Hyppää sisältöön

Tarkistimme poliitikkojen faktat: Petteri Orpo esitti "pelastustoimen kivijalasta" väitteen, joka liioittelee kivijalan painoarvoa

Selvitimme, ovatko vaalikeskusteluissa esitetyt väitteet tosia, epätosia vai siltä väliltä. Voit myös itse kertoa näkemyksesi siitä, pysyikö poliitikko totuudessa.

Petteri Orpo väitti Ylen Suuressa vaalikeskustelussa, että sopimuspalokunnat hoitaisivat yli 80 prosenttia pelastustoimen tehtävistä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle
Tekijät

Pysyvätkö poliitikot totuudessa aluevaalien keskusteluissa? Poimimme heidän esittämiään väitteitä tarkistettaviksi tammikuun vaalikampanjoiden aikana.

Arvioimme väitteitä asteikolla tosi, epätosi tai siltä väliltä.

Ennen faktantarkistuksemme lopputuloksen lukemista voit arvioida itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Kun kerrot näkemyksesi painamalla väitteen alapuolella olevaa painiketta, näet tarkistuksemme tuloksen ja perustelun, miksi olemme päätyneet siihen.

Väite: Kokoomuksen valtuutetut häpesivät mielenterveyden ongelmista puhumista

"Vihreistä tämän asian ratkaisu ei jää kiinni, toisin kuin kokoomuksesta on jäänyt Helsingissä ja Hailuodossa, joka sai palkinnon mielenterveyden edistämisestä, ja teidän valtuutettunne lähtivät sitä häpeämään." – Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Iiris Suomelan väite, jonka mukaan kokoomuksessa on hävetty mielenterveyden ongelmia, pitää paikkansa ainakin Hailuodossa.

Lokakuussa 2021 kunta palkittiin siitä, että se oli onnistunut vähentämään mielenterveyden ongelmista johtuneita sairauspoissaoloja. Kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Maarit Parrila kyseenalaisti valtakunnallisen palkinnon perusteet ja kunnan työhyvinvoinnista annetut tiedot.

Parrilan esittämän kritiikin vuoksi Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen irtisanoutui tehtävästään lokakuussa. Kunnanjohtajan eron aiheuttaman kohun jälkeen myös Parrila erosi luottamustehtävästään.

Suomelan vaalitentissä esittämä väite kokoomuslaisten mielenterveysasioihin kohdistuneesta häpeästä liittyi oletettavasti kahden kokoomuslaisen lausuntoihin. Hailuodon kunnanvaltuuston kokouksessa 19.10.2021 Parrila ja toinen kokoomuksen valtuutettu käyttäytyivät silloisen kaupunginjohtajan mukaan (siirryt toiseen palveluun) asiattomasti palkintoon liittyen. Parrila muun muassa sanoi, että palkinto leimaa Hailuodon "mielenterveyssairaiden kunnaksi" ja "kunnan työntekijät mielenterveyshäiriöisiksi".

Väite: Sopimuspalokunnat hoitavat yli 80 prosenttia pelastustehtävistä

"Sopimuspalokunnat, jotka huolehtivat yli 80 prosentista Suomen pelastustehtävistä, se on tämän maailman parhaan palo- ja pelastuslaitoksen kivijalka." – Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Sisäministeriön pelastusosaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) sopimuspalokunnat osallistuvat noin 60 prosenttiin kaikista hälytystehtävistä. Pinta-alan mukaan laskettuna pelastustehtävät ovat sopimuspalokuntien vastuulla noin 90 prosentissa Suomesta, mutta Petteri Orpon väite niiden osuudesta tehtävien hoidossa ei pidä paikkaansa.

Väite: Tyypin 2 diabetes maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia vuodessa

"Kakkostyypin diabetes maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia vuodessa." – Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) pelkkä diabeteksen hoito maksoi jo vuonna 2011 yli 800 miljoonaa euroa vuodessa, eikä kustannuksista ole tämän tuoreempaa täsmällistä tietoa.

