Hyppää sisältöön

Miksi hallitus menetti koronatilanteen hallinnan? Virus muuntui ja koronajohtajat väsähtivät

Hallitus etsii tietä ulos ennätyksellisestä koronatartuntatilanteesta. Kolme asiantuntijaa arvioi, että koronapäätöksiä ja niistä viestimistä on selkeytettävä mahdollisimman pian.

Ollaanko läsnäkoulussa vai ei, ja jos ollaan niin millä ehdoin; tämä on yksi tiedoista, joka hallituksen pitäisi virologi Olli Vapalahden ja professori Pauliina Ilmosen mukaan saada pian kakistettua ulos. Kouvolassa Kaunisnurmen koulussa kevätlukukausi alkoi maskien suojaamana. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Koronatilanne näyttää karkaavan käsistä omikronmuunnoksen takia.

Omikron kykenee harhauttamaan vanhoille muunnoksille suunniteltuja koronatestejä sekä osin myös rokotteita. Samalla se harhautti hallituksen koronastrategiaa ja -rajoituksia.

Vaikka omikron on hankala vastus, räjähtäneen koronatilanteen taustalla on virusopin, tilastotieteen ja terveyspolitiikan asiantuntijoiden mukaan paljon muitakin syitä: esimerkiksi poliitikkojen väsyminen ja ikävien päätösten vältteleminen.

1. Olemme tässä, koska omikron leviää kulovalkean lailla

Ensisijainen syy räjähdysmäisiin koronatartuntamääriin sekä sairaalahoidon tarpeeseen on omikronissa itsessään.

Aluksi oletettiin, että yksi tai ainakin kaksi rokotuskertaa kitkisi koronaviruksen tarttumista niin, että epidemia hiipuisi. Ensimmäisten muunnosten kanssa näin olikin.

Viime kesänä selvisi, että deltamuunnos leviää jonkin verran myös rokotetuista toiseen, ja loppuvuodesta oli selvää, että omikron leviää rokotetuista toiseen vielä hanakammin. Tartunnan saanut voi olla myös täysin oireeton, ja levittää sitä tietämättään.

– Toinen syy on omikronin lyhyt itämisaika. Deltan itämisaika oli yli neljä vuorokautta, omikronin alle kolme, kuvailee virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Nämä yhdessä ovat aiheuttaneet jyrkästi moninkertaistuneen tartuntamäärän.

Mutta se ei ole ainoa syy tautitilanteen riistäytymiseen. Tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ei pidä uskottavana, että omikronin luonne olisi tullut päättäjille täydellisenä yllätyksenä.

– Omikronin tartuttavuus ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Tiedettiin jo deltan kohdalla, että se pystyy väistämään rokotesuojaa, ja tarttuu rokotetuista toiseen.

"Tämä nykyinen on aikalailla pahin vaihtoehto. Koulut ovat auki, mutta jos oppilaalla on korona, hän ei pääse testiin, eikä kouluun saa mennä."

Pauliina Ilmonen

Läsnäkoulun jatkamisessa joululoman jälkeen oli näytösluontoista kikkailun makua, sanoo Ilmonen. Lopputulos oli huono kumpaankin suuntaan: Kouluissa tartunnat leviävät oppilaasta toiseen, virallinen testitulos on hankala saada, ja kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa.

– Tämä nykyinen on aikalailla pahin vaihtoehto. Koulut ovat auki, mutta jos oppilaalla on korona, hän ei pääse testiin, eikä kouluun saa mennä, Ilmonen pohtii.

Ilmonen sanoo ymmärtävänsä, miksi oli tärkeää pitää koulut auki.

– Samalla olisi pitänyt rehellisesti myöntää, ettei se (läsnäkoulu) ole terveysturvallista, mutta että koronan annetaan kulkea kouluissa läpi. Silloin myös koronatartunnan saaneet oppilaat saisivat tulla kouluun.

2. Poliittinen johtajuus karisee, ja koneistosta voimat

Päätöksenteko on sitä vaikempaa, mitä pidempään pandemia kestää. Ja mitä enemmän lobbaus rajoituksia vastaan kiihtyy, sitä kovemman hinnan poliitikko joutuu, tai pelkää joutuvansa epämieluisista ratkaisuista maksamaan.

Näin arvioi sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

– Epidemian alussa keväällä 2020 korona oli epäpoliittinen, yhteinen asia, ja hallituksella oli vahva halu pitää viestintä siitä omissa käsissään, Tynkkynen vertaa.

– Nyt intressiryhmien ääni alkaa painaa, ja hallitusryhmien näkemyserot tulevat paremmin näkyviin.

Toinen asia, joka leimaa viestintää, on ikuinen "käänne on ihan kulman takana" -puhe. Sillä on toivoa luova tarkoitus, mutta pidemmän päälle se voi kääntyä itseään vastaan.

– Tulee tunnelma, että ei suostuta uskomaan tai ei haluta sanoa, että korona on jo osa meidän elämää, ehkä vielä kauankin, mutta ei tiedetä kuinka kauan.

Ja kun on kerran antanut ymmärtää, että paremmat ajat ovat koittaneet, tai ainakin ihan kohta koittamassa, on viestin peruminen vaikeaa.

Poliitikot ovat koronapäätösten kasvot, mutta kun katsoo asiantuntijoita ja virkamiehiä, sielläkin pyörivät samat tutut ihmiset.

Aluehallintovirastoilla, kunnilla, THL:llä ja ministeriöissä on loppujen lopuksi pieni määrä vastuullisia, jotka vääntävät nyt kolmatta vuotta koronasavottaa.

Tynkkynen pohtii, voisiko ideoiden puute ja pistemäiset, reagoivat päätökset johtua siitäkin, että asiantuntijoiden kapasiteetti alkaa olla lopussa.

– En sano, että näin on, mutta valmistelukoneistolla on iso merkitys siinä, että pystyään hahmottamaan tulevia ratkaisuja laajasti. Terveydenhuoltojärjestelmämme on tässä suhteessa melko ohut.

3. Terveiset hallitukselle: Hallituksen viestintään tolkku kouluasioissa

Selkeitä pelisääntöjä erityisesti koulujen koronatoimiin peräänkuuluttaa myös virologi Olli Vapalahti.

Läsnäkoulujen suositus kahteen koronatestiin viikossa esimerkki siitä, miten ministereiden tai hallituksen toiveet ja tahdonilmaukset tulkitaan helposti lupauksina tai määräyksinä, vaikka toimeenpanosta ollaan vielä kaukana.

– Myös rajoitusten noudattamisen suhteen tärkeää on se, että viranomaisilta tulee yhtenäinen ja selkeä viesti käytännön asioista, alkaen siitä miten kouluissa toimitaan, millaisilla dokumenteilla saa etuuksia ja voi matkustaa, Vapalahti sanoo.

"Tämän tyyppinen räjähtävä tartuntojen nousu ei voi jatkua pitkään. Siksi on tärkeää, että sääntöjä selkeytetään jo nyt, mahdollisimman pian."

Olli Vapalahti

Tautihuipun ajankohta voi vaihdella aluettain. Vapalahden mukaan on todennäköisintä, että se koetaan Suomessa 2–3 viikon sisällä, joten ymmärrettäville rajoituksille ja ohjeille on kiire. Niiden avulla loivennetaan tartuntojen määrää, kunnes mahdollisimman moni on saanut rokotuksen, ja vähennetään sairaloiden kuormitusta.

– Tämän tyyppinen räjähtävä tartuntojen nousu ei voi onneksi jatkua pitkään, mutta on tärkeää, että sääntöjä selkeytetään jo nyt, mahdollisimman pian, Vapalahti lähettää viestin hallitukselle.

Keskitetystä koronapäätöksestä siirryttiin viime syksynä malliin, jossa ratkaisut rajoituksista tehdään alueilla.

Mallin hyvä puoli on se, että rajoituksissa voidaan huomioida paikallinen tartuntatilanne, mutta huonona puolena se, että vaihtelevissa rajoituksissa ja suosituksissa on vaikea pysyä kärryillä.

Kun Uudellamaalla iso osa kunnista päätti luopua tartuntojen jäljityksestä ja karanteeneista kokonaan, sosiaali- ja terveysministeriö tulkitsi sen lain rikkomukseksi.

"Kokonaisjohtamisen näkökulmasta tilanne näyttäytyy sekasortoiselta. Vaikka pääministeri sanoi, ettei ota koronajohtajan viittaa, onko mahdollista, että hän irtisanoutuu siitä kokonaan."

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kieltäytyi astumasta uudestaan niin sanotusti maan koronajohtajaksi, kun vellovaan koronapolitiikkaan vaadittiin johtajuutta.

Vaikka yhden koronajohtajan malli ei olisikaan tätä päivää, Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan on ymmärrettävää, että hallituksen viestiin kaivataan linjaa.

– Kokonaisjohtamisen näkökulmasta tilanne näyttäytyy sekasortoiselta. Vaikka pääministeri sanoi, ettei ota koronajohtajan viittaa, mietin, onko mahdollista, että hän irtisanoutuu siitä kokonaan.

Liina-Kaisa Tynkkynen muistuttaa, että epäselvyyttä määräysten ja suositusten sekä toisaalta paikallisen ja kansallisen päätöksenteon välillä on ollut pitkin koronakriisiä.

Ensimmäisenä koronakeväänä yli 70-vuotiaita suositeltiin omaehtoisesti välttämään kontakteja, ja moni tulkitsi sen määräykseksi pysyä kotona tai erossa muista. Saman vuoden syksyllä perhe- ja peruspalveuministeri Krista Kiuru (sd.) ilmoitti kaikkien Skopjen lennoilta tulleiden testaamisesta, vaikka tulijoiden testaaminen kuntien vastuulla.

Sosiaali- terveysministeriö STM:ää on syytetty siitä, että se on ollut liian keskeinen, jopa jyräävä toimija koronapäätöksissä. Tynkkysen mukaan kyse ei välttämättä ole siitä, että joku hamuaisi valtaa.

Kyse voi olla siitä, että muut ministeriöt ovat olleet haluttomampia ottamaan vastuuta. Koronan hoidossa ollaan jatkuvasti tekemissä asioiden kanssa, jotka eivät ole omalla mukavuusalueella. Kun ei osallistu, ei tarvitse ottaa vastuutakaan.

Tästä jutusta voi keskustella 19.1. klo 23.00 asti

_Kello 15.10: Korjattu virkkeestä kohta: "..mutta kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa, paitsi hankalasti saatavalla virallisella koronatestituloksella." -> "virallinen testitulos on hankala saada, ja kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa.
_