Hyppää sisältöön

Janne Hartikainen vaihtoi dieselin sähköön ja on tyytyväinen valintaansa – sähköautoilun tukitoimet laajenivat vuoden alusta

Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa olisi 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Kysyimme asiantuntijoilta, miten tavoitteeseen päästään.

Janne Hartikainen on säästänyt rahaa, kun hän vaihtoi dieselin sähköön. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Janne Hartikainen pysähtyy lataamaan sähköllä kulkevan Teslansa Espoon Jupperissa tammikuussa avatulla huoltoasemalla, jolla on ainoastaan sähkölatauspisteitä eikä lainkaan bensaa tai dieseliä. Latauksen aikana hän voi käydä ruokaostoksilla.

Hartikainen on tyytyväinen sähköautoonsa, jonka hän yleensä lataa kotonaan yön aikana. Pitemmällä työreissulla lataus hoituu huoltoasemalla samalla kun hän syö lounaan.

– Ajoin aiemmin diesel-autoa. Nyt rahaa menee siihen verrattuna murto-osa.

Huoltoaseman avannut HOK-Elanto on kasvattanut viime vuosina voimakkaasti sähkölatauspisteiden määrää juuri palveluiden yhteyteen, muun muassa Prismojen läheisyydessä.

Yhtiö profiloi alueet sen mukaan, tarvitaanko niihin sähköä vai polttoainetta. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat eri alueilla, ja joillakin niistä myös bensan ja dieselin kysyntä kasvaa edelleen.

Huoltoasemaketju ABC:n ketjujohtajan Hannu Hounin mukaan sähkölatauspisteiden perustaminen on huomattavasti edullisempaa kuin polttonesteasemien. Siitä huolimatta sähkölatauspalvelun myyminen ei ole vielä kannattavaa liiketoimintaa.

Kysyntä on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta sähköautoja on Suomessa vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja etenkin Norjaan.

– Kannattavaan liiketoimintaan on pitkä matka. Kyse on ennen kaikkea palvelutarjonnan kasvattamisesta ja oman vastuun kantamisesta hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Liiketoiminnan kannattavuus tulee ehkä ladattavien autojen määrän kasvun kautta, Houni sanoo.

Muutos on välttämätön liiketoiminnan kannalta ennemmin tai myöhemmin, sillä sähköautot yleistyvät tulevaisuudessa myös Suomessa. Yhtiöt valmistautuvat jo kilpailun kiristymiseen.

Esimerkiksi K-ryhmä on lähtenyt liikkeelle K-Lataus-pisteillään, ja kauppaketju Lidl tarjoaa latauspisteitä useiden liikkeidensä parkkipaikoilla.

Julkisia pikalatauspisteitä pitää rakentaa yli neljä kertaa enemmän

Hallitus pyrkii vähentämään liikenteen päästöjä fossiilittoman liikenteen tiekartan (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Kotimaan liikenteen päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan kokonaan fossiilitonta liikennettä.

Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään yksi julkinen pikalatauspiste sataa täyssähköautoa kohti ja jokaiselle täyssähköautolle olisi yksi latauspiste, jossa autoa voi ladata yön yli.

Julkinen pikalatauspiste tarkoittaa latauspaikkaa, jossa kuka tahansa voi ladata sähköauton noin 30–60 minuutin odotusajalla, kuten esimerkiksi huoltoasemaa tai muuta tieverkon läheisyydessä sijaitsevaa latauspaikkaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin lokakuussa tekemän selvityksen mukaan Suomessa oli noin 790 julkista pikalatauspistettä.

Vuonna 2030 julkisia pikalatauspisteitä tulisi olla vähintään 3 500 kappaletta, jotta niitä olisi riittävästi 700 000 sähköautolle, jotka hallitus on asettanut tavoitteeksi. Näistä noin puolet tulisi olla täyssähköautoja ja loppujen hyrbidejä.

Janne Hartikainen ajaa noin 300 kilometriä yhdellä latauksella. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Näin liikenteen sähköistymistä tuetaan

Viime vuoden lopussa Suomessa oli runsaat 77 000 ladattavaa hybridiautoa ja lähes 23 000 täyssähköautoa Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan.

