Hyppää sisältöön

Valtio säätelee hyvinvointialueiden rahahanoja – tuhlaileva alue voi joutua tarkkailuun

Uusien hyvinvointialueiden menot katetaan verorahoilla, mutta rahankerääjä on jatkossa kunnan sijasta valtio. Jos rahoja ei saada riittämään, valtio voi määrätä hyvinvointialueen tarkkailtavaksi.

Sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhoidon lisäksi myös kallis erikoissairaanhoito siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Kuva: Risto Degerman

Uudet hyvinvointialueet saavat rahansa valtion budjetista ja palvelumaksuista. Rahoituksesta päätetään vuosittain ja siinä otetaan huomioon eri alueiden väliset erot. Eniten maksettavaan rahasummaan vaikuttaa alueen asukasmäärä, mutta sen lisäksi otetaan huomioon esimerkiksi alueen asukastiheys, erikielisten palvelujen tarve jne.

Alkuvaiheessa uuden organisaation rakentamisen ja myös palkkojen harmonisoinnin arvioidaan lisäävän kustannuksia, mutta siirtymäajan jälkeen tavoitteena on vähentää kuluja.

Jos hyvinvointialueelle annetut rahat eivät riitä, valtio voi antaa alueelle lisää tukea. Jos rahaa alkaa kuitenkin huveta liikaa, alue voidaan määrätä arviointimenettelyyn eli se joutuu tarkkailtavaksi.

Tarkkailulistalle hyvinvointialue joutuu, jos se ei saa rahoja riittämään useampana vuotena peräkkäin. Silloin palvelurakennetta mietitään valtion ohjauksessa.

Sote-uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena eivät ole säästöt, vaan palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa, kun käytettävissä olevan rahan määrä ei lisäänny, vaikka esimerkiksi väestön ikääntyminen tuo lisää kuluja.

Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut saada rahat riittämään koko valtakunnan tasolla, mutta eri alueilla tilanteet vaihtelevat.

Osassa maata palveluista maksetaan nykyisin enemmän kuin selvitysten mukaan perustarpeet edellyttäisivät. Toisilla alueilla taas palveluiden tuottamiseen pitäisi käyttää enemmän rahaa kuin mihin kunnat ovat tähän asti varautuneet.

Hyvinvointialue päättää itse rahojen käytöstä

Peruspalvelujen taso määritellään valtakunnallisesti, mutta nyt vaaleissa valittavat hyvinvointialueiden valtuustot päättävät, mihin asioihin alueella satsataan. Tavoitteena on, että kukin alue saa asiansa rullaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

Uusien hyvinvointialueiden kuluista leijonanosan haukkaavat sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut, joiden osuus menoista on alueesta riippuen noin 75 - 80 prosenttia. Perusterveyspalvelut vievät noin viidenneksen budjetista ja pelastustoimen osuus on muutaman prosentin luokkaa kaikista kuluista.

Alueiden sote-menot vaihtelevat. Kainuussa ne ovat asukasta kohden laskettuna 4 788 euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 3 636 euroa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Nykyisin asukasta kohden laskettuna sosiaali- ja terveysmenot ovat suurimmat Kainuussa, jossa asukasta kohden laskettuna sotemenot ovat vajaat 4 800 euroa. Vähiten sosiaali- ja terveysmenot maksavat Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, jossa rahaa kuluu noin 3 500 euroa asukasta kohden.

Tulevan rahan määrää mittaavat laskelmat elävät koko ajan. Oman hankaluutensa on tuonut myös vallitseva pandemia. Uudistuksesta kertova valtioneuvoston soteuudistus sivustokin (siirryt toiseen palveluun) korostaa rahoituksen epävarmuutta.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ennakoitu välillä tulevan muutama miljoona enemmän rahaa kuin nyt ja välillä että rahaa olisi nykyistä vähemmän.

– Tavallaan eletään tilanteessa, jossa maali liikkuu koko ajan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Ilkka Luoma.

Ilkka Luoman mukaan laskelmia on tähän mennessä ollut jo viisi eikä lopullista tietoa käytettävissä olevan rahan määrästä ole.

Hän korostaa kuitenkin, että kokonaisuuteen nähden puhutaan silti suhteellisen pienistä eroista eli muutamasta kymmenestä miljoonasta. Kokonaispotti liikkuu kuitenkin noin 1 500 miljoonassa eurossa.

Myös kuntiin tulossa isoja muutoksia

Kunnille hyvinvointialueiden syntyminen tarkoittaa melkoista mullistusta. Koko maassa yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu ja kunnilta siirtyy valtiolle sotekustannuksia runsaat 20 miljardia euroa sekä pelastustoimen kustannuksia 470 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi 210 000 asukkaan Oulussa siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen noin 3 500 työntekijää ja verotulojen määrä pienenee vuodessa arviolta noin 400 miljoonaa euroa. Myös valtionosuuksien määrä pienenee, kun hyvinvointipalveluiden ja pelastuslaitoksen kulut siirtyvät valtiolle.

Hyvinvointialueiden järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut. Kuva: Risto Degerman / Yle

Vielä tämän vuoden ajan sosiaali- ja terveysmenot maksetaan kuntien rahakirstusta ja kansalaiset maksavat ne kunnallisveroina. Jatkossa raha tulee valtion pussista, joten kunnallisveron on määrä pienentyä.

Kuinka paljon kunnallisvero todellisuudessa pienenee, on vielä hämärän peitossa. Alustavissa laskelmissa lähdetään siitä että kunnallisvero putoaisi 12,39 prosenttiyksikköä.

Kunnallisen veroprosentin pieneneminen ei kuitenkaan tarkoita verojen vähenemistä, sillä valtionverotus kiristyy saman verran.

Ylen vaalitelttojen chat-keskustelujen aiheena on tulevana lauantaina: Miten raha saadaan riittämään hyvinvointialueilla? Keskustelu käynnistyy 22. tammikuuta kello 10. Chatiin osallistumiseen ja kommentoimiseen tarvitsee maksuttoman Yle-tunnuksen (siirryt toiseen palveluun). Keskustelun seuraaminen onnistuu myös ilman Yle-tunnuksia.

Lisää aiheesta:

Onko oikea ehdokas vielä haussa? Kokeile Ylen vaalikonetta (siirryt toiseen palveluun).

Ylen virtuaalisiin vaalitelttoihin pääset täältä.

Kaikki Ylen aluevaalisisällöt löydät kootusti tästä.

19.1. 15.26 muutettu tekstissä kunnallisveroprosentin muutos muotoon: "Alustavissa laskelmissa lähdetään siitä että kunnallisvero putoaisi 12,39 prosenttiyksikköä." Aiemmin tekstissä oli muodossa 12,39 prosenttia.