Hyppää sisältöön

Analyysi: Ukrainassa poreilee sodan lisäksi valtakamppailu – kotimaiset vastustajat ovat Venäjää helpompi maali

Ukrainan edellinen ja nykyinen presidentti ovat ajautuneet repivään yhteenottoon, juuri kun Ukrainaan kohdistuu suurin Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen uhka vuosiin.

Ukrainan entinen presidentti Petro Porošenko puhui kannattajilleen lentokentän ulkopuolella pääkaupungissa Kiovassa 17. tammikuuta. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Ukrainassa kuohuu, kun maan edellinen presidentti Petro Porošenko palasi maanantaina maahan vastaamaan oikeudessa maanpetossyytteisiin.

Porošenkon mukaan syytteet ovat poliittisesti motivoituja ja niiden takana on nykyinen presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Syyttäjä sanoo Porošenkon järjestelleen hiilikauppoja Venäjän tukemilta Itä-Ukrainan separatistialueilta vuosina 2014–15.

Ukrainan länsimaiset tukijat seuraavat kauhuissaan, kun Ukrainan johtavat poliitikot ottavat rajusti yhteen äärimmäisen herkällä hetkellä. Venäjä keskittää joukkojaan Ukrainan läheisyyteen, ja sen pelätään valmistautuvan hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.

Mistä Porošenkon ja Zelenskyin eripuran kärjistyminen kertoo? Tässä viisi selitystä.

1. Oikeuslaitos joutuu yhä mukaan poliittisiin peleihin

Presidentti Zelenskyin edustajat vakuuttavat, että hänellä ei ole mitään tekemistä Porošenkoa vastaan nostetun maanpetossyytteen kanssa.

Ukrainassa siihen tuskin moni uskoo.

Tuoreessa muistissa on vielä presidentti Viktor Janukovytšin kausi, jolloin entisen pääministeri ja oppositiopoliitikko Julia Tymošenko heitettiin vankeuteen vuonna 2011.

Tymošenko vapautettiin vuonna 2014, kun Maidanin kansannousu ajoi Janukovytšin maanpakoon.

Petro Porošenko johti Ukrainaa vuosina 2014–2019. Entinen presidentti puhui Kiovassa tuomioistuimen edessä 17. tammikuuta. Kuva: Anna Marchenko / Tass / AOP

2. Ei skandaalia ilman energiabisnestä

Aikoinaan Tymošenkoa syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä maakaasukaupoista Venäjän kanssa.

Porošenkon maanpetossyytteessä puolestaan on kyse hiilikaupoista vuosina 2014–15, keskellä Itä-Ukrainan sodan kuumimpia vaiheita.

Venäjän ylläpitämille separatistialueille jäi valtaosa Ukrainan hiilikaivoksista, joiden tuottamalla hiilellä pyöritetään suurta osaa Ukrainan sähköntuotannosta.

Ukraina oli pakkoraossa: hiiltä oli käytännössä pakko ostaa separatistialueilta.

Liikemies ja oppositiopoliitikko Viktor Medvedtšuk osallistui oikeuden istuntoon Kiovassa 12. lokakuuta 2021. Kuva: Irina Yakovleva / Tass / AOP

Ukrainan hallituksen ja separatistien kanssa hiilikauppoja junaili Venäjän presidentin Vladimir Putinin luottomies Ukrainassa, liikemies ja oppositiopoliitikko Viktor Medvedtšuk. Porošenkon syytetään mahdollistaneen kaupat.

Syytteet Porošenkoa vastaan perustuvat pitkälti salakuuntelutallenteisiin, joilla Medvedtšuk puhuu yhteyksistään tuolloiseen presidenttiin.

On mahdollista, että Zelenskyin leiri korostaa Porošenkon Medvedtšuk-yhteyksiä mustamaalatakseen entistä presidenttiä, joka on kampanjoinut politiikassa voimakkaan kansallismielisillä teemoilla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi 14. tammikuuta Mariinski-palatsissa Kiovassa. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

3. Zelenskyi haastaa oligarkkien valtaa

Porošenkoa vastaan nostettu oikeusjuttu on toisaalta linjassa sen kanssa, että viime vuonna Zelenskyi alkoi avoimesti haastaa Ukrainan oligarkkeja.

Oligarkeiksi kutsutaan poliittisesti vaikutusvaltaisia liikemiehiä, jotka kahmivat jättiomaisuuksia Neuvostoliiton hajoamista seuranneissa yksityistämisissä.

Zelenskyi ajoi parlamentissa läpi oligarkkien vastaisen lain, joka muun muassa kieltää oligarkkeja rahoittamasta poliittisia puolueita, poliittisia mainoksia ja mielenosoituksia.

Helmikuussa Zelenskyi asetti pakotteita edellä mainitulle Viktor Medvedtšukille ja sulki tämän tv-kanavat, ja loppuvuonna hän otti julkisuudessa yhteen Ukrainan rikkaimman miehen Rinat Ahmetovin kanssa.

Rinat Ahmetov puhui medialle 27. kesäkuuta vuonna 2014. Ahmetov on yksi Ukrainain vaikutusvaltaisimmista oligarkeista. Kuva: Danil Shamkin / NurPhoto / Shutterstock / AOP

Porošenkoa voi pitää yhtenä oligarkeista. Suklaateollisuuden kuningas omistaa myös tiedotusvälineitä.

Käytännössä presidentin kontrolloima kansallisen turvallisuuden neuvosto ratkaisee, kenet listataan oligarkiksi.

Arvostelijoidensa mukaan Zelenskyi kampanjoi pikemminkin poliittisia vastustajiaan kuin korruptiota vastaan: kaikki oligarkit kun eivät ole olleet hänen tulilinjallaan.

Zelenskyin koventuvia otteita voi selittää se, että hänen kannatuslukunsa ovat laskeneet jyrkästi vuodesta 2019, jolloin hän nousi presidentiksi äänivyöryllä.

4. Kotimaiset vastustajat ovat Venäjää helpompi maali

Presidentti Zelenskyin näkökulmasta voi olla loogista keskittyä maan sisäisiin vastustajiin, sillä Venäjän aikeisiin hänellä ei välttämättä ole nyt suuria mahdollisuuksia vaikuttaa.

Zelenskyi on jo saanut kokea, että mitkä tahansa myönnytykset Venäjälle nostattavat ankaraa vastarintaa kotimaan politiikassa.

Toisaalta Venäjän johto on sanonut suoraan, että se ei pidä Ukrainan poliitikkoja itsenäisinä toimijoina, joiden kanssa voisi neuvotella.

Kreml katsoo, että Ukrainassa langoista vetelee joka tapauksessa Yhdysvallat.

Zelenskyin liikkumatila on niukka. Venäjä tuntuu suorastaan odottavan, että Ukrainan hallitus ja asevoimat tekisivät Itä-Ukrainassa jonkin sotilaallisen virheliikkeen, joka antaisi Venäjälle syyn ryhtyä sotilasoperaatioon.

Yhdysvallat väittää, että Venäjä on tarvittaessa valmis lavastamaan selkkauksen.

5. Sisä- ja ulkopolitiikan kamppailut limittyvät

On mahdollista, että Zelenskyi iski Putinin miehenä tunnettua oligarkkia Medvedtšukia vastaan hälventääkseen syytökset siitä, että hän itse myötäilisi Venäjää.

Zelenskyin hallinto alkoi talvella 2020–21 puhua entistä ponnekkaammin Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Nämä saattoivat olla osatekijöitä, joiden takia Putin alkoi nostattaa sotilaallista painetta Ukrainan läheisyydessä viime vuonna.

Zelenskyin toimet muita oligarkkeja vastaan eivät juuri nostattaneet aaltoja lännessä.

Oikeusjuttu länsimielisenä tunnettua Porošenkoa vastaan sen sijaan herättää kummastusta Ukrainan läntisten tukijoiden riveissä.

Esimerkiksi Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt hämmästeli viikonloppuna Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että presidentti Zelenskyi vaikuttaa olevan keskittyneempi poliittisen vastustajansa, oppositiojohtaja Porošenkon, vangitsemiseen kuin maansa yhdistämiseen Venäjän uhkaa vastaan.

Kremlin propagandisteille tapaus on todennäköisesti mieleen: Ukrainalaisten poliitikkojen keskinäiset selkkaukset sopivat hyvin Venäjän johdon vaalimaan mielikuvaan Ukrainan valtion heikkoudesta.

Aiheesta aiemmin:

Aiheesta muualla: