Hyppää sisältöön

THL luopuisi sisärajavalvonnasta – pitäisi valmiuslain voimassa maaliskuun loppuun, jos sitä tarvitaan

THL arvioi lausunnossaan, että rokottamisella ei ole omikronin leviämisen kannalta juurikaan merkitystä. Tartuntahuippu voi olla edessä tammi-helmikuun taitteessa.

THL arvioi, että sisärajavalvontaa ei nykyisessä tilanteessa enää voida perustella kansanterveydellisin syin. Kuva: Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) painottaa ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokottamista mahdollisimman nopeasti kolmatta kertaa.

Se on THL:n tuoreen lausunnon mukaan tärkeintä koronaviruksen aiheuttaman sairaalataakan vähentämisen kannalta. Merkitystä on myös täysin rokottamattomien aikuisten rokottamisella. Tartuntojen leviämiseen rokottaminen ei sen sijaan juuri vaikuta.

THL on antanut lausuntonsa hallitukselle, joka neuvottelee tiistaina koronatoimista.

Tartuntatesteillä ja -jäljityksellä ei enää suuressa osassa maata pystytä hidastamaan koronatartuntojen leviämistä, THL katsoo.

Laitos korvaisi ne ohjeistamalla omaehtoiseen kotieristäytymiseen sekä altistuneiden perheenjäsenten ulkopuolisten kontaktien mahdollisimman kattavaan välttämiseen, kunnes sairastumisen riski väistyy.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki (siirryt toiseen palveluun)on ohjeistanut, että oireisten lasten ja nuorten oireettomat perheenjäsenet voivat käydä töissä.

Tärkeää on THL:n mukaan myös aikuisten korkean riskin tilanteiden rajoittaminen, jotta ihmisten kontaktit vähenevät. THL katsoo, että nykyisten rajoitusten osalta etenkin suurimman riskin tapahtumia on edelleen tarpeellista rajoittaa, ainakin siihen asti että koronan aiheuttama sairaalakuormitus lähtee selkeään laskuun.

Tartuntahuippu saattaa olla kuun vaihteessa

Epidemian torjuntatapoja muuttaa koronaviruksen omikronmuunnos, joka leviää aiempia virusmuotoja nopeammin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että sairaalahoitoon päätyisi koronan takia lähiviikkoina keskimäärin 400–700 potilasta viikossa ja suurimmillaan 900–1300. Koronatartuntojen huippu saattaa olla THL:n mukaan edessä jo tammi-helmikuun taitteessa.

Laitos ei ota suoraa kantaa, tarvitaanko valmiuslakeja sairaalahoidon kantokyvyn takaamiseen. Jos valmiuslakeja otetaan käyttöön, olennaista olisi ensin luopua kiireettömästä hoidosta ja vasta sitten puuttua työvoiman käyttöön.

Valmiuslakia käytettäessä se pitäisi laitoksen mielestä olla voimassa maaliskuun loppuun.

THL:n hallitukselle tekemän arvion mukaan äärimmäisin rajoitustoimin viruskiertoa voidaan saada väliaikaisesti vähennettyä, mutta sulkutoimet todennäköisesti pitkittäisivät tilannetta. Samalla ne nostaisivat myöhemmin vakavien tautitapausten riskiä laskevan rokotevasteen myötä.

Sisärajavalvonnalle ei perusteita

THL arvioi, että sisärajavalvontaa ei nykyisessä tilanteessa enää voida perustella kansanterveydellisin syin. Perusteluna on matkustajien vähäinen, jopa “lähes olematon merkitys epidemian kehittymiselle Suomessa”.

Samoin rajoilla tehtävien terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on THL:n mukaan heikko.

THL arvioi myös, että rokotetehon alhaisuus omikrontartuntaa vastaan tarkoittaa, että rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin. Laitoksen mukaan rokottamalla ei juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla.

THL painottaa, että rokotukset ehkäisevät merkittävästi vakavaa sairautta, ja rokottaminen on tärkeää sairaalataakan vähentämisen kannalta.