Hyppää sisältöön

Aluevaaleissa valtaa havittelee myös moniääninen joukko pienpuolueita – näin ne uudistaisivat sosiaali- ja terveyspalveluja

Pienpuolueet pääsevät ääneen Pienpuoluetentissä tänään kello 21 TV1:llä ja Yle Areenassa.

Pienpuoluetentti
Pienpuoluetentti

Perinteisten eduskuntapuolueiden lisäksi aluevaaleissa valtaa tavoittelee joukko pienpuolueita. Tässä jutussa esittelemme kymmenen pienpuoluetta ja niiden tavoitteet.

Aluevaalien Pienpuoluetentti näytetään tänään tiistaina kello 21 TV1:llä ja ja Yle Areenassa. Studioon saapuu yhdeksän puheenjohtajaa tai muuta edustajaa pienpuolueista. Valta kuuluu kansalle -puolue ei halunnut osallistua Pienpuoluetenttiin. Tentin juontaa toimittaja Pirjo Auvinen.

Avoin puolue

Avoimen puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Avoimen puolueen vaaliteemana on yksilöllinen hoito ja heikommassa asemassa olevien auttaminen. Puolue haluaa pysäyttää kustannusten nousun ja palveluiden heikkenemisen.

– Pelkäämme, että palveluvalikoimaa aletaan taloudellisin perustein karsia, tietyt hoidot priorisoidaan ja joitakin hoitoja, kuten kaihileikkaukset pudotetaan kokonaan, Avoimen puolueen aluevaaliohjelmassa sanotaan.

Avoimella puolueella on aluevaaleissa viisi ehdokasta neljällä hyvinvointialueella: Lapissa, Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Digipalveluilla ja järkevillä it-hankinnoilla on tärkeä rooli Avoimen puolueen aluevaaliohjelmassa. Puolue tukisi nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä ja nostaisi hoitajien palkkoja.

Marginaalisempia avauksia ovat seksityöntekijöiden moniammatillinen tukeminen, eutanasian salliminen sekä huumeriippuvaisten auttaminen.

Avoin puolue henkilöityy usein sen puheenjohtajaan Petrus Pennaseen, jota pidetään värikkäänä persoonana. Tekoäly-yrityskaupalla rikastunut Pennanen oli aiemmin Piraattipuolueen puheenjohtaja.

Avoin puolue sai 435 ääntä kuntavaaleissa 2021. Puolue merkittiin puoluerekisteriin maaliskuussa 2021.

Eläinoikeuspuolue

Eläinoikeuspuolueen kampanjointia kuntavaaleissa 2021. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Eläinoikeuspuolueen tavoitteena on edistää kaikkien eläinten oikeudenmukaista kohtelua. Aluevaaleissa puolue ajaa terveyserojen pienentämistä ja yhdenvertaisuutta ihmisen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Yksi konkreettisimmista ehdotuksista liittyy kasvisruokaan: puolue ehdottaa kasvisruokapäivien lisäämistä ruokapalveluissa eli esimerkiksi hoitokodeissa ja sairaaloissa.

Eläinoikeuspuolue perustaisi jokaiselle hyvinvointialueelle eläinpelastusyksikön, joka auttaa ahdinkoon joutuneita luonnoneläimiä ja lemmikkejä. Puolue ehdottaa, että sosiaalitoimen työntekijät koulutettaisiin paremmin kohtaamaan eläinsuojelutoimia vaativia tilanteita.

Eläinoikeuspuolueella on aluevaaleissa 11 ehdokasta Itä-Uusimaalla, Länsi-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Puolue merkittiin puoluerekisteriin syyskuussa 2016. Se sai kuntavaaleissa 2021 yhteensä 1761 ääntä.

Kansalaispuolue

EU-kriittinen ja kansallismielinen Kansalaispuolue ajaa aluevaaleissa kattavia lähipalveluita hyvinvointialueilla: sote-keskuksia, hammashuoltoa ja nopeaa pääsyä palveluihin. Jokaisesta maakunnasta tulisi puolueen mukaan löytyä kattava sairaala.

Kansalaispuolue karsisi byrokratiaa ja hallintoa. Kiinteistöjä tulisi puolueen mukaan käyttää järkevästi, sillä ne ovat iso kustannuserä.

Kansalaispuolueella on aluevaaleissa 11 ehdokasta seitsemällä hyvinvointialueella. Kuntavaaleissa 2021 puolue sai yhteensä 41 ääntä.

Konkaripoliitikko Paavo Väyrysen perustama Kansalaispuolue on ollut puoluerekisterissä joulukuusta 2016. Sittemmin Väyrynen erotettiin puolueesta.

Suomen kommunistinen puolue

Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Tiina Sandberg. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Suomen kommunistinen puolue (SKP) on pienpuolueiden konkari. Nykymuotoinen puolue on ollut toiminnassa vuodesta 1996, mutta sen juuret johtavat vuoteen 1918.

