Hyppää sisältöön

Suomi uhkaa joutua maailman suurimman risteilyaluksen maksumieheksi hongkongilaisen telakan konkurssissa – pelissä satoja miljoonia euroja

Suomen valtion rahoitusyhtiössä harkitaan vastuiden kasvattamista, jotta keskeneräinen laiva saataisiin myyntikuntoon. Korona sotki hongkongilaisessa omistuksessa olevan saksalaistelakan talouden.

Havainnekuva saksalaisen MV Werften -telakalla rahoitusongelmien takia kesken jääneestä maailman suurimmasta risteilijästä. Suomen valtion rahoitusyhtiö Finnvera on taannut lainan, jolla telakka maksaa suomalaisilta yrityksiltä ostamiaan tuotteita ja palveluita. Kuva: MV Werften

Saksalainen Werften-telakka on ajautumassa konkurssiin ja osa maksamatta jäävistä laskuista saattaa päätyä Suomen maksettaviksi.

Pohjois-Saksassa Wismarissa sijaitseva telakka on rakentamassa maailman suurinta risteilyalusta (siirryt toiseen palveluun). Global Class -alus on telakan mukaan 80-prosenttisesti valmis, vaikka sen piti valmistua jo viime vuonna.

Hongkongilaiseen omistuksen vuonna 2016 siirtyneellä telakalla rahat ovat kuitenkin loppuneet ja telakka hakeutui konkurssiin eilen maanantaina.

Suomen valtion erityisrahoituslaitos Finnvera on taannut lainaa, jolla telakka maksaa suomalaisilta yrityksiltä ostamiaan tuotteita ja palveluita. Takauksen arvo on 365 miljoonaa euroa.

– Kyllä nykytiedon valossa konkurssi on kohtuullisen mahdollinen. Vaikea sanoa voidaanko se vielä välttää – tilanne on vielä kesken, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Kaikkien osapuolten edun mukaista olisi saada keskeneräinen loistoristeilijä valmiiksi, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta. Se saattaa vaatia Finnveran ja muidenkin rahoittajien lisäpanostuksia. Kuva: Finnvera

Jättialukseen oli määrä tulla toimituksia kuudeltatoista suomalaisyritykseltä yhteensä yli 500 miljoonan euron arvosta.

Alun perin samanlaisia laivoja piti tehdä kaksi, mutta toisen rakentaminen peruttiin kun telakkayhtiön ongelmat alkoivat.

Finnvera oli sitoutunut takaamaan kauppoja yhteensä 365 miljoonalla eurolla kahden laivan osalta, joten täyttä vastuumäärää ei ole vielä ehtinyt Finnveralle syntyä. Vastuiden tarkkaa määrää ei ole vielä kerrottu.

Vaatiiko tappioiden minimoiminen lisärahaa?

Loppulaskun jakautumisen kannalta on ratkaisevaa, mitä tapahtuu mahdollisen konkurssin jälkeen. Parhaassa tapauksessa laiva rakennetaan valmiiksi ja saadaan myytyä hyvällä hinnalla.

– Se olisi kaikkien osapuolten edun mukaista. Mutta vielä ei pysty sitä spekuloimaan luotettavasti.

Keskeneräisestä laivasta saatava hinta tuskin kattaisi suurtakaan osaa rahoituksesta.

Harkinnassa on sekin vaihtoehto, että rahoittajat ottavat lisää riskiä ja rakentavat aluksen valmiiksi. Finnverassa lisävastuiden ottamista ei pidetä mahdottomana.

– Se riippuu rahoittajien yhteisestä näkemyksestä. Yksi skenaario on, että rahoittaja tai jotkut rahoittajista tukevat sitten aluksen valmistumista, Haarasilta pohtii.

Telakan päärahoittajia ovat kansainväliset jättipankit BNP Paribas, Citibank, Crédit Agricole, Credit Suisse, DNB ja KfW IPEX. Saksan vientitakuulaitos Euler Hermes toimii lainojen yhtenä takaajana.

– Viime kädessä yhtiön johto harkitsee, miten se toimii ja arvioi rahoitusedellytyksiä. Asiat voi edetä nopeastikin. Nyt ollaan jo pitkällä ja vakavien asioiden edessä, Haarasilta sanoo.

Korona Saksassa ja Kiinassa sotki talouden

Finnvera aloitti (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2016 rahoitusneuvottelut osallistumisestaan maailman suurimman risteilyaluksen rahoitukseen. Lopulta vuonna 2019 sovittiin, että Finnveran takausosuus 2,5 miljardin euron hankkeesta on 365 miljoona euroa.

Werften ajautui vaikeuksiin, kun koronaepidemia viivästytti töitä telakalla. Samaan aikaan telakan hongkongilaisella omistajalla, Gentingillä, taloustilanne vaikeutui, kun sen risteilyt ja kasinot Kiinassa hiljenivät koronaepidemian takia. Saksalaistelakan käänteistä on kerrottu muun muassa Tekniikka ja taloudessa (siirryt toiseen palveluun).

Saksan valtio oli jo viime kesään mennessä rahoittanut Werftenin kolmea telakkaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Nyt rahoitusta ei enää herunut ja siksi telakkayhtiö jätti konkurssihakemuksen.

Yhtiö haastoi joulukuussa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion oikeuteen, koska katsoi osavaltion laiminlyöneen lupaamansa vajaan 80 miljoonan euron lainan.

Nyt Saksan valtiolla saattaa olla ratkaiseva rooli telakan pelastamisessa.

– On yksi avainkysymyksistä, lähteekö Saksan valtion eri rahoittajat tätä jatkorahoittamaan. Tähän nippuun liittyy oleellisesti se, mikä mahdollisuus valmistuvan laivan myymiseen on, Haarasilta kuvaa.

Finnveralla 4,5 miljardia euroa kiinni telakoissa ja niiden asiakkaissa

Entä perimmäinen kysymys – riittävätkö Finnveralla muskelit, jos pahin vaihtoehto toteutuu ja se joutuu vastaamaan takaamistaan lainoista?

– Finnvera varautuu mahdollisiin luottotappioihin tekemällä tarvittaessa tappiovarauksia ja keräämällä puskureita tappioiden kattamista varten, Haarasilta muotoilee.

Finnveralla on kaikkiaan telakoiden ja niiden asiakkaina olevien varustamojen rahoituksessa 4,5 miljardin euron rahoitusvastuut.

Finnvera ja veronmaksajat saivat kuitenkin huokaista helpotuksesta joulukuussa kun saksalaisomisteiselta Turun Meyerin telakalta valmistui 6 600 matkustajan Costa Toscana -risteilijä aikataulun mukaisesti.

Finnvera rahoittaa telakoita, kun ne rakentavat jopa miljardin euron hintaluokassa olevia laivoja. Lisäksi rahoitusta annetaan risteilijöitä ostaville varustamoille.

Kuva: Minna Rosvall / Yle

Laivan kauppahinta maksetaan yleensä vasta sen valmistuttua ja sillä kuitataan rakentamisajan lainat.

Finnverassa seurataan tarkasti risteilybisneksen käänteitä. Tuskallisen pandemiakauden jälkeen täksi vuodeksi odotetaan liiketoiminnan kääntymistä vihdoin plussan puolelle.

Telakoiden kannalta Haarasilta pitää helpottavana havaintona sitä, että ainakin toistaiseksi varustamot ovat vain lykänneet, eivät peruneet, uusien alusten tilauksia. Loistoristeilijöitä rakentavilla eurooppalaisilla telakoilla tilauskirjat ovat pysyneet paksuina.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 19.1. klo 23 saakka.