– Kustannuksissa puhutaan miljardeista eikä sadoista miljoonista. Pelkästään diabetekseen liittyvä sairaalahoito maksaa toista miljardia euroa, sanoo Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen.

– Sen päälle tulevat esimerkiksi poissaolot töistä, ennenaikaiset eläköitymiset ja työtulojen menetykset.

Diabetes on todettu vajaalla puolella miljoonalla suomalaisella. Liki 90 prosentilla heistä on tyypin 2 diabetes. Diabeteksen mukanaan tuomien lisäsairauksien ilmaantuvuuden puolittaminen saattaisi tuoda yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen säästöt vuosittain (siirryt toiseen palveluun).

Väite: Yhdellä miljardilla voidaan palkata 20 000 sote-ammattilaista

"Tiedättekö, kuinka paljon sote-ammattilaisia sillä yhdellä miljardilla saisi? 20 000 yhdeksi vuodeksi." – Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen kertoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön keskimääräinen kokonaisansio on tällä hetkellä noin 3 150 euroa kuukaudessa, jos mukaan ei lasketa lääkäreitä. Työnantajakulut huomioiden työntekijän vuotuinen työvoimakustannus on noin 50 000 euroa.

Näin ollen miljardilla eurolla voisi teoriassa palkata noin 20 000 uutta sote-alan ammattilaista yhdeksi vuodeksi.

Kokonaan toinen asia on kuitenkin alan työmarkkinatilanne. Vuonna 2021 Suomessa oli jatkuvasti avoinna 5 000–11 000 sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työpaikkaa. Työttömiä hoitajia oli selvästi vähemmän: noin 1 000.

Jotta hoitoalalle todella saataisiin töihin 20 000 ammattilaista, työvoimaa pitäisi siis kouluttaa lisää tai tuoda sitä ulkomailta. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon perussuomalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi.

Väite: Kymmenen prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia terveydenhuoltopalveluista

"Me tiedämme, että noin kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee – suurin piirtein – tai käyttää noin 80 prosenttia terveydenhuoltopalveluistamme." – RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henriksson Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Valtioneuvoston kanslian tilaamassa julkaisussa Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys ja työvoimapalveluissa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käytön kustannuksista kasaantuu noin 10 prosentille palveluiden käyttäjistä. Julkaisu perustuu noin miljoonan suomalaisen tietoihin, joten se ei kata kaikkia kansalaisia, mutta antaa suuntaa.

Myös aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasaantuvat suhteellisen pienelle osalle väestöstä.

Anna-Maja Henrikssonin mainitsemat luvut ovat sinänsä oikeita, mutta hänen väitteensä on epätäsmällinen, sillä hän puhuu vain terveyspalveluista eikä mainitse sosiaalipalveluita.

Vaikka sosiaalipalvelut ovat jääneet vaalien alla terveyspuolta vähemmälle huomiolle, ne ovat merkittävä menoerä. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä arvioi, että tulevien hyvinvointialueiden menoista ainakin 40 prosenttia menee sosiaalihuollon kustannuksiin.

Sosiaalipalveluihin kuuluvat muun muassa vanhus-, vammais-, mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu.

Väite: Terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet 25 prosenttia koronan aikana

"Tässä on yksi sellainen juttu, mitä kukaan ei ole huomioinut, että 25 prosenttia on laskenut ihmisten käynti terveyskeskuksissa, kun on ollut korona-aika." Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot perusterveydenhuollon käynneistä vuodelta 2021 eivät ole valmistuneet, joten Harkimon väite on mahdoton tarkistaa. On selvää, että koronapandemian aikana fyysiset käynnit terveyskeskuksissa ovat vähentyneet. Samalla etävastaanotot ovat kuitenkin lisääntyneet.

Vuonna 2020 käynnit terveyskeskuksissa vähenivät 17,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Harkimon väitteen paikkansapitävyys selviää maaliskuussa, kun THL:n viime vuotta koskevat tilastot valmistuvat.

Väite: Edellinen hallitus leikkasi THL:ltä ja nykyinen palautti rahat

"Me olemme jo resursoineet esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Edellinen hallitus valitettavasti leikkasi THL:ltä resursseja, nyt niitä on palautettu." – SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Sanna Marinin väite ei koske suoranaisesti aluepolitiikkaa, koska hallitus päättää miten paljon rahoitusta valtio antaa THL:lle. Hallituksen myöntämän rahoituksen lisäksi THL saa valtiolta projektirahoitusta, joka ei ole hallituksen päätäntävallassa.

THL:n perusrahoitus laski hieman jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana. Leikkaukset alkoivat vuonna 2013, jolloin laitos sai valtiolta 70 miljoonaa euroa. Edellisellä hallituksella pääministeri Marin viittaa Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, joka aloitti 2015. Vuonna 2017 THL:n määrärahat putosivat alimmilleen eli vajaaseen 50 miljoonaan euroon.

Määrärahoihin tuli myös lisäystä Sipilän hallituksen aikana. Vuonna 2018 rahoitus nousi runsaaseen 53 miljoonaan euroon, mutta tämä johtui siitä, että THL:n vastuulle siirrettiin uusia tehtäviä.

Marinin hallituksen aikana rahoituksessa on tapahtunut nousua. Vuonna 2020 valtio rahoitti THL:ää runsaalla 74 miljoonalla eurolla. Tästä osa eli 16,5 miljoonaa oli väliaikaista koronarahoitusta. Ilman koronarahoitustakin THL:n rahoitus kuitenkin nousi edellisvuodesta vajaalla 3,5 miljoonalla.

Vuonna 2021 THL:n rahoitus valtiolta oli 76,7 miljoonaa euroa. Ilman väliaikaista koronarahoitusta summa oli 62,4 miljoonaa, joka on edelleen vähemmän kuin rahoitus ennen vuonna 2013 alkaneita leikkauksia. Rahoitus on kuitenkin suurempi kuin kertaakaan Sipilän hallituksen aikana.

Samalla ajanjaksolla THL:n tehtävät ovat myös hieman muuttuneet ja niitä on lisätty. Valtio ei ole THL:n ainoa rahoittaja, vaan laitos saa rahaa myös muista lähteistä. Niinpä THL:n kokonaisbudjetti on huomattavasti suurempi kuin valtiolta tuleva perusrahoitus.

Väite: Omalääkärimalli on ristiriidassa palvelusetelin kanssa

"Esimerkiksi tämä palveluseteliesitys, silloin kun puhutaan perusterveydenhuollosta, on täysin ristiriidassa omalääkäriajatuksen kanssa." – Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Lääkäriliiton mukaan Li Anderssonin ajatus on ainakin osittain totta. Liitto katsoo, että perusterveydenhuollossa keskeisintä on hoidon jatkuvuus eli pitkäaikaiset potilas–lääkärisuhteet. Siksi palvelusetelimalli, jossa setelillä ostetaan jokin yksittäinen palvelu, soveltuu perusterveydenhuoltoon vain rajallisesti.

Lääkäriliitto kuitenkin muistuttaa, että palvelusetelimallin voi ottaa käyttöön laajempana kokonaisuutena, jolloin tilanne on toinen. Esimerkiksi Tampereen valinnanvapauskokeilussa tarjottiin mahdollisuutta käydä yksityisellä terveysasemalla julkisen palvelun hinnalla. Mallissa potilas valitsi halutessaan yksityisen vastaanoton pidemmäksi ajanjaksoksi, jolloin lääkärin kanssa ehti muodostua pidempi hoitosuhde kuin yksittäiseen toimenpiteeseen myönnetyllä palvelusetelillä.

Väite: Suomessa on omalääkärijärjestelmä ja hoitajien ja lääkärien työpareja

"Siksi uskon, että jo Suomessa käytössä oleva omalääkäritoimintamalli, jossa parhaimmillaan on yhdistetty hoitaja ja lääkäri työpariksi, tällaisia siis Suomessa on jo. Tämän levittäminen koko maahan olisi ammattilaisen näkökulmasta järkevää, hän pystyisi keskittymään, tuntisi selkeästi sen kokonaisuuden, josta juuri hän vastaa." – Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Annika Saarikon väite, jonka mukaan Suomessa olisi omalääkärijärjestelmä, ei pidä paikkaansa. Sen sijaan Saarikko on oikeassa siinä, että joillakin pienillä paikkakunnilla on yhä käytössä hoitaja–lääkäri-työparityöskentely.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo, että vaalikeskusteluissa käytetään virheellisesti käsitettä "omalääkärimalli". Tällaista mallia ei ole käytössä Suomessa.

Nimitys juontaa juurensa Kelan 1980–90-luvun omalääkärikokeiluun ja romutettuun väestövastuulääkärimalliin. Väestövastuumallissa lääkärin hoidossa olivat suurissa kaupungeissa tietyn kaupunginosan tai alueen potilaat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan omalääkärijärjestelmä kariutui lääkäreiden puutteeseen ja heidän suureen vaihtuvuuteensa. Osalla potilaista saattoi olla kuukausia tilanne, ettei omalääkäriä ollut lainkaan. Osalla lääkäri taas vaihtui jatkuvasti.

Lääkäriliiton Pärnäsen mukaan joissakin pienissä kunnissa on käytössä järjestelmä, jota Saarikko tarkoittanee puhuessaan "omalääkärimallista". Näissä kunnissa on pysyviä, tuttuja lääkäreitä ja hoitaja–lääkäri-työpareja. Esimerkkeinä epävirallisen omalääkärimallin hyödyntäjistä Pärnänen mainitsee Saarijärven ja Karstulan sekä Suonenjoen. Näissä kunnissa malli toimii hänen mukaansa hyvin.

Väite: Harry Harkimon äiti on 93-vuotias

"Mun äitini on 93-vuotias, ja sillä on muisti pikkuhiljaa lähtenyt pois. Me ollaan hoidettu se perhepiirissä. Veljen ja siskon kanssa käydään hoitamassa." – Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Harry Harkimo on julkaissut 9. heinäkuuta 2019 Instagram-päivityksen (siirryt toiseen palveluun) äitinsä Doris Harkimon (o.s. Hackman) 90-vuotispäiviltä. Tavoitimme perjantaina puhelimitse Harry Harkimon, joka myönsi muistaneensa vaalikeskustelussa äitinsä iän väärin: oikeasti Doris Harkimo on 92-vuotias.

Vahvistimme tiedot tilaamalla otteen väestötietojärjestelmään tallennetuista Doris Harkimon tiedoista. Myös väestötietojärjestelmän mukaan Harry Harkimon äiti on 92-vuotias. Äiti täyttää 93 vuotta heinäkuussa.

Väite: Petteri Orpon vanhemmat ovat 83-vuotiaita

"Täytyy aloittaa siitä, että kun 83 oli tämä esimerkki-ikä, niin omat vanhempani ovat juuri sen ikäisiä ja asuvat kotona." – Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Ylen Suuressa vaalikeskustelussa 20.1.2022

Perustelu: Petteri Orpon vanhemmat ovat Hannu ja Maija Orpo, jotka ovat työskennelleet opettajina (siirryt toiseen palveluun) ja kokoomuksen puheenjohtajan itsensä mukaan (siirryt toiseen palveluun) myös opettaneet häntä kouluaikoina. Tavoitimme perjantaina puhelimitse Petteri Orpon, joka kertoi molempien vanhempiensa syntyneen vuonna 1938.

Vahvistimme tiedot tilaamalla otteet väestötietojärjestelmään tallennetuista Hannu ja Maija Orpon tiedoista. Myös väestötietojärjestelmän mukaan Petteri Orpon vanhemmat ovat syntyneet 1938 ja täyttävät 84 vuotta vasta myöhemmin tänä vuonna. Vanhemmat siis ovat 83-vuotiaita, kuten puheenjohtaja kertoi.

Lue lisää:

Mitä mieltä olet arvioistamme? Voit keskustella aiheesta 22.1.2022 kello 23:een asti.