Hyppää sisältöön

Turpeen käyttö on lisääntynyt puun saatavuusongelmien takia – samaan aikaan energiayhtiöt kehittävät polttoon perustumattomia teknologioita

Kylmä alkutalvi on lisännyt turpeen kysyntää. Energiahaketta ei ole riittävästi varastossa, eikä muita vaihtoehtoja juurikaan ole. Päästömaksut ovat nopeuttaneet siirtymistä uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Turpeen polttoa on jouduttu lisäämään tänä talvena polttolaitoksissa. (arkistokuva) Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Poikkeuksellisen kylmä alkutalvi lisäsi energiankulutusta samaan aikaan, kun sähkön hinta kapusi ennätyslukemiin.

Pohjalaismaakuntien polttolaitoksissa on monin paikoin jouduttu lisäämään energiantuotantoa ja polttamaan ennakoitua enemmän turvetta.

Viime vuosina turpeesta luopuminen ja esimerkiksi puusta saatavaan energiahakkeeseen siirtyminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Siirtymistä pois turpeen polttamisesta ovat vauhdittaneet korkeat päästömaksut sekä verotus.

Kylmä marras- ja joulukuu kuitenkin aiheutti sen, että puusta jalostettua energiahaketta ei ole ollut saatavilla tarpeeksi. Siksi monessa polttolaitoksessa on palattu turpeeseen.

Pietarsaaressa sijaitsevan Alholmens Kraftin suurin voimalaitos on heidän omien sanojensa mukaan maailman suurin biopolttoainevoimalaitos.

Toimitusjohtaja Björn Åkerlundin mukaan tällä hetkellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin polttaa turvetta.

– Kyllä turvetta tarvitaan, etenkin tällaisissa tilanteissa kun energiantarve on suurta. Ei yksinkertaisesti löydy polttoaineita jotka korvaisivat turpeen, Åkerlund toteaa.

Alholmens Kraft Pietarsaaressa on polttanut pääasiassa turvetta koska energiahaketta ei ole riittävästi saatavilla. Kuva: Linda Söderlund / Yle

Puusta jalostettua energiahaketta ei riittävästi saatavilla

Viime vuonna Alholmens Kraft käytti pääasiassa biopolttoaineita, mutta tänä talvena peräti 75 prosenttia poltetusta sekoitteesta on ollut turvetta.

Toistaiseksi turvetta on ollut saatavilla, mutta pitkässä juoksussa sitäkään ei nykyisillä nostomäärillä kaikille riitä. Energiahakkeesta ei tällaisessa tilanteessa ole korvaajaksi.

– On aivan selvää, että jos tämän kokoisessa laitoksessa pitäisi polttaa pelkkää puuta, ei sellaisia määriä ole Suomessa saatavilla.

Neova Oy eli entinen Vapo teki joitain vuosia sitten strategisen linjauksen luopua turpeen nostosta, ja keskittyä energiahakkeen myyntiin.

Varastoja tehdään sopimustoimituksia vastaan. En usko että kukaan alan toimija ryhtyy ottamaan itselleen riskiä ostamalla puuta varastoon.

Ahti Martikainen

Yhtiön viestintäjohtaja Ahti Martikaisen mukaan siirtyminen kivihiilen ja turpeen poltosta on ollut niin nopeaa, ettei siihen ole ehditty reagoimaan.

Päästöoikeuden hinnan nousu ja veroroatkaisujen teho on yllättänyt myös päättäjät.

– Hallituksen tavoitehan on että turpeen käyttö olisi puolittunut vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasosta. Se on alle puolessa jo nyt. 10 miljoonan kuution vähennys huippuvuosien turpeen poltosta on luonut noin viiden miljoonan kuution lisäkysynnän puulle, Martkainen sanoo.

Vaihtoehtoja ei ole paljon. Martikaisen mukaan käytännössä jätteiden lisäksi poltettavaksi jää vain pelletti ja hake.

Energiahakkeen saatavuus on kuitenkin hyvin riippuvaista tuonnista Venäjältä, eikä puuta ole ylimääräistä varastossa tällä hetkellä kenelläkään.

– Varastoja tehdään sopimustoimituksia vastaan. En usko että kukaan alan toimija ryhtyy ottamaan itselleen riskiä ostamalla puuta varastoon.

Martikaisen mukaan puu on turpeeseen verrattuna haasteellinen, sillä sen säilyvyys on säästä riippuvainen.

– Jos sattuu leuto talvi, niin puun lämpöhäviö varastoinnissa on kymmenen prosentin luokkaa. Ei sitä maksa kukaan toimijalle takaisin.

Energiahake ei sovellu varastoitavaksi yhtä hyvin kuin turve. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Polttoon perustumattomat teknologiat yleistyvät

Esimerkiksi Vaasassa ja Seinäjoella on jo vuosien ajan investoitu uusiin järjestelmiin, joiden avulla uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin.

Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä on samoilla linjoilla sen suhteen että korkeat päästömaksut ja verotus ovat nopeuttaneet prosessia.

Hän ei kuitenkaan näe paluuta turpeeseen.

Tämä on väliloikka kun turpeesta, öljystä ja kivihiilestä luovutaan ja samaan aikaan pitää kehittää ei-polttoon perustuvia teknologioita.

Vesa Hätilä

Vuonna 2021 Seinäjoen energian lämmön liikevaihto oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan liiketulos oli heikompi kuin koskaan.

– Kyllä meidän laitokset ja muut olisivat mahdollistaneet sen, että turvettakin olisi käytetty ihan vuoteen 2030 saakka, mutta näillä kannattavuusmittareilla se ei ole mahdollista.

Myös energiahakkeen polttaminen on Hätilän mielestä välivaihe.

– On selvää että bion polttamiseen ei saa jäädä. Tämä on väliloikka, kun turpeesta, öljystä ja kivihiilestä luovutaan ja samaan aikaan pitää kehittää ei-polttoon perustuvia teknologioita.

Vaasassa on investoitu muun muassa Westenergyn jätteidenpolttolaitokseen sekä Vaskiluodon säiliöön, johon voidaan säilöä lämpöenergiaa odottamaan aikaa jolloin sitä tarvitaan.

Vaasan Sähkön kaukolämpöjohtaja Markus Tuomalan mukaan tällaiset ratkaisut ovat mahdollistaneet sen, että kaukolämmön hintaa ei ole tarvinnut korottaa.

– Esimerkiksi päästökustannusten kautta tulevat kustannuspaineet eivät realisoidu.

Seinäjoen Energian Vesa Hätilä toteaa että jatkossa suunnitteilla on tarkoitus myös tehokkaammin hyödyntää sähkön halpaa hintaa.

– Sähkön ja lämmön sektori integraatio tullaan ottamaan käyttöön, eli kun sähkö on edullista niin silloin tehdään sähköllä lämpöä, Hätilä sanoo.

Polttolaitoksissa turpeen perään vielä haikaillaan

Tällä hetkellä kuitenkin sähkön hinta on korkea ja sää poikkeuksellisen kylmää. Lämpöenergiaa on silti tuotettava jotenkin.

Ja kun energiahaketta ei ole tarjolla, turvaudutaan turpeeseen.

Näin on käynyt myös Kokkolassa, missä Kokkolan Energia on joutunut nostamaan turpeen polttamista ennakoidusta noin kolmanneksen. Tällä hetkellä turpeen osuus on noin 45 prosenttia.

Polttoainepäällikkö Petri Ahokangas on sitä mieltä että turpeesta luopuminen on ollut liian nopeaa.

– Jos olisi jokin mekanismi jolla pystyttäisiin turvaamaan, vaikkakin se katsotaan joissakin tilanteissa fossiiliseksi polttoaineeksi, niin se olisi äärettömän tärkeää. Jo huoltovarmuuden takia.

Samoilla linjoilla ollaan myös Pietarsaaressa, jossa turvetta toistaiseksi kuitenkin riittää.

– Korvaavien energiamuotojen löytäminen ei vaan tapahdu hetkessä. Jos turvetta ei olisi saatavilla, niin lämpöä kyllä saadaan tuotettua, mutta sähköenergian tuotanto jää pieneksi, Åkerlund summaa.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 20. tammikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi: