Hyppää sisältöön

Tiesitkö tätä Ranskasta? Maa houkuttelee ulkomaalaisia sijoittajia ja kasvaa isoista Euroopan talouksista nopeimmin

Ranskaa auttoivat kasvukiitoon koronapassien varhainen käyttöönotto ja nopeat pandemian tukipaketit. Porskuttava talous tukee myös istuvaa presidenttiä Emmanuel Macronia kevään vaaleissa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on muun muassa entinen talousministeri, sosialistipresidentti François Hollanden talousavustaja ja investointipankkiiri. Hänen kaudellaan Ranskan taloudessa on tapahtunut käänne. Kuva: AOP, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Yhdysvaltalaista lääketuotantoa ja kierrätysteknologiaa, ruotsalaista kierrätystaloutta ja kestävää liikennettä, saksalaista korkeaa teknologiaa.

Jälleen tällä viikolla Ranskassa on ilmoitettu yhteensä neljän miljardin euron ulkomaalaisista investoinneista.

"Macron-efekti jaksaa houkutella ulkomaalaisia sijoittajia", Les Echos -talouslehti (siirryt toiseen palveluun) analysoi. Ranskan talous elää hyvää pandemiaa, kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) puolestaan talousnobelisti Paul Krugman.

Ranskassa on tapahtunut jonkinlainen käänne presidentti Emmanuel Macronin valtakaudella. Hän on keventänyt yritysten verotusta, helpottanut palkkaamista ja tehnyt yritysten perustamisesta aiempaa helpompaa.

Maan bruttokansantuotteesta menee nyt investointeihin enemmän kuin viiteenkymmeneen vuoteen.

– Ranskassa on ollut tosi pitkään valtiokeskeinen ja tavallaan ei-liberaalinen diskurssi ja retoriikka taloudesta. Nyt on ihan täysin toisenlainen kuva ja toisenlainen diskurssi, Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc sanoo.

Monelle suomalaiselle voi tulla yllätyksenä, että jo kolme vuotta maa on kerännyt uusia investointiprojekteja eurooppalaisia kilpailijoitaan enemmän. Myös Ranskan kokonaistuotanto palasi koronaa edeltävälle tasolle kilpailijamaita nopeammin.

Suhteellisen hyvin porskuttava elinkeinoelämä auttaa Ranskaa lisäämään vaikutusvaltaansa Euroopan unionin pöydissä, joissa valta rakentuu pitkälti talouden ympärille.

Ranska aloitti vuoden alussa EU:n uutena puheenjohtajamaana. Tämä tarkoittaa, että se johtaa EU:n lainsäädäntötyötä: ranskalaiset ministerit johtavat puhetta ja määrittävät asialistat esimerkiksi EU:n valtiovarain-, työ-, elinkeino- ja sisäministerien kokouksissa.

Macron linjasi keskiviikkona kauden tavoitteita EU-parlamentissa. Puheessaan hän ei juuri sivunnut taloutta, mutta Ranskan kaudella käydään tärkeät keskustelut talouden pelisääntöjen uudistamisesta. Niihin palattaneen kevään presidentinvaalien jälkeen.

Macron ei ole ilmoittautunut virallisesti ehdokkaaksi, mutta lähiviikkoina hän sen todennäköisesti tekee. Yksi hänen valttejaan vaaleissa on juuri talous.

Esimerkiksi Ranskan pitkään korkeana pysynyt työttömyys on laskenut hänen kaudellaan.

Macron – talousmannekiini

Macron poikkeaa monista edeltäjistään ja myös muista EU-johtajista siinä, että hän on heittäytynyt näkyvästi maansa keulakuvaksi bisnesten houkuttelussa. Presidentin aktiivisuus Ranskan markkinoimisessa on auttanut taloutta, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo.

– Osittain on kyse siitä, että kaikkialla teollisuudessa on investointibuumi menossa. Mutta varmasti jokin rooli on hyvin bisnesmyönteisellä presidentti Macronilla, Lehmus sanoo.

Ranska on keskusvaltainen maa, mistä syystä presidentti todella pystyy muuttamaan myös maan kurssia.

Macron on asettanut investointikannustimia ja verohelpotuksia yrityksille, jotka investoivat Ranskaan. Viime vuonna myös maan kasvuyritykset saivat yli kaksinkertaisen määrän rahoitusta edellisvuoteen verrattuna eli lähes 12 miljardia euroa.

Macron on kutsunut jo neljä kertaa kansainvälisiä yritysjohtajia ja liikemiehiä Versailles'n linnaan Choose France -huipputapaamisiin. Versailles'n kokoontumisten on tarkoitus houkutella Ranskaan ulkomaisia investointeja. Viime kesäkuun lopussa Versailles'ssa julkistettiin 22 investointihanketta, joiden yhteissumma oli 3,5 miljardia euroa. Työpaikkoja arvioitiin syntyvän 7 000. Kuva: Stéphane de Sakutin / EPA

Koronatoimet ajoitettiin hyvin

Ranska on kärsinyt pandemiassa vähemmän komponenttien pulasta kuin esimerkiksi Saksa, jonka talous on ollut toimitusongelmien vuoksi hyvin haavoittuvainen. Ranskassa autoteollisuudella ei ole yhtä suuri rooli teollisuudessa kuin sen pohjoisessa naapurimaassa.

Ripeä investointiohjelmien käynnistäminen heti pandemian alussa loi yrityksille luottamusta talouteen. Tarvetta joukkoirtisanomisille ei tullut.

Koronapassien varhainen käyttöönotto taas auttoi palvelualan yrityksiä. Uuden tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan koronapassi lisäsi kansalaisten intoa ottaa rokotus 13 prosenttiyksiköllä, kun passin käyttöönotosta ilmoitettiin.

– Myös yksityinen kulutus on elpynyt Ranskassa vauhdikkasti, eli rokotepassilla on varmasti rooli siinä. Se [koronapassi] on todellakin auttanut talouden toipumista sen lisäksi, että se on ollut terveydelle hyödyllinen, Etlan Lehmus sanoo.

Macron voi haluta tuoda talousoppejaan eli "macronomiaa" myös EU-pöytiin. Johtokautensa kunniaksi Ranska koristeli EU:n ministerineuvoston Justus Lipsius -rakennuksen aulan jäsenmaiden lipuilla. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Keskiluokka ei huomaa talouskasvua

Talouskysymysten korostaminen vaalikamppailussa on kuitenkin moniteräinen miekka, Louis Clerc sanoo.

Ensinnäkin korona-aika on osoittanut isoja puutteita Ranskan julkisissa palveluissa. Toiseksi inflaatio eli nousevat hinnat iskevät nyt ihmisten arjen kuluihin.

Talouskasvu tai yritysten tuottojen parantuminen eivät näy elinkustannuksissa. Ostovoima heikkenee.

– Bruttokansantuotteen kasvulla on vain vähän vaikutusta hintoihin. Niinpä taloutta ei kannata korostaa liikaa ranskalaisille, Clerc sanoo.

Yritysten määrä on kääntynyt selvään nousuun, mutta se johtuu suurelta osin mikroyritysten eli itsensä työllistäjien määrän kasvusta. Vasemmisto haukkuu Macronia rikkaiden presidentiksi.

– Tietysti nyt on helpompi ottaa ihmisiä töihin ja heittää heidät ulos, mutta samalla he ovat heikommassa asemassa, Clerc sanoo.

Niinpä vaalien alla voidaankin vielä nähdä presidentin kädenojennuksia kansalaisille.

Juuri viime viikolla hallitus ilmoitti ilmoitti nostavansa eräiden säästötilien korkoja keskuspankin suosituksesta. Näin esimerkiksi monet eläkeläiset voivat saada taas korkoa talletuksilleen.

Macron voitti vaalit oikeistoliberaalilla linjallaan. Sitä hän on vienyt läpi vallassa ollessaan.

Ranska on aina ollut melko velkaantunut, eikä velkaa ole pidetty siellä yhtä suurena ongelmana kuin esimerkiksi Saksassa tai Suomessa. Macronin aikana suhtautuminen velkaan on ainakin hitusen muuttunut.

Hallitus aikoo taittaa velkaantumisen tulevina vuosina.

Louis Clercin mukaan Macronin linja velkaan on kuitenkin paradoksaalinen.

– EU:ssa Macronilla on vahva tavoite, että saksalaistyyppisestä talouspolitiikasta ja velkaan tuijottamisesta pitäisi päästä irti, mutta Ranskan sisäpolitiikassa hän korostaa vastuullisuutta julkisen talouden tasapainosta, Clerc sanoo.

Macron on siis talousmies, ja Etlan Markku Lehmus arvoi hänen pyrkivän hyvään taloudenpitoon myös julkisen sektorin rahoituksessa.

– Velkaantumisen ura näyttää hieman kestävämmältä kuin aiemmin, mutta kovin suurta muutosta en siinä vielä näe, Lehmus sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Korjattu tekstiä 20.1. klo 11:04: Ranskan keskuspankki ei suoraan nostanut säästötilien korkoja vaan maan hallitus korotti niitä keskuspankin suosituksesta.

Aiheesta lisää: