Hyppää sisältöön

Rautakarhukohu muutti poliisin toimintaohjeita – Poliisitarkastaja: “Lopettaminen ei ole ainoa vaihtoehto”

Pienpetorautoihin loukkaantuneiden karhujen tapaukset ovat saaneet poliisin päivittämään suurpeto-ohjettaan. Päivitys mainitsee ensi kertaa eläimen hengen säilyttämisen vaihtoehtona lopettamiselle.

Ainakin neljä karhua loukkaantui viime vuonna pienpetorautaan eri puolilla Suomea. Kuvan karhulla Pohjois-Karjalan Enossa oli mukanaan pieniä pentuja. Kuva: Itä-Suomen poliisi

Paljon julkisuutta viime syksynä keränneet rautakarhutapaukset ovat johtaneet poliisin toimintaohjeiden muutokseen.

Poliisihallitus julkaisi uuden, kaikkia poliisilaitoksia sitovan suurpeto-ohjeen viime viikolla. Ohje korostaa aiempaa enemmän loukkaantuneen eläimen oikeutta elämään.

Poliisi sai viime vuoden lopulla osakseen paljon eläinsuojelijoiden kritiikkiä, kun se antoi lopetusmääräyksen neljälle karhulle, jotka olivat loukanneet itsensä pienpetorautoihin. Pohjois-Karjalan Enossa lopetusmääräys annettiin myös neljälle alle vuoden ikäiselle karhunpennulle, mikä johti muun muassa kansalaisaloitteeseen ja Tasavallan presidentin puolison, rouva Jenni Haukion kannanottoon (siirryt toiseen palveluun).

Kai Vepsäläinen sanoo poliisin olevan ensisijaisesti turvallisuusviranomainen, mutta ottavan myös huomioon eläinten perusoikeudet. Kuva: Poliisihallitus

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kai Vepsäläinen korostaa poliisin toimineen tilanteissa täysin oikein ja senhetkisten ohjeiden mukaan.

– Uusissa ohjeissa haluamme kuitenkin korostaa, että myös muunlaiset päätökset kuin lopettaminen ovat mahdollisia, Vepsäläinen sanoo.

– Lisäksi toteamme, että mahdolliset karhunpennut on otettava päätöksissä huomioon ja että asiantuntija-apua voi kysyä tarvittaessa eläinlääkäreiltä ja eläintarhoilta. Toimintalinja ei muutu, mutta sitä tarkennetaan ja yhtenäistetään.

Siviiliavulle täyskielto

Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen on uusiin ohjeisiin tyytyväinen. Pohjolaisen mukaan viime heinäkuun peräkkäiset rautakarhutapaukset Lieksassa ja Enossa heittivät poliisin ennenkokemattomaan tilanteeseen.

Karhuja oli jäänyt pienpetorautoihin ennenkin, mutta ei näin usein. Lisäksi julkisuuteen levinneet kuvat ja tiedot lopetettavista karhunpennuista nostattivat kovan vastarinnan etenkin sosiaalisessa mediassa.

– Ohjeita tällaisen varalle ei ollut. Yksittäiset virkamiehet yrittivät parhaan kykynsä mukaan ottaa kaikki näkökannat huomioon kovien paineiden keskellä, Pohjolainen kertoo.

Harri-Pekka Pohjolainen uskoo, että loukkaantuneihin suurpetoihin liittyviä tehtäviä tulee poliisin hoidettavaksi jatkossa entistä enemmän. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Pohjolainen ei usko, että uusi suurpeto-ohje olisi muuttanut sitä, miten loukkaantuneiden karhujen kanssa Itä-Suomessa toimittiin. Enon karhuemoa yritettiin pyydystää usean viikon ajan rautojen poistoa varten, joten eläimen tappamista ei nähty automaattisesti oikeaksi ratkaisuksi.

Elokuussa poliisille tarjosi apuaan vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden muodostama pelastuspartio. Avusta kieltäydyttiin. Enon loukkaantunutta karhuemoa ei lopulta saatu kiinni ennen talvea, eikä sitä enää aktiivisesti etsitä.

Lieksan loukkaantuneen karhun kohtaloksi tuli lopettaminen. Kuva: Teuvo Kaukola

– Uudessa ohjeessa määritellään, että loukkaantunutta suurpetoa on kohtuullista etsiä korkeintaan kolme viikkoa. Jäljittäminen aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen kulut, mikä on otettava huomioon, Kai Vepsäläinen linjaa.

– Lisäksi kaikki ulkopuoliset pelastusryhmät suljetaan uudessa ohjeessa poliisitoiminnan ulkopuolelle. Vaarat ja vastuu ovat niin suuria, että pyydämme apua vain muilta viranomaisilta, hän jatkaa.

Juristi näkee myös ongelmia

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Birgitta Wahlberg pitää suurpeto-ohjeen uudistuksia pääosin hyvinä. Eläinten oikeuksien näkökulmasta hän näkee ohjeessa kuitenkin yhä puutteita.

Etenkin kirjaus, jonka mukaan pienpetoraudasta loukkaantuneen eläimen kivut täyttävät yleensä lopettamiskriteerit, on Wahlbergin mielestä liian yksinkertaistava.

– Toivon, että poliisi ei noudata tätä kirjausta sokeasti – kuten ei myöskään mainintaa jäljittämisen “enimmäisajasta”, Wahlberg sanoo.

– Päätökset suurpetojen kohtelusta tulee jatkossakin tehdä kunkin tilanteen mukaan. Poliisin sisäinen ohjeistus ei ohita eläinsuojelulainsäädäntöä, joka on sitä tiukempi.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 19.1. klo 23:een asti.

Lue myös: