opiskelijoita edes viikon ainoana läsnäolopäivänä.

– Oma motivaatio opiskeluun on ihan täysin mennyt. Sanotaan näin, että kun oli kotona niin kauan, ala jäi vähän nollaksi.

Huhtala on saanut opintoja suoritettua tavallisessa tahdissa ja suunnittelee tekevänsä tutkintonsa valmiiksi. Hän ei kuitenkaan tahdo enää työllistyä sähköalalle.

Yksinäisyys opiskeluaikana on vaikuttanut paljon päätökseen.

– Ei ole oikein ketään, kenen kanssa jakaa näitä asioita. Omista kavereista ei kukaan ole sähköalalla, ja oma luokka on jäänyt taka-alalle. He ovat tuttuja, mutta ei heistä ole tullut sellaisia ihmisiä, joiden kanssa juttelisi, Huhtala sanoo.

Vaikka syksystä eteenpäin opintoja on jatkettu tavalliseen tapaan läsnä, ei Huhtalan motivaatio ole palannut.

Aada Huhtala kaipasi vertaistukea muilta opiskelijoilta varsinkin opintojen alussa. Yksinäinen opiskelu söi motivaatiota koko alaa kohtaan. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Opinnot ovat yhä viivästyneet, mutta keskeyttäneiden määrä ei noussut entisestään

Useat ammattioppilaitokset kertovat, että korona on vaikuttanut valmistuvien ja opintoja keskeyttäneiden määrään, mutta luvut eivät ole yksiselitteisen negatiivisia.

Toinen koronavuosi ei kasvattanut keskeyttäneiden määrää entisestään, kuten opetus- ja kulttuuriministeriössä vuonna 2021 pelättiin.

Turun ammatti-instituutin viestinnän mukaan varsinaisia opintojen keskeytyksiä ei ole ylipäänsä koronan aikana tullut enemmän kuin aikaisemmin, mutta opintojen viivästymisiä kyllä. Alakohtaiset erot ovat suuria.

– On asioita, joita ei voi etänä opettaa. Ammattiopetuksessa tarvitaan toistoja ja materiaalin käsittelyä, on se sitten hiusta, metallia tai autonrengasta, sanoo Anne Aksentjev Turun ammatti-instituutin viestinnästä.

Verrattuna ensimmäiseen koronavuoteen keskeyttäneiden määrää on saatu joissain ammattioppilaitoksissa jopa pienennettyä.

Tampereen Tredussa valmistuneiden määrä on ollut koronavuosina alhaisempi kuin vuonna 2019, mutta keskeyttäneiden määrä on palannut entiselle tasolleen.

Ilman jatkosuunnitelmia olevia keskeyttäneitä oli Tredussa vuonna 2021 noin 700 henkilöä.

Ylä-Savon ammattioppilaitoksessa keskeyttäneiden määrä on laskenut alemmas kuin ennen pandemiaa. YSAO:ssa aloitettiin kaksi vuotta sitten keskeyttämisten ehkäisyä tavoitteleva sisäinen kehitysoperaatio, joka on koulutusjohtaja Kirsi Pulkkisenmukaan tuottanut tulosta.

Kaksoistutkintoa suorittavalla Aada Huhtalalla oli vuoden ajan läsnäolopäiviä opinnoissaan vain yksi viikossa, jos sitäkään. Kuva: Vesa-Matti Väärä

– Tehostettiin opiskeluhyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja ohjausta, Pulkkinen kertoo ja korostaa vastuuopettajan roolia opiskelijan ohjaamisessa.

Negatiivisten syiden vuoksi eronneiden määrä YSAO:ssa oli viime vuonna 97 henkilöä.

Korona on vaikuttanut valmistuneiden ja keskeyttäneiden määriin myös Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, kertoo ammatillisen koulutuksen päällikkö Maria Sarkkinen.

Keskeyttäneiden määrä nousi ensimmäisenä koronavuonna, mutta nyt luvut ovat taas pienentyneet.

Keskeyttäneitä on Stadin OA:ssa kuitenkin yhä enemmän kuin ennen koronaa: vuonna 2019 Stadin OA:ssa henkilökohtaisista syistä keskeytti 8,4% opiskelijoista, kun 2021 määrä oli 11,6 %.

Turun ammatti-instituutissa opiskelevan Aada Huhtalan mielestä etäopetuksen laatu vaihteli laajasti. Omaa vastuuopettajaansa hän kiittelee siitä, että opinnoissa apua on ollut jatkuvasti tarjolla ja pärjäämisen perään kyseltiin viikoittain.

– Tiedän opettajia, jotka soitti kerran, ja se oli siinä.

Valmistumisen jälkeen Aada Huhtala aikoo mennä armeijaan. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Epävarmana työelämään

– Kyllä tämä nyt on ollut aika, en sanoisi, että rankkaa, mutta raskasta, huh huh. Sekä opiskelijoille että opettajille. Mutta yllättävän hyvin on mennyt, sanoo Turun ammatti-instituutin sähkö- ja automaatioalan opettaja Juha Ahanen.

Syksyllä on päästy takaisin tavalliseen läsnäopetukseen. Nyt "paikkaillan arpia" ja järjestetään korvaavia opintoja varsinkin kättentöihin.

Aada Huhtala kokee, että oppi työharjoittelussa enemmän kuin ammattioppilaitoksella. Työelämän puolella Huhtalalla oli kuitenkin "itsevarmuus nollassa".

– Oli sellainen olo, että periaatteessa tiedän, mitä teen, mutta samalla tiesi, että en osaa kaikkea, mitä pitäisi.

Huhtala sanoi raisiolaisessa sähköfirmassa ääneen, että saattaa tarvita ylimääräistä opastusta. Työnantaja oli ymmärtäväinen sen suhteen, että kättentyö oli jäänyt opinnoissa vähälle. Sen sijaan ammattioppilaitoksella oli vastassa myös toisenlaista asennetta.

"Työmaajaksolla sanottiin joistain virheistä, että kyllä nämä olisi pitänyt ensimmäisenä vuonna oppia. Opettajissa on niin paljon eroja."

Aada Huhtala

Toistojen puute kädentaitojen kanssa näkyy myös opettajan silmin.

Ahasen mielestä nuoren oma-aloitteisuus on kärsinyt, ja ohjeistusta odotetaan paljon aikaisemmin kuin ennen pandemiaa.

– Jos lähdetään tekemään vaikka valaistuskytkentöjä harjoitustiloissa, liikkeellelähtö on hankalampaa kuin ennen, Ahanen sanoo.

Toisaalta etäopiskelu on vaatinut opiskelijoilta ennennäkemättömän määrän itsenäisyyttä. Monet aloittavat ammatilliset opinnot suoraan peruskoulun jälkeen 16-vuotiaina. Kun aikaisemmin koulu on pitänyt yllä elämän rutiinia, nyt opiskelijat avaavat video-opetuksen vaakatasossa sängystään.

– Vahdin omaa ryhmääni, ja seuraan koko ajan myös, ettei opiskelijoilla jää muiden opettajien opintoja rästiin. Jos ei pysy mukana, sitten katsotaan yhdessä, että kaveri saadaan ladulle, Ahanen sanoo.

Keväällä 2020 oli noin viikon jakso, kun Ahasen opiskelijat olivat täysin etänä. Etäopetuksessa Ahanen on laittanut opiskelijansa piirtämään kotinsa sähköjärjestelmiä, tutkimaan valaistusta ja sähkötauluja.

Koululta on saanut hakea käytöstä poistettuja akkuporakoneita, sähkösahoja ja muita laitteita purettavaksi ja tutkittavaksi.

Aada Huhtala ei hakenut sähkölaitteita kotiinsa.

– Ehkä niillä, jotka ovat enemmän asiaan paneutuneita, on motivaatiota tutustua piirilevyihin ja muihin. Itseäni ei kiinnostanut purkaa kotona sähkölaitteita, Huhtala sanoo.

Korjattu 28.1. klo 14.40: Jutusta on korjattu kaksi asiavirhettä. Aada Huhtalalla oli hybridimallin opetusta vuoden ajan eli syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Aikaisemmin jutussa puhuttiin puolentoista vuoden ajasta. Juha Ahasen opiskelijat ovat olleet viikon kokonaan etänä keväällä 2020, ei viikkoja molempina koronakeväinä, kuten jutussa aikaisemmin sanottiin.

Millaisia kokemuksia sinulla on etäopiskelusta? Onko mielessäsi jokin toinen opiskeluun liittyvä asia, josta meidän kannattaisi tehdä juttu? Jätä vinkkisi tällä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta 18.1. klo 23 asti.