Kommunistisella puolueella on kuntavaaleissa 54 ehdokasta 14 hyvinvointialueella. Puolue vaatii, että suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän tulisi ylläpitää kaikkien Suomessa asuvien terveyttä asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tämä toteutuu puolueen mukaan laadukkaiden lähipalveluiden turvaamisella.

SKP olisi valmis menemään yli budjettiraamien, jotta kaikki saisivat tarvitsemansa terveys- ja sosiaalipalvelut. Puolue lopettaisi yksityistämisen ja tukisi sen sijaan julkisia palveluja.

Kuntavaaleissa 2021 puolue sai 2 073 ääntä ja jäi ilman ainuttakaan kunnanvaltuustopaikkaa ensimmäistä kertaa 2000-luvulla.

Kristallipuolue

Kristallipuolue asetti ensimmäiset ehdokkaansa kuntavaaleissa 2021. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Koronan kieltämistä, rokotekriittisyyttä, vaihtoehtohoitoja ja henkisyyttä. Aluevaaleissa valtaa hakee Kristallipuolue, joka ajaa terveydellistä itsemääräämisoikeutta sekä vaihtoehtohoitojen lisäämistä.

Kristallipuolue on melko tuore puolue, sillä se asetti ensimmäiset ehdokkaansa edellisissä kuntavaaleissa viime vuonna. Nyt aluevaaleissa Kristallipuolueella on 29 ehdokasta 11 hyvinvointialueella.

Puolueen tavoitteena on lisätä luonnonmukaisia hoitomuotoja ja saada ne tasavertaiseen asemaan nykyisten, länsimaiseen lääketieteeseen pohjautuvien hoitomuotojen kanssa. Vaihtoehtohoidot halutaan valtion tuen piiriin. Kristallipuolue siirtäisi painopisteen sairauksien hoidosta sairauksien ehkäisemiseen ja vähentäisi lääkehoitoa.

Kristallipuolue suhtautuu kriittisesti sote-uudistukseen, koska se katsoo isojen yksityisten terveysyritysten hyötyvän siitä. Toisaalta puolue haluaisi asukkaille mahdollisuuden käyttää palveluseteleitä haluaamiinsa vaihtoehtohoitoihin.

Kristallipuolue sai kuntavaaleissa 2021 koko maassa 6 311 ääntä ja jäi ilman paikkoja kunnanvaltuustoissa. Kristallipuolue merkittiin puoluerekisteriin huhtikuussa 2021.

Liberaalipuolue

Puolue aloitti nimellä Viskipuolue. Puolueen hallitukseen kuuluivat silloin Riku Hyytiäinen (vas.), Juhani Kähärä, Tuomas Tiainen ja Tuomas Jaanu. Kuva: Viskipuolue

Liberaalipuolue kannattaa julkisen sektorin pienentämistä sekä laajaa yksilön ja elinkeinon vapautta. Liberaalipuolueella on aluevaaleissa 24 ehdokasta 12 hyvinvointialueella.

Liberaalipuolue ottaisi yksityiset yritykset ja järjestöt tiiviimmiin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen esimerkiksi palveluseteleiden avulla. Puolue vähentäisi hyvinvointialueiden määrää vastaamaan yliopistosairaaloiden määrää.

– Terveydenhuollon painopistettä tulee siirtää kalliista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten rahoitusta tulee lisätä, Liberaalipuolueen aluevaaliohjelmassa sanotaan.

Liberaalipuolueen mukaan kokonaisveroaste ei saisi nousta, jos aluevero säädetään.

Kuntavaaleissa 2021 Liberaalipuolue sai 947 ääntä.

Puolue merkittiin puoluerekisteriin vuonna 2016 nimellä Kansallinen Viskipuolue, mutta se vaihtoi myöhemmin nimensä Liberaalipuolueeksi. Viskipuolue-nimellä haluttiin vastustaa Suomen tiukkaa alkoholilakia.

Piraattipuolue

Piraattipuolueen puheenjohtaja Riikka Nieminen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Piraattipuolue tunnetaan parhaiten tekijänoikeuksiin, yksilönvapauteen ja digitalisaatioon liittyvistä kannanotoista. Päätöksenteon vieminen mahdollisimman lähelle ihmistä on sen tavoite: hyvinvointialueilla se tarkoisi osallistavaa budjetointia, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja alueellisen kansalaisaloitteen käyttöönottoa.

Hoitajapulaan puolue vastaisi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon ja työoloja parantamalla.

Piraatit kannattavat vastikkeetonta perustuloa ja hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Tietojärjestelmien tulisi olla avoimella lähdekoodilla toteutettuja.

– Piraattipuolueen mielestä hallintoa ja tietojärjestelmiä koskevan tiedon on oltava avointa ja kenen tahansa tarkistettavissa, mutta yksityisten ihmisten henkilötietojen on oltava varmasti turvassa, Piraattipuolueen aluevaaliohjelmassa sanotaan.

Piraattipuolue ehkäisisi päihdehaittoja perustamalla kiisteltyjä huumeiden käyttöhuoneita ja purkamalla päihteiden laittomuudesta aiheuttamaa stigmaa. Puolue kannattaa terapiatakuuta, joka nopeuttaisi mielenterveyspalveluihin pääsyä.

Piraattipuolueella on yhteensä 44 ehdokasta 18 hyvinvointialueella. Piraattipuolue merkittiin ensimmäisen kerran puoluerekisteriin elokuussa 2009.

Kuntavaaleissa 2021 Piraattipuolue sai 2 608 ääntä.

Sininen tulevaisuus

Sininen tulevaisuus kampanjoi europarlamenttivaaleissa 2019 Narinkkatorilla Helsingissä. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Sininen tulevaisuus on kansallismielinen ja keskustaoikeistolainen puolue. Puolueella on aluevaaleissa 11 ehdokasta kahdella hyvinvointialueella.

Siniset kutsuvat hallituksen sote-uudistusta surkeaksi ja laittaisivat sen jäihin. Puolue ehdottaa tilalle ulkomailta tuttua perhelääkärimallia, jossa ihmisellä tai perheellä on sama lääkäri vuosien ajan.

Siniset vapauttaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoita niin, että yksityiset yritykset voisivat ottaa isomman roolin. Näin hoitajista ja muusta henkilöstöstä voitaisiin kilpailla palkoilla. Puolue laittaisi terveydenhuollon tietojärjestelmät kuntoon, jotta työntekijät voisivat käyttää aikansa työn tekemiseen.

Sininen tulevaisuus syntyi vuonna 2017, kun perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini jätti rakentamansa puolueen ja veti mukaansa parikymmentä perussuomalaista poliitikkoa. Sinisen tulevaisuuden kannatus ei koskaan yltänyt lähelle perussuomalaisten suosiota, vaan kannatus jäi parhaimmillaan parin prosentin tienoille.

Kuntavaaleissa 2021 Sininen tulevaisuus sai 1 197 ääntä.

Suomen kansa ensin

Suomen kansa ensin keräsi kannattajailmoituksia syyskuussa 2018 Narinkkatorilla Helsingissä. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Suomen kansa ensin -puolueella (SKE) on aluevaaleissa yhteensä kuusi ehdokasta kolmella hyvinvointialueella: Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kansallismielinen SKE kannattaa alueellista tasa-arvoa ja koko maan asuttuna pitämistä. Puolueella ei ole aluevaaliohjelmaa, mutta yksittäiset ehdokkaat ajavat muun muassa sote-palveluiden säilymistä pienissä kunnissa, omaishoitajien aseman parantamista ja maksutonta hampaiden tarkastusta kaikille aikuisille.

Myös sote-henkilöstön jaksaminen on tärkeää osalle SKE:n ehdokkaista. Työntekijöille vaaditaan parempaa johtamista ja riittäviä resursseja.

Kuntavaaleissa 2021 Suomen kansa ensin sai 197 ääntä. SKE on ollut puoluerekisterissä joulukuusta 2018.

Valta kuuluu kansalle

Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaat kampanjoivat aluevaalien alla Jyväskylässä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Aluevaalit ovat Valta kuuluu kansalle -puolueen (VKK) ensimmäiset vaalit, sillä se lisättiin puoluerekisteriin syyskuussa 2021.

Lyhyestä taipaleestaan huolimatta puolue on ehtinyt kerätä vaikuttavan ehdokaslistan ja sillä on yhteensä 204 ehdokasta kaikilla muilla hyvinvointialueilla paitsi Itä-Uudellamaalla.

Valta kuuluu kansalle (VKK) kertoo olevansa keskustaoikeistolainen puolue, jolla on vahva kristitty arvopohja. Puoluetta pidetään oikeistopopulistisena ja maahanmuuttokriittisenä. Puolueella ei ole erillistä aluevaaliohjelmaa, josta selviäisi sen tavoitteet uusilla hyvinvointialueilla.

– Puolue pyrkii keventämään hallintorakenteita ja purkamaan liian yksityiskohtaista sääntelyä, VVK:n puolueohjelmassa kerrotaan.

Valta kuuluu kansalle -puolue on entisen perussuomalaisen kansanedustajan Ano Turtiaisen projekti. Hänet erotettiin perussuomalaisista helmikuussa 2021 pilkkaavan tviitin sekä muun epäasiallisen käytöksen takia. Turtiainen on kritisoinut vahvasti hallituksen koronatoimia ja hoitajien koronarokotuspakkoa. Valta kuuluu kansalle -puolue ei halunnut osallistua pienpuoluetenttiin.

Juttua muokattu 18.1. 2022 klo 15.57. Lisätty tieto, että Valta kuuluu kansalle -puolue ei halunnut osallistua pienpuoluetenttiin.