Hallituksen tavoittelemaan 700 000 sähköautoon on siis todella pitkä matka. Kysyimme asiantuntijoilta, miten tähän päästään.

Miten ihmisiä tuetaan sähköautojen hankinnassa?

– Tämän vuoden alusta jatkettiin yksityisille ihmisille Traficomista (siirryt toiseen palveluun) myönnettävää 2 000 euron tukea uuden, enintään 50 000 euroa maksavan täyssähköauton hankintaan tai pitkäaikaisvuokraamiseen vähintään kolmen vuoden ajaksi. Tämän rinnalle on tullut myös uusi sähkö- ja kaasupakettiautojen hankintatuki. Lisäksi sähkökuorma-autoille tuli vuoden 2022 alusta uusi hankintatuki ja kaasukuorma-autojen tukea jatketaan. Niissä summa vaihtelee sen mukaan, minkä kokoisesta autosta on kyse. Isosta sähkökuorma-autosta voi saada tukea jopa 50 000 euroa, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

Miten verottaja tulee vastaan sähköauton hankinnassa?

– Täyssähköautot vapautettiin autoverosta vuoden 2022 alusta alkaen. Myös loka-joulukuussa 2021 ensirekisteröidyt täyssähköautot saavat saman veroalen takautuvasti.

Vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa kuitenkin nostettiin, ja tätä hallituksen päätöstä on kritisoitu. Onko verotusmuutoksista lopulta hyötyä sähköauton ostajille?

– Keskihintaisen täyssähköauton autovero pienenee veronpoistamisen seurauksena arviolta noin 1 200 euroa. Saman auton ajoneuvoveron perusvero nousee noin 65 euroa vuodessa. Jos sama omistaja pitäisi auton itsellään koko auton käyttöiän, noin 18 vuotta, hän tulisi ajoneuvoveroissa maksaneeksi saman verran kuin olisi autoveron alennuksessa voittanut. Hyöty ostajalle olisi siis plus-miinus-nolla. Toisaalta jos uuden auton ostaja myy auton eteenpäin lyhyemmässä ajassa, tilanne on erilainen, Jääskeläinen havainnollistaa.

Miten julkisten latauspisteiden rakentamista tuetaan?

– Valtioneuvoston ensimmäinen infratukiasetus on ollut voimassa vuosina 2018–2021. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema uusi, viiden miljoonan euron asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella. Tuen määrä vaihtelee 35–55 prosentin välillä hankkeen hyväksytyistä investointikustannuksista, mikä tarkoittaa enimmillään kolmasosaa sijoituksen kokonaiskustannuksista. Aiemmin tuen määrään vaikutti se, onko kunnassa entuudestaan ollut julkisia pikalatauspisteitä, mutta tämä kriteeri on jäänyt uudesta asetusluonnoksesta pois. Edellisessä asetuksessa myös sillä oli suurempi vaikutus tuen määrään, jos hankkeessa käytettiin teknologiaa, joka oli uutta Suomessa. Nyt sen painoarvo pienenee, kertoo kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson Energiavirastosta.

Hän huomauttaa, että pelkästään valtion tuella julkista pikalataustoimintaa ei saa taloudellisesti kannattavaksi, vaan hakijan tulee miettiä, miten hän rahoittaa oman osuutensa latauspisteen rakennuskuluista ja käyttökuluista, joita valtio ei tue lainkaan.

Entä kotien latausmahdollisuuksien tukeminen?

– Sähköautojen latausinfra-avustusta myönnetään asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle. Hakijana voi olla asunto-osakeyhtiö, kiinteistöosakeyhtiö tai muu yhteisö, joka omistaa asuinrakennuksen. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä asuntoloille, palvelutaloille tai vapaa-ajan asunnoille. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiölle, jos se toteuttaa asemakaavan mukaista asukaspysäköintiä ja toimii omakustannusperiaatteella. Avustus on 35 prosenttia hyväksytyistä kuluista asuinrakennuksen omistavaa hakijaa kohden, kuitenkin enintään 90 000 euroa sisältäen arvonlisäveron. Pysäköintiyhtiöllä avustuksen enimmäismäärä kertautuu yhtiön palvelua käyttävien asuinrakennuksen omistavien yhteisöjen määrällä, kertoo ylitarkastaja Kari Lappalainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta.

