Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajalta: Lapsiakin jo pelottaa, kun Ruotsi lähettää viestin Venäjälle ajattamalla panssarivaunuja Gotlannin hiekalla

Ruotsi on nostanut näyttävästi sotilaallista valmiuttaan, Suomi keskittyy perinteisesti tekemiseen.

Ruotsin puolustusvoimat on nostanut valmiuttaan ja siirtänyt kalustoa ja joukkoja Gotlantiin. Panssarivaunu partioi rantatiellä Gotlannin pohjoisosassa. Kuva: Karl Melander / EPA

TUKHOLMA Viidesluokkalainen lapseni tuli viime viikolla koulusta kotiin kertoen, että kaikki hänen luokallaan uskovat Venäjän hyökkäävän Ruotsiin. Lähteeksi paljastui TikTok, jossa on jaettu ahkerasti ruotsalaisten iltapäivälehtien otsikoita.

Varsinkin Aftonbladetin otsikko (siirryt toiseen palveluun) “Putin haluaa määräillä Ruotsia” tuntui vakuuttaneen lapset.

He ottivat selvää, missä on koulun lähin pommisuoja ja miltä kuulostaa käytössä oleva yleinen hälytysääni eli niin kutsuttu Hesa Fredrik.

Vanhemmat ovat keskustelleet Ruotsissa sosiaalisessa mediassa siitä, mitä sanoa lapsille, jotka seuraavat TikTokin tulvaa.

Otsikot ovat olleet räväköitä ja asiantuntijoiden äänenpainot synkkiä, kun Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta on käsitelty viime päivinä Ruotsissa.

Puolustusvoimat on nostanut valmiuttaan ja siirtänyt kalustoaan ja joukkojaan Gotlantiin.

Näin Ruotsi teki myös viime ja edellisenä syksynä (siirryt toiseen palveluun), kun Venäjän toiminta Itämerellä kasvoi voimakkaasti sotaharjoituksen yhteydessä.

Puolustusministeri Peter Hultqvist kertoi Ylen haastattelussa, että näyttävien joukkojen siirtojen tarkoituksena on lähettää viesti siitä, että Ruotsi toimii tarvittaessa ja tietää, mitä alueella tapahtuu.

Viesti on tarkoitettu ruotsalaisten lisäksi ulkomaille.

Suomen puolustusvoimat ei kerro, onko se nostanut sotilaallista valmiuttaan. Linja on ollut perinteisesti se, että Suomi keskittyy toimimaan enemmän ja puhumaan vähemmän.

Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että otsikot ovat Suomessa vähemmän ampuvia kuin Ruotsissa.

Raaka totuus on, että Suomen ei tarvitse vakuuttaa naapureitaan siitä, että se on hereillä.

Ruotsissa asia on toisin.

Maa ajoi puolustuskykyään nopeasti alas parikymmentä vuotta sitten. Ruotsi ei katsonut rajoihinsa kohdistuvan uhkaa, ja se päätti puolustautua parhaiten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden kautta.

Esimerkiksi Gotlannin rykmentti lakkautettiin vuonna 2005.

Ensimmäinen herätys tuli pitkänäperjantaina vuonna 2013, kun kaksi venäläistä pommikonetta ja neljä hävittäjää havaittiin (siirryt toiseen palveluun) Gotska Sandön lähellä harjoittelemassa hyökkäystä Ruotsiin.

Ruotsin puolustusvoimat ei ollut valmiudessa, eikä se saanut koneitaan ilmaan.

Ruotsi teki täyskäännöksen puolustuspolitiikassaan Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat tehneet yhteistyötä Gotlannissa. Kuvassa suomalainen miehistönkuljetusvaunu Aurora 17- harjoituksessa Toftan harjoitusalueella Gotlannissa syyskuussa 2017. Kuva: Anders Wiklund / EPA

Viime vuosina Ruotsi on pyrkinyt rakentamaan uudelleen sitä, mitä se purki vaiheittain parinkymmenen vuoden aikana.

Gotlannin rykmentti käynnistettiin taas vuonna 2018, mutta pysyviä joukkoja on saarella vain 160 sotilaan verran. Siis paikassa, jota usein kuvataan lauseella: se joka hallitsee Gotlantia, hallitsee Itämerta. Suomeen kulkee sitä kautta elintärkeä huoltoreitti kriisin aikana.

Puolustusvoimien rahoitus nousee nykyisestä noin 6 miljardista eurosta jopa 8,75 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Se ei kuitenkaan ole tae sille, että maa onnistuu tavoitteessaan esimerkiksi sodan aikaisen vahvuuden kasvattamisessa.

Työ vie paljon aikaa. Uudestaan perustettaville yksiköille pitää rakentaa tilat, henkilöstöä täytyy kouluttaa ja palkata lisää.

Puolustusvoimien komentaja Micael Bydén on ehtinyt jo varoittaa (siirryt toiseen palveluun), että asetettuihin tavoitteisiin ei ehkä päästä, koska työtä on niin paljon.

Oman puolustuskyvyn kasvattaminen on toinen Ruotsin puolustuksen pääpilareista. Toinen on kansainvälinen yhteistyö, ja siinä maa katsoo itään: Suomi on Ruotsille läheisin kumppani.

Lue lisää:

Ohjelmassa Euroopan kiristynyttä turvallisuustilannetta kommentoi Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin lisäksi muun muassa Ruotsin nykyinen ja Viron entinen puolustusministeri. Lisäksi pohditaan miten Ukrainan umpisolmun voisi avata.