Hyppää sisältöön

Sosiaalipäivystäjä näkee työssään äkilliset kriisit ja ongelmien kasautumisen seuraukset – huoli aikuisten ja nuorten syrjäytymisestä kasvaa

Viime aikoina kasvava huolenaihe ovat olleet syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Myös työikäisille tarvittaisiin monipuolisemmin palveluja. Vaalichatissa pohditaan, miten heikommista pidetään huolta.

Kaksi naista maskit naamalla.
Sekä äkillisen että pitempiaikaisten ongelmien kasautuminen näkyy ja tuntuu sosiaalipäivystäjien työssä. Video: Janne Nykänen

Päijät-Hämeessä voidaan monella mittarilla mitattuna huonosti. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtajan Mika Forsbergin mielestä alueella tarvitaan nykyistä parempia sosiaalituen palveluja vastaamaan aikuisväestön tarpeisiin.

Lastensuojeluilmoitusten määrässä alue on ollut tilastoissa kärkipaikalla. Kasvava huolenaihe on ollut nuorten ja myös työikäisten aikuisten pahoinvointi.

Voimavaroja on viime vuosina suunnattu vanhusten- ja lapsiperheiden palveluihin sekä hoitajamitoituksiin. On jouduttu ensisijaistamaan ja aikuiset ovat jääneet vähemmälle.

– Liikkumavara resurssoida aikuisten palveluihin on ollut varsin vähäinen, Forsberg toteaa.

Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, aivan kuten terveyspuolella sairaanhoitajista. Rekrytointi on hankalaa, ja yhdenkin työntekijän lähteminen voi keikauttaa tilannetta pahasti.

Huoli nuorista kasvaa

Kipupisteenä Päijät-Hämeessä ovat tällä hetkellä myös erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Mika Forsbergin mukaan syrjäytyminen tuo mukanaan nuorille moninaisia ongelmia. Sama koskee myös täysi-ikäisyyden saavuttaneita nuoria ja laajemmin alueen työikäistä väestöä.

Useissa kodeissa käydään Forsbergin mukaan “aikamoista selviytymistaistelua”.

– Päijät-Hämeessä on perustoimeentulon varassa eläviä 18–24-vuotiaita ikäluokastaan 28 prosenttia, ja koko maassa 18 prosenttia. Maksuhäiriöisten henkilöiden osuus on maan korkein.

Forsberg pohtii, että ensiapua voisi löytyä esimerkiksi arjen hallintaa tukevista palveluista.

– Kotiin vietävien palvelujen muodostama kokonaisuus on sellaista. Sitä pitäisi olla nykyistä enemmän.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtaja Mika Forsberg kertoo, missä alueen sosiaalipalveluissa mennään tällä hetkellä ja mihin pyritään, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.

Sosiaalipäivystykseen tuhansia yhteydenottoja

Sosiaalipäivystäjät kohtaavat työssään omalla alueellaan kriisien koko kirjon. Päijät-Hämeessä päivystys toimii kahdessa pisteessä ja töitä tehdään vuorokauden ympäri.

– Tehtävät liittyvät usein kriisitilanteeseen, esimerkiksi omainen on menehtynyt tai onnettomuus on kohdannut. Hoidamme myös asunnottomien asioita ja muuta hätämajoitusta, kertoo Päijät-Hämeen sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Marjo Asunen.

Sosiaalipäivystäjä kohtaa työssään niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Lahjaksi saatu nalle voi rauhoittaa pientä asiakasta. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Yhteistyötahoja on useita. Tärkeimpiä ovat poliisi, ensihoito sekä vanhus- ja mielenterveyspalvelut. Usein vuoroon kuuluu kenttätyötä.

Viime vuonna yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen tuli yli 8 000. Määrässä on ollut viime vuosina hienoista kasvua. Yhteydenotoista kolmannes koski vanhuksia.

Vanhusten turvattomuus ja hätä näkyvät ja tuntuvat.

– Se on miltei käsinkosketeltavaa. Myös lapsiin kohdistuvat tehtävät ovat lisääntyneet.

Asunen uskoo, että lisäyksessä näkyy myös se, että yhteistyöverkosto on laajentunut ja palvelu on tullut tunnetummaksi.

– Valtaosa yhteydenotoista tulee yhteistyökumppaneiden, erityisesti hätäkeskuksen, kautta. Ehkä viidennes tehtävistä tulee suoraan kansalaisilta.

Sosiaalihuollosta tulisi keskustella enemmän erityisesti nyt aluevaalien alla, toivoo Marjo Asunen.

– Vaikka olisi työssä käyvä ihminen ja kaikki asiat kunnossa, voi sattua tulipalo tai jokin muu kriisitilanne, joka koskettaa. Silloin tarvitaan sosiaalihuollon apua.