Miten työpaikkoja tuetaan latauspisteiden tarjoamisessa työntekijöiden käyttöön?

– Työpaikkojen latauspisteavustus on 750 euroa käyttökuntoon saatettua, avustuksen tekniset edellytykset täyttävää latauslaitetta kohden. Latauslaitteiden tulee sijaita työntekijöiden käyttöön tarkoitetuilla pysäköintipaikoilla, ja niiden tulee olla pääsääntöisesti työntekijöiden autojen lataamista varten. Yrityksen omien tai yrityksessä vierailevien henkilöiden autojen lataamista ei kuitenkaan ole kielletty, Lappalainen kertoo.

Millaiset tekniset kriteerit avustuksille on määrätty?

– Sekä asuinrakennusten että työpaikkojen kohdalla edellytyksenä on vähintään 11 kilowatin tehonsiirtoon pystyvä kaapelointi latauspaikoille. Molemmissa avustetaan vain tyypin 2 koskettimella varustettuja latauslaitteita. Lisäksi työpaikkojen avustuksessa on määritelty, että latauslaitteeseen on käyttöönottohetkellä tultava vähintään 3,7 kilowatin teho, sanoo Lappalainen.

Bensiinin ja dieselin myyjät on lailla velvoitettu siihen, että myydyn polttoaineen energiasisällöstä vähintään 20 prosenttia on biomassasta tuotettua biopolttoainetta. Myös biokaasu tulee jakeluvelvoitteen piiriin. Tuleeko huoltoasemille velvoite rakentaa myös sähkölatauspisteitä?

– Hallitusohjelmassa on mainittu, että huoltoasemille säädettäisiin velvoite latauspisteiden rakentamiseen. Asian arviointi on liikenne- ja viestintäministeriössä vielä työn alla. On odoteltu, miten EU:n rakennusten energiatehokkuusasioihin liittyvä EPBD-direktiiviehdotus vaikuttaa asiaan. Se velvoittaa rakentamaan latausvalmiuksia eli kaapelointeja tai putkituksia tai ihan latauspisteitä tietyille kiinteistöille. Esimerkiksi huoltoasemien kohdalla se velvoittaisi rakentamaan latauspisteen joka kymmenenteen pysäköintipaikkaan vuoden 2027 loppuun mennessä, jos aseman yhteydessä on yli 20 pysäkointipaikkaa, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen kertoo.

Sähkön kulutus kasvaa, ja sen hinta on nousussa. Miten tämän kanssa eletään, jos sähköautoilu yleistyy?

– Lohdullista on se, että sähkö on tähän asti ollut paljon halvempaa kuin bensiini tai diesel. Vaikka on ollut sähkön hinnan nousua näköpiirissä, se on silti edelleen paljon halvempaa kuin bensa tai diesel, ja myös niiden hinnat ovat nousseet. Esimerkiksi 6–7 litraa sadalla kilometrillä kuluttava henkilöauto voi aiheuttaa helposti yli 10 euron polttoainelaskun. Parhaimmillaan sähköautolla saman matkan pystyy ajamaan 2–3 eurolla, Jääskeläinen sanoo.

Ajatko sinä sähköautolla? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 28. tammikuuta kello 23:een asti.

Juttua on korjattu 31.1. klo 10:11 ensimmäisen luvun viimeisessä kappaleessa, jossa kerrottiin aiemmin, että esimerkiksi Neste on lähtenyt liikkeelle K-latauspisteillään. K-Lataus on K-ryhmän latausverkosto, jonka asemat sijaitsevat eri K-kauppojen yhteydessä, mutta myös Nesteen K-asemilla.

Lue seuraavaksi: