Hyppää sisältöön

Monia oppilaita ja opettajia on karanteenissa Pohjanmaalla – tartuntojen jäljittämisessä ja sijaisten löytämisessä kova työ

Monet oppilaat ja opettajat Pohjanmaalla ovat sairastuneet tai karanteenissa. Mustasaaren Sulvan koulussa 40 prosenttia oppilaista oli maanantaina kotona. Sijaisopettajien löytäminen on nyt haastavaa.

Opetusta hankaloittaa, että monet oppilaat ovat sairaita tai karanteenissa. (Arkistokuva) Kuva: Frans Villanen

Mustasaaren Sulvan koulusta neljä luokkaa eli noin 40 prosenttia oppilaista oli maanantaina kotona. Vaikea koronatilanne tarkoittaa, että oppilaille ja opettajille kertyy poissaoloja.

Sulvan koulu jäi etäopetukseen viime viikon torstaina. Rehtori Marica Friman vietti maanantaiaamun ja suuren osan viikonlopusta jäljittäen tartuntoja.

– Huomenna yksi luokka palaa kouluun ja perjantaina vielä kaksi luokkaa, Friman kertoi maanantaina Yle Österbottenin haastattelussa.

Aiemmin kunnan tartuntavastaava soitti Frimanille ilmoittaakseen koronatartunnasta ja altistumisesta. Kotitestien yleistymisen jälkeen ja testaussuositusten muuttuessa, on tavallisempaa, että vanhempi ilmoittaa perheen koronatartunnasta koululle.

– Sitten minä ilmoitan koronatartunnasta eteenpäin ja he auttavat meitä selvittämään tilanteen. Yhteistyö sujuu mutkattomasti, Friman kertoo.

Arjen järjestäminen koulussa ei ole helppoa, kun opettajia ja oppilaita ovat poissa. Poissaoloja ei kerry vain koronatartunnoista ja karanteeneista, vaan myös tavallisista vilustumisista.

Sulvan koulun karanteenissa tai eristyksissä olevat oppilaat voivat seurata opetusta verkossa. Mutta opettajan ei ole niin helppoa opettaa, kun puolet luokasta on paikalla ja loput etänä.

– On helpompaa, jos voi keskittyä joko etä- tai lähiopetukseen. Väliversio on vaikein, Friman sanoo.

Sulvan koulun rehtori Marica Friman on joutunut panostamaan paljon tartuntojen jäljitykseen. Kuva: Yle/Filip Stén

Vaikea löytää sijaisia

Myös Vaasan kouluissa ajat ovat haastavat, sanoo Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala. Lähes kaikissa kouluissa on oppilaita ja opettajia karanteenissa.

Sijaopettajien löytäminen on tällä hetkellä haastavaa Vaasan lisäksi Närpiössä. Närpiössä karanteenissa on tällä hetkellä kuusi kokonaista luokkaa.

– Suurin haaste tällä hetkellä on löytää vapaita työntekijöitä, sanoo Närpiön sivistystoimenjohtaja Åsa Snickars.

Vaasassa on kutsuttu apuun kaikki sijaiset.

– Jossain määrin onnistumme löytämään sijaisia, mutta osa eläkeläisistä kokee olevansa riskivyöhykkeellä, eivätkä siksi tule niin mielellään paikalle, Knookala sanoo.

Laajoista tartuntaketjuista ja lukuisista poissaoloista huolimatta Marica Friman sanoo, että Sulvan koulu on onnekas: he ovat onnistuneet löytämään sijaisia karanteenissa oleville opettajille.

Vaasassa oppilaita ja opettajia on karanteenissa lähes kaikista kouluista, kertoo Christina Knookala. Kuva: Anna Wikman / Yle

Koronatartunnoilla on suuri vaikutus

Marika Friman sanoo, että koronatartunnoilla on isot seuraukset. Tartunta johtaa usein altistumisiin ja pahimmassa tapauksessa koko luokan karanteenin.

– Jos tartunnan saanut oppilas on matkannut koulutaksilla, on hän voinut altistaa useiden luokkien oppilaita.

Friman sanoo, että tilanne on tällä hetkellä vaikea ja hän toivoo, että tartuntaaalto laantuu nopeasti.

Iso haaste on, että tilanne muuttuu hyvin nopeasti ja samoin koronasuositukset, Friman sanoo.

Pohjanmaan hyvinvointialue esitteli maanantaina uudet karanteeniohjeet kouluille. Uusien, koko alueelle yhteisten ohjeiden mukaan tartuntatapaus ei automaattisesti tarkoita koko luokan karanteenia.

Närpiön koulutoimen johtaja Åsa Snickars sanoo, että suurin haaste on löytää sijaisia. Kuva: Yle/Juho Teir

Lyhyempi karanteeniaika tarkoittaa vähemmän poissaoloja

Viime viikolla määrättiin, että oppilaiden pitäisi olla karanteenissa kymmenen päivän ajan. Nyt voimassa on viiden päivän karanteeni. Sekä Marika Friman että Åsa Snickars sanovat, että lyhyempi karanteeniaika on yksittäisen oppilaan kannalta tärkeää.

Christina Knookala kertoo, että opetus on haastavaa: opettajat opettavat tunneilla ja antavat tietoja poissa oleville opiskelijoille.

– Jokainen yrittää parhaansa mukaan. Emme kuitenkaan ole ottaneet käyttöön hybridiopetusta, Knookala sanoo.

Närpiössä karanteenissa tai eristyksissä olevat lapset voivat seurata opetusta verkossa.

– Meillä ei ole erityistä etäopetusta, vaan oppilaat voivat seurata opetusta näytön kautta. Mutta kuinka kauan he pystyvät seuraamaan ja keskittymään, riippuu opiskelijan iästä, Snickars sanoo.

Haastateltavat uskovat, että pandemia jättää jälkensä oppimiseen. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Pandemia jättää jälkensä oppilaiden oppimiseen

Christina Knookala toivoo, että tilanne helpottuu ja että rokotukset auttavat luomaan normaalimpaa arkea. Hän kuitenkin uskoo, että monet karanteenit tulevat näkymään oppilaiden oppimisessa.

– Se näkyy arjessa myös tilanteen rauhoittumisen jälkeen. Niin monet ovat karanteenissa, että se vaikuttaa oppimiseen.

Närpiössä koronatilanne oli haastava jo viime vuoden lopulla. Myös Åsa Snickars uskoo, että useamman karanteenin jättävän jälkiä oppimiseen.

– Toivomme, että tämä variantti ei lyö yhtä lujaa ja että karanteenisäännöt ovat lievempiä. Emme pääse eroon siitä tosiasiasta, että pandemia jättää jälkensä. Se on asia, jonka eteen meidän on tehtävä töitä lähivuosina, Snickars sanoo.

Artikkeli on käännetty Yle Österbottenin Mikaela Lövin ja Jakob Lillasin kirjoittamasta artikkelista: Många elever och lärare i Österbotten sitter i karantän – tufft jobb att smittspåra och hitta vikarier