Hyppää sisältöön

Eläkeläinen Raija Lahtela kiittää neuvonta-auton lähipalvelua: "Koen itseni erittäin yksinäiseksi, mutta tähän on helppo tulla"

Järjestöt auttavat monia iäkkäitä arkisissa pulmissa. Jatkossa hyvinvointialueet rahoittavat toimintaa.

Raija Lahtela(vas.) hakee vinkkejä neuvonta-autosta. Projektisuunnittelija Sanna Nurmi Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä ja Turun kaupungin palveluohjaaja Irmeli Sulonen opastavat. Projektityöntekijä Satu Järvenpää auton sisällä. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Turkulainen Raija Lahtela on saanut liukuesteet ja tärkeitä neuvoja sekä osallistunut parvekejumppaan Turun seudulla liikkuvan neuvonta-auton vierailulla. Hänelle on tuotu myös kirjoja, kun kirjasto oli suljettu koronan takia.

– Tähän on helppo tulla, ja täältä saa muitakin vinkkejä kuin sen tiedon, jota on tullut hakemaan. Koen itseni erittäin yksinäiseksi. Tämänikäisellä yksinasuvalla koko sosiaalinen elämä on oven ulkopuolella. Minulla on ollut paljon kerhoja ja menoja, mutta koronan vuoksi olen surkeassa tilanteessa, Lahtela kuvailee.

Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen auto palvelee erityisesti Turun keskustan ulkopuolella asuvia. Se on jo tuttu näky lähiöissä.

Projektityöntekijä Satu Järvenpää on tyytyväinen autolla saatuihin palautteisiin. Moni on tullut autolle uudestaan.

– He tulevat varta vasten kiittämään. Yksi henkilö sanoi, että hän sai ihan uuden elämän itselleen, kun lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan, kertoo Järvenpää.

Myös Raija Lahtela on kiinnostunut lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan. Sellaistakin tietoa on siis autolla tarjolla.

Katso alta, millaiset olivat tunnelmat neuvonta-autolla Turussa:

Jopa lakisääteiset palvelut hakusessa

Vanhuksista huolehtiminen on paljon muutakin kuin pelkkää terveydenhoitoa. Se on huomattu myös Fingerroosin säätiössä.

Joillakin vanhuksilla saattaa olla vaikeuksia jopa päästä lakisääteisten palvelujen piiriin. Kaikilla ei ole digitaitoja ja pelkästään lääkäriajan varaaminen voi olla hankalaa ilman nettiä.

Korona-aika on tuonut murheita jopa vanhusten arkisten asioiden hoitamiseen.

Vanhustyön asiantuntija Sanna Jokinen Fingerroosin säätiöstä muistuttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta toimia verkossa.

– Korona-aika on vienyt palveluja nettiin, mutta eihän asiakaskunnallamme ole välttämättä laitteita ja osaamista niiden käyttöön. He eivät pysty varaamaan itselleen lääkäriaikaa netin kautta. Voimme lähteä terveysasemalle varaamaan aikaa tai vaikka tekemään hakemusta uutta henkilökorttia varten, Jokinen kertoo.

Turun Lähimmäispalveluyhdistyksellä on monenlaista muutakin toimintaa. Korona-aikana autolle voi tulla, kun ollaan ulkona ja maskit ovat käytössä.

– Osa senioreista kokee yksinäisyyttä – etenkin koronan takia. Osa kaipaa tietoa kotona pärjäämiseen liittyvistä asioista ja vinkkejä, mitä tehdä. Tänne autolle on helpoo tulla, täällä on aina tavattavissa niin kaupungin kuin järjestöjen työntekijöitä, kertoo projektityöntekijä Satu Järvenpää Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä.

Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja Miika Neulaniemi ja vanhustyön asiantuntija Sanna Jokinen pohtivat vanhusten avuntarvetta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Kun omaisia tai läheisiä ei ole

Fingerroosin säätiön löytävän vanhustyön malli on auttanut yli 60-vuotiaita kotona asuvia avuntarvitsijoita noin seitsemän vuoden ajan. He ovat joko kokonaan tai osittain palvelujen ulkopuolella olevia ikääntyneitä.

Vuositasolla Turussa asiakkaita on noin 130, ja he ovat keski-iältään vähän yli 70-vuotiaita.

Kolme vuotta toimintaa on laajennettu myös Vakka-Suomeen, kuten Laitilaan, Vehmaalle ja Taivassaloon. Myöhemmin keväällä asiakkaita otetaan myös peruskuntayhtymä Akselin alueelta eli Maskusta, Mynämäestä ja Nousiaisista.

Vanhustyön asiantuntija Sanna Jokinen kertoo, että korona on tuonut lisää ongelmia. Asiakkaat ovat jo ennestään pudonneet palvelujen piiristä tai ovat haluttomia ottamaan palveluja vastaan. Yleensä heillä ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heistä.

– Korona-aikana avuntarvetta on enemmän. Ikääntyneet eivät ehkä uskalla lähteä kotoa niin helposti ulos toimittamaan asioita. Passiivisuus vaikuttaa, ettei heillä ehkä ole fyysisiä voimia lähteä hoitamaan asioita. Nämä ovat vasta ensimmäisiä merkkejä koronan vaikutuksista. Tällä ajalla on pitkäkestoiset vaikutukset, pohtii Jokinen.

Miten hyvinvointialue jakaa rahat jatkossa?

Fingerroosin säätiön löytävän vanhustyön pääasiallinen rahoittaja on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen Liikkuvaa resurssikeskusta rahoitetaan Veikkausvaroin. Veikkauksen tuotto jaetaan maa-ja metsätalous-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysministeriöille. STM:n osuuden avustusehdotuksista ja avustusten maksamisesta vastaa STEA.

Lisäksi alueen kunnat ovat tärkeitä palvelujen rahoittajia.

Fingerroosin säätiössä hyvinvointialueen rahoitukseen suhtaudutaan toiveikkaasti.

– Aikaisemmin meillä on ollut sopimukset kuntien kanssa, jatkossa ne solmitaan hyvinvointialueiden kanssa. Muutos on järjestökentässä iso. Uskon, että työmme jatkuu ja sitä pidetään arvokkaana. Ikääntyneiden määrä lisääntyy. Räätälöityjen tukipalveluiden tarve kasvaa, ja kaupungit tunnustavat työmme tärkeyden, arvioi vanhustyön asiantuntija Sanna Jokinen.

Voit keskustella aiheesta myös tämän artikkelin lopussa Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.1. kello 23.

Juttua on täsmennetty 19.1.2022 kello 10:28. Viimeisessä kappaleessa luki, että Liikkuvaa resurssikeskusta rahoitetaan Veikkausvaroin. Lauseen jälkeen on selvennetty, miten rahat jaetaan.

Lue lisää: