Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajalta: Kreml rummuttaa lännen sotilaallista uhkaa niin kauan, että se alkaa pian itsekin uskoa siihen

Venäjän johto syyttää länttä sotilaallisista aggressioista, mutta oikeasti se pelkää oman asemansa rapautumista niin Venäjällä kuin lähialueillaan, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Putin syytti joulukuun lopussa pitämässä pressitilaisuudessaan länttä Venäjän sotilaallisesta uhkaamisesta ja väitti, ettei Venäjä uhkaa ketään. Kuva: Yuri Kochetkov / EPA

MOSKOVA Venäjä ei uhkaa ketään.

Tai näin ainakin maan johto aina presidentti Vladimir Putinia myöten on viime viikkojen aikana vakuutellut.

Sen sijaan Venäjä väittää lännen uhkaavan sitä sotilaallisesti, ja vaatii siksi Yhdysvalloilta sotilasliitto Naton toiminnan rajoittamista. Viimeksi asian toi esiin Putinin läheisenä liittolaisena pidetty duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin.

– Nato yrittää miehittää Ukrainan, Volodin lausui eilen tiistaina uutistoimisto Ria Novostin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän parlamentin alahuoneen istuntokauden avajaisissa.

Volodinin mielestä Yhdysvallat pelottelee muuta maailmaa Venäjän hyökkäyksellä oikeuttaakseen läntisen sotilasliiton joukkojen tuomisen Venäjän rajoille.

Todellisuudessa tilanne on päinvastainen.

Venäjä on kasannut kymmeniä tuhansia sotilaita Ukrainan läheisyyteen. Venäläisjoukkoja on saapunut myös Valko-Venäjälle, jonka kanssa maa on järjestämässä helmikuussa (siirryt toiseen palveluun) yhteiset sotaharjoitukset “ulkoista aggressiota” vastaan.

Jännitteet kasvavat Pohjois-Euroopassakin.

Venäjä esitteli viime viikolla poikkeuksellisesti sotavoimaansa tuomalla Itämerelle yhtä aikaa kuusi maihinnousuun kykenevää alusta, mikä sai Ruotsin lisäämään sotilaallista valmiutta strategisesti tärkeällä Gotlannin saarellaan. Viro on puolestaan pyytänyt Natoa lisäämään joukkojaan maassa.

Ruotsi vahvisti viikonloppuna läsnäoloaan Gotlannissa.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mielestä Ruotsin ja Viron käyttäytyminen kertoo (siirryt toiseen palveluun) siitä, että Venäjän sijaan länsi kiristää turvallisuustilannetta Euroopassa.

Samaan aikaan Suomessa on ihmetelty venäläisen rahtikoneen erikoista reittivalintaa.

Venäjän käytös herättää pelkoa sen naapurustossa.

Sen jälkeen kun vuonna 2014 Venäjä miehitti Ukrainalta Krimin niemimaan ja alkoi sotilaallisesti tukea Itä-Ukrainan kapinallisalueita, on Euroopassa oltu varpaillaan. Ei olekaan ihme, että Ukraina ja monet muut Venäjän naapurimaat hakevat yhä tiiviimmin sotilaallista turvaa lännestä.

Ukrainalaiset harjoittelivat Kiovan ulkopuolella 15. tammikuuta. Kuva: Wolfgang Schwan / AOP

Venäjä ei kuitenkaan kunnioita muiden maiden oikeutta päättää itse turvallisuuspolitiikastaan, varsinkaan silloin kun kyse on sen "lähiulkomaiksi" kutsumista entisistä neuvostotasavalloista.

Toisin sanoen Venäjä vaatii itselleen etupiiriä. Jos Kremlin tahtoon ei suostuta, se uhkaa sotilaallisilla toimilla.

Venäjä siis syyttää länttä sodan uhasta.

Kreml on kuitenkin itse kärjistänyt tilanteen esittämällä lännelle uhkavaatimuksia, ja syy sodan lietsomiseen löytyy ulkoisen uhan sijaan maan rajojen sisältä.

Koronapandemian ja heikon talouskehityksen nakertaessa Putinin suosiota (siirryt toiseen palveluun) maan johto pyrkii ohjaamaan kansalaisten huomiota muualle. Ulkoiseen uhkaan vetoaminen on Kremlille tuttu keino, jolla se pönkittää valtaansa.

Kansalaisten lisäksi myös yhä suurempi osa Venäjän valtaeliittiä tuntuu uskovan lännen aggressiivisiin aikeisiin. Tilanne ruokkiikin itse itseään: Mitä pontevammin Kreml rakentaa viholliskuvaa, sitä todemmalta lännen sotilaallinen uhka alkaa tuntua.

Venäjän johdon suurin pelko on silti sen vaikutusvallan rapautuminen lähialueilla, ja Kreml vain kiihdyttää sitä omalla vihamielisellä käytöksellään.

Lue lisää aiheesta:

Kuuntele lisää aiheesta: