Hyppää sisältöön

Parissa viikossa jo 2 196 varusmiestä on saanut koronan – alikersantti Pesonen majoitettiin liikuntahallin lattialle 150 muun sairastuneen kanssa

Keräsimme varusmiesten kokemuksia siitä, kuinka korona on vaikuttanut varuskuntien arkeen. Koronaan on alkuvuonna muutamassa viikossa sairastunut jo yli kaksituhatta varusmiestä.

Koronaan sairastunut alikersatti Otto Pesonen on eristyksessä Vekaranjärven varuskunnan liikuntahallissa, jonne on majoitettu yli sata sairastunutta. Taustalla omalla kenttävuoteellaan lepää alikersantti Junnola. Kuva: Otto Pesosen kotialbumi.

Sen piti olla alikersantti Otto Pesosen, 20, viimeinen päivä koronakaranteenissa altistumisen takia. Hän oli viettänyt kymmenen päivää oman ryhmänsä kanssa tuvassa. Juuri kun karanteenin piti loppua, Pesonen sai kuulla positiivisesta koronatestin tuloksestaan aamukymmeneltä.

Koska hänellä oli korona, hän sai käskyn siirtyä omasta tuvastaan Vekaranjärven varuskunnan liikuntahalliin, jonne sairastuneet varusmiehet on koottu. Oireet ovat olleet onneksi lievät.

– Tämä on jo tuttu juttu, että karanteeni pitkittyy, toteaa Pesonen naurahtaen puhelimessa.

Hallissa on noin 150 sairastunutta haastatteluhetkellä. Heitä on majoitettu myös muihin tiloihin kasarmilla.

Keravalta kotoisin oleva Pesonen astui palvelukseen heinäkuussa. Hän on ehtinyt puolen vuoden aikana olla karanteenissa altistumisen takia kaksi kertaa. Nyt tuli vielä tartuntakin.

Haastatteluhetkellä Vekaranjärven varuskunnan liikuntahallissa on noin 150 koronaan sairastunutta varusmiestä. Korttia pelaavaat alokkaat Virtala ja Ylitalo sekä alikersantit Klasila, Suutarinen ja Pesonen. Kuva: Otto Pesosen kotialbumi.

– Aamulla mitataan kuume ja kirjataan oirekirjaan, paljonko lämpöä oli. Sitten makoillaan ja syödään, kuvaa Pesonen päivien kulkua liikuntahallissa.

Sairastuneet tai altistuneet eivät pääsääntöisesti saa lähteä kotiin.

Pesosen lisäksi samana viikonloppuna Karjalan prikaatissa sai 117 muutakin varusmiestä positiivisen testituloksen. Kaiken kaikkiaan Karjalan prikaatissa on sairastunut koronaan alkuvuonna yli 300 varusmiestä.

Uudet alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa, jolloin omikronvariantti saapui heidän mukanaan varuskuntiin. Tämä on laittanut varuskuntien kyvyn selviytyä tartunnoista ja niiden vaatimista karanteeneista koetukselle.

Ennätysmäärä varusmiehiä on saanut koronan

Alkuvuoden aikana koronaan on sairastunut jo 2 196 varusmiestä. Se on todella paljon, sillä viime vuonna tartuntoja oli yhteensä noin 1 350. Myös noin kolmellasadalla henkilökuntaan kuuluvalla on todettu tartunta tammikuussa.

Puolustusvoimat listaa verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun) sairastuneiden määrän eri varuskunnissa. Eniten koronatartuntoja on varmennettu Porin prikaatissa, jossa on ollut tammikuussa 363 tartuntaa.

Yle keräsi tammikuussa varusmiesten kokemuksia siitä, kuinka korona on vaikuttanut varuskuntien arkeen. Saimme vajaat sata vastausta, joissa kerrotaan varuskuntien ongelmista omikronin levitessä vauhdilla.

  • "Vääpeli totesi meille johtajille, että koronan leviämistä ei voi välttää ja se tulee ’puhaltamaan’ koko yksikön läpi joka tapauksessa."
  • "Alun innostus ja motivaatio kaikkosivat välittömästi, kun näin, miten koronatilannetta täällä hoidetaan."
  • "Touhua oli vaikea seurata vierestä itse koronahoitajana, kun asianmukaista toimintaa on niukasti. Ajatus ja pyrkimys toimia oikein ovat selvästi esillä, mutta toteutus on heikkoa."
  • "Kollektiivinen tunnelma on vähintäänkin turhautunut. Missään ratkaisussa ei tunnu olevan järkeä, sillä vaikka tekisi mitä omikronin leviämistä kasarmeissa on mahdotonta estää."

Kommenttien kirjoittajat ovat toimituksen tiedossa. Varusmiehet esiintyvät nimettöminä, jotta annetut kommentit eivät vaikuttaisi heidän palvelukseensa tai heidän tupakaveriensa suhtautumiseen.

Kommentit eivät ole koko totuus tilanteesta, sillä vastaukset ovat pieni otanta kaikista parhaillaan palveluksessa olevista. Vastausten yhdenmukaisuus kertoo kuitenkin siitä, että omikronin tuoma suuri tartuntojen määrä aiheuttaa ongelmia varuskunnissa.

Varusmiesten vastauksista nousee esiin vahva turhautuminen tilanteeseen.

  • "Minua kiinnosti vuoden palvelus, mutta nyt haluan mahdollisimman pian pois."
  • "Täällä hajoaa pää ja mielenterveys. Tekisi mieli lopettaa tämä, koska ei täysjärkinen ole tässä sirkuksessa."
  • "Ei tässä toiminnassa ainakaan tällä hetkellä ole mitään järkeä. Yksikkö toisensa jälkeen on kokenut tartuntavyöryn, ja tuvat menevät vuorotellen karanteeniin."
  • "Naisena mietin, pitäisikö palvelus keskeyttää nyt ja siirtää aloitus heinäkuulle, jos koronatilanne olisi silloin parempi."

Karanteeni tarkoittaa jonottamista vessaan

Koronakaranteeni tarkoittaa sitä, että moni asia varusmiehen arjessa hankaloituu. Esimerkiksi vessaan käymiseen pitää pyytää lupa.

  • "Joskus joutuu odottamaan monta tuntia, että pääsee vaikkapa vessaan."
  • "Nukkumaan joutuu menemään kusihädässä, ja pulloon kusemisestakin tulee sanomista."

Monessa varuskunnassa karanteenissa olijoiden ruokailu toimii niin, että ruoka haetaan ulkoa pakkeihin ja syödään tuvissa. Ruokailun järjestämiseen liittyvät ongelmat nousevat vahvasti esiin vastauksissa.

  • "Karanteenissa olot ovat todella huonot. Ruokaa on tarjolla niukasti, ja se on heikkolaatuista."
  • "Eristysruuat ovat todella niukkoja. Olen itse pienikokoinen nainen, joten minulle riittää, mutta isommalle kaverille ei todellakaan."
  • "Emme saa tuoreita vihanneksia tai salaattia. Proteiinia ei saa ruuasta. Nälkä jää usein."

Myös telttamajoitus otettu avuksi

Tammikuussa palveluksensa aloittaneille alokkaille, joista moni on joutunut mahdollisen altistumisen takia saman tien karanteeniin, armeijan alku on ollut ajan tappamista.

  • "Päivämme ovat kuluneet maatessa punkassa. Joitain asioita olemme voineet opiskella itse, mutta esimerkiksi aseen käsittelyä ei opi kirjasta."

Karanteenit ovat vaikeuttaneet koulutusta myös viime vuonna.

  • "Koronan takia ei järjestetty sotilaspoliisien tarkka-ampujakoulutusta. Se harmitti erittäin paljon."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL määrittelee varuskunnat merkittävän tartuntariskin omaaviksi paikoiksi, samoin kuin vaikkapa yökerhot. Syynä tähän on armeijan yhteismajoitus.

Kun tartuntamäärät ovat kasvussa ja karanteenissa olijoiden määrät suuria, tämä on johtanut monenlaisiin ratkaisuihin karanteenien järjestämiseksi eri varuskunnissa. Karanteeniin joutuneita on majoitettu muun muassa telttoihin.

  • "Altistuneet pistettiin nukkumaan samaan telttaan, ja nyt teltassa on kaksi positiivista tartuntaa."
  • "Karjalan lennostossa osa varusmiehistä majoittuu kasarmilla konttimajoituksessa, joka mielestäni on ollut hyvä ratkaisu. Olosuhteet eivät ole missään nimessä huonot."
  • "Tällä hetkellä majoitutaan luokkahuoneen lattialla yksikössä vallitsevan tilapulan takia."

Alikersantti Otto Pesonen sanoo samaa, mitä moni muukin kyselyyn vastannut.

– Kun kaikki altistuneet ovat yhdessä tuvassa, niin korona lähtee helposti kiertämään.

Maskien käyttö ulkona turhauttaa

Pesonen kertoo, että maskeja on käytetty koko sen ajan, kun hän aloitti palveluksensa heinäkuussa.

– Maskia käytetään suunnilleen koko ajan, paitsi suihkussa ja nukkuessa, hän kuvailee niiden käyttöä.

Tämä kävi ilmi myös Ylelle arjestaan kertoneiden varusmiesten vastauksista.

  • "Kaikkialla muualla kuin tuvan sisällä käytämme maskeja, jotka ulkona monta tuntia seistessä muuttuvat läpimäriksi ja täten suorastaan hyödyttömiksi."
  • "Maskien käyttö jopa pihalla on ollut monien mielestä se turhauttavin asia. Varsinkin kun metsäharjoituksissa ja taisteluvarustuksessa niitä ei kuitenkaan käytetä eikä pidäkään käyttää."

Pesonen on ilmatorjuntayksikössä. Taisteluharjoituksissa ei maskia käytetä, koska koulutus on fyysistä.

– Se menisi överiksi, jos juostessa ja ryömiessä pitäisi käyttää maskia.

Lomien palaminen stressaa

Erityisen stressaavana varusmiehet kokevat sen, että lomille pääseminen on epävarmaa. Karanteeni tai sairastuminen johtaa lomien perumiseen.

– Jos tulee altistuminen juuri ennen vapaalle lähtöä, niin lomat niin sanotusti palavat, kertoo myös Otto Pesonen.

Häneltäkin on jo useamman kerran loma peruuntunut, mikä aina harmittaa.

– Kyllä se pyörii koko ajan mielessä, että pääsekö lomalle. Jos tuvassa on kymmenen tyyppiä ja tartunnat tulevat ripotellen, se tarkoittaa montaa viikkoa neljän seinän sisällä.

Varusmiesliitto onkin ilmaissut huolensa varusmiesten jaksamisesta (siirryt toiseen palveluun). Jos varusmiehiä ei voida laskea normaalisti lomille, heidän palautumiseensa pitää kiinnittää liiton mukaan erityistä huomiota kasarmilla.

Alikersantti Pesonen kertoo, että karanteenien aikana punkassa maatessa on ehtinyt miettiä, millainen varusmiespalvelus olisi voinut olla ilman koronaa.

– Pääsisi liikkumaan vapaasti, saisi tavata kavereita muista yksiköistä, pääsisi käymään sotkussa [sotilaskodin kahvilassa].

Kesäkuussa kotiutuva Pesonen vakuuttaa, että on edelleen motivoitunut käymään armeijaa, vaikka ilmassa on paljon epävarmuutta koronan takia.

– Parasta on ollut ryhmähenki. Kun on rankempaa, niin on yhdessä rankkaa.

Voit keskustella varuskuntien koronatoimista keskiviikkoon kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: