Hyppää sisältöön

Ministeri ajaa kotiseudulleen valtakunnallista uintivalmennuskeskusta, jota sinne ei lajiliiton mukaan ole tulossa: "Olen tehnyt aluepoliittisen ratkaisun"

Ministeri Antti Kurvinen myöntää, että hänen menettelynsä hankkeen viemisessä eteenpäin oli epätavallinen. Mistä virinneessä keskustelussa on osapuolten mukaan kyse?

Kuortaneen uintikeskuksen parantaminen on Uimaliiton mielestä hyvä asia, sillä halliolot ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Kuortaneen keskus palvelisi jatkossakin maajoukkueen ja seurojen leirikeskuksena, mutta valtakunnallisen statuksen kilpailu- ja valmennuskeskus on jo Helsingissä. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Urheiluasioista vastaavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen halu saada kotimaakuntaansa Etelä-Pohjanmaalle valtakunnallinen uintivalmennuskeskus valtion neljän miljoonan euron rahoituksella ei saa tukea lajiliitolta.

Se on myös herättänyt keskustelua, jossa näkyy pääkaupunkiseudun ja muun maan intressien kolarointia.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ministeri Kurvinen nosti itse Kuortaneen uintivalmennuskeskukseksi nimetyn hankkeen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan (siirryt toiseen palveluun) valtakunnallisesti huippu-urheilun kannalta merkittävien rakennushankkeiden joukkoon.

Hanke ei ollut alkuperäisessä esityksessä, eikä valtion liikuntaneuvosto sitä rahoitussuunnitelmaan nostanut. Neuvosto piti kuitenkin hankkeen valtakunnallisesti merkittävänä.

Uimaliiton mielestä Kuortaneen olosuhteiden parantaminen on toki positiivinen asia, mutta valtakunnallisen statuksen kilpailu- ja valmennuskeskusta Kuortaneelle ei ole tulossa, sanoo Uimaliiton puheenjohtaja Ville Riekkinen. Sellainen toimii jo Helsingin Mäkelänrinteessä.

Arvostelun kohteena on ministerin toimintatapa, ja erimielisyyttä on siitä, onko kyseessä valtakunnallisen statuksen hanke, joka kuuluu tuolle valtion merkittävien rakennushankkeiden listalle.

Tämä keskustelu on paljastanut rumalla tavalla, miten Helsinki-keskeistä väki on urheilupiireissäkin

Ministeri Antti Kurvinen

Kurvisen toimintaa hankkeen saamisessa suunnitelmaan on pidetty osassa urheilupiirejä härskinä kotiinpäinvetona. Ministeri ei kiistä aluepolitiikan roolia.

– Olen tehnyt aluepoliittisen ratkaisun, sillä haluan, että mahdollisuuksia on muuallakin kuin Helsingissä. Tietyissä piireissä se ei oikein maistu ja ärsyttää, sanoo Kurvinen.

Hän pitää päätöstä oikeana ja katsoo Kuortaneen hankkeen selvästi täyttävän valtakunnallisen hankkeen kriteerit.

Kuortaneen leiri- ja harjoituskeskuksessa toteutuu Kurvisen mukaan nykyään 3 500 harjoitusvuorokautta, ja kehittämishankkeen avulla määrä kasvaisi 10 000 vuorokaueen. ** **

– Tämä keskustelu on paljastanut rumalla tavalla, miten Helsinki-keskeistä väki on urheilupiireissäkin. Näyttää siltä, ettei mitään merkittäviä hankkeita saisi tulla Helsingin ulkopuolelle, kun muutaman miljoonan hankkeet muualle herättävät keskustelun, sanoo Kurvinen.

Ministeri Kurvisen mukaan on loukkaavaa sanoa, etteikö Kuortane olisi niin merkittävä keskus, että se yltäisi valtakunnalliseksi hankkeeksi Mäkelänrinteen rinnalle. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Täyttyvätkö suunta-asiakirjan kriteerit?

Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa linjataan rahojen käytöstä seuraavien neljän vuoden aikana. Vuosien 2022–2025 suunnitelmaan esitykset ovat tulleet vuoden 2020 lopussa.

Hankkeen pääsy listalle ei kuitenkaan sido rahoittajaa, vaan valtionapupäätökset tehdään erikseen.

Toiveiden karsimiseen pakottaa määrärahakehys, ja valintoja ohjaa Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja.

Yksi asiakirjan lähtökohdista on, että valtakunnallinen status ja suurempi valtionavustus on perusteltua vain, jos lajilla ei vielä ole maassa riittävät olosuhdevaatimukset täyttävää, huippu-urheilun kannalta valtakunnallisesti merkittävää olosuhdetta.

Huippu-urheilun kannalta kansallisesti merkittävillä urheilumuodoilla tulisi olla liikuntapaikkaolosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisten kilpailujen järjestämisvaatimukset. Jos kriteeri täyttyy lajin kohdalla, uusien vastaavien hankkeiden rakentamista valtionavustuksella ei pidetä perusteltuna.

Suunta-asiakirjan mukaan avustuksen edellytys on, että kaikilla asianosaisilla tahoilla on yhtenäinen näkemys hankkeen valtakunnallisesta luonteesta.

Uinnilla on siis jo valtakunnallinen keskus Helsingin Mäkelänrinteessä, eikä sen statusta olla muuttamassa.

Kurvisen mukaan Kuortaneen kehittämiselle on vahvaa tukea niin liitosta, Olympiakomiteasta, aluehallintovirastosta kuin liikuntaneuvostostakin.

– Ainahan hankkeiden tärkeysjärjestystä voi arvioida ja ministerin harkintaakin arvostella, mutta on loukkaavaa jos sanotaan, ettei Kuortane ole niin merkittävä, ettei sinne voisi tuoda valtakunnallista hanketta. Toki voidaan keskustella, onko tarpeen olla lajilla kaksi harjoittelumahdollisuutta, mutta Kuortane täyttää kaikki kriteerit, sanoo Kurvinen.

Kuortaneesta äänestettiin kahdesti

Takaisin päätöksentekoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvoksen Mikko Helasvuon alkuperäisessä esityksessä valtakunnallisesti huippu-urheilun kannalta merkittäviä rakennushankkeita oli rahoitussuunnitelmassa vain kaksi: Olympiastadionin perusparannus ja Myllypuron jääurheilukeskus.

Esityksestä pyydetään lain mukaan aina lausunto valtion liikuntaneuvostolta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Neuvosto käsitteli asiaa marraskuussa.

Hämeen vaalipiirin kansanedustaja Timo Heinonen nosti Kuortaneen uintivalmennuskeskuksen keskusteluun, jonka jälkeen neuvosto äänesti ensin siitä, onko hanke valtakunnallisesti huippu-urheilun kannalta merkittävä. Äänestys päätyi kantaan, että on.

Seuraavaksi äänestettiin, pitäisikö Kuortaneen keskus nostaa rahoitussuunnitelmaan, mutta lopputulokseksi tuli ei.

Liikuntaneuvosto ei siis esittänyt muutettavaksi alkuperäistä esitystä, vaan valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden rahoitussuunnitelmaan jäivät Olympiastadionin perusparannus ja Myllypuron jääurheilukeskus.

Ministeri Kurvinen nosti kuitenkin rahoituslistalle omalla päätöksellään sekä Hippos-hankkeen että Kuortaneen uintivalmennuskeskuksen kokouksen jälkeen.

En muista tällaista, että listalle olisi nostettu hanke, jota kukaan ei ole kannattanut

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki

Liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) arvostelee Kurvisen toimintaa suorasanaisesti.

En muista tällaista, että listalle olisi nostettu hanke, jota kukaan ei ole kannattanut, sanooArhinmäki.

Ministerit ovat historian kuluessa toimineet eri tavoin rahoitussuunnitelmaprosessissa.

– Toki ministerit käyttävät harkintavaltaansa, ja voi myös todeta, ettei tässä laittomuuksia ole tapahtunut. Tämä vaihe on enemmänkin tarkoituksenmukaisuusharkintaa, valtionavustuksien myöntämistä harkittaessa käytetään sitten enemmän laillisuusharkintaa, sanoo Mikko Helasvuo ministeriöstä.

Liikuntaneuvosto tuki hanketta, mutta ei listalle nostoa

Kurvinen korostaa, että Kuortaneen hanke täytti liikuntaneuvoston mukaan valtakunnallisen hankkeen kriteerit, mutta ei kuulunut tässä vaiheessa rahoitettaviin. Koska esitys rahoitussuunnitelmaan nostosta kaatui äänestyksessä niukasti, Kurvinen teki oman päätöksensä.

Hän myöntää, ettei menettely ole aivan tavanomainen. Merkittävä tekijä oli hänestä se, että neuvosto oli erimielinen, eikä selkeää tahtotilaa ollut, koska äänestyksiä ja jäävejä jäseniä oli kokouksessa paljon.

– Katsoin että minulla on mahdollisuus käyttää ministerille kuuluvaa harkintavaltaa ja olen käyttänyt sitä. Olen harkinnut sitä tarkkaan ja tällaiseen päätynyt, sanoo Kurvinen.

Rahoitussuunnitelmasta päätettäessä valtaosa jäsenistä oli jäävännyt itsensä esteellisinä. Lain mukaan näin on tehtävä esimerkiksi, jos listalla on hankkeita, jotka sijoittuisivat kuntaan, jossa jäsen istuu valtuutettuna.

Esteellisten joukossa oli myös neuvoston toinen varapuheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari Etelä-Pohjanmaalta. Hän on ilmaissut sivuillaan (siirryt toiseen palveluun) tukensa Kurvisen ratkaisulle.

Näkemykset tuesta vaihtelevat

Uimaliitto tuki Kuortanetta lausunnossaan syksyllä 2020, kun siltä kysyttiin, kannattaako liitto hanketta yksittäisenä asiana.

Kun rahoitussuunnitelmaa oltiin loppuvuodesta 2021 viemässä valtion liikuntaneuvostoon, Uimaliitolta pyydettiin täsmennystä aiempaan lausuntoon.

Täsmennyksessään liitto oikaisi virheellisen tiedon ja totesi, että Kuortaneelle on suunniteltu leirikeskusta, mutta ei valtakunnallisen statuksen kilpa- ja valmennuskeskusta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto piti Kuortaneen keskusta valtakunnallisesti merkittävänä hankkeena syksyllä 2020, ennen Uimaliiton täsmennystä siitä, että valtakunnallisen statuksen kilpailu- ja valmennuskeskusta ei Kuortaneelle ole tulossa.

Olympiakomitea asetti listan kärkikaksikoksi Myllypuron ja Hippoksen. Lisäksi lausunnossa todetaan, että hakijat ovat esittäneet huippu-urheilun kannalta valtakunnallisesti merkittäviksi hankkeiksi neljää muutakin, näiden joukossa Kuortaneen keskus

Kurvisen mukaan Kuortaneella on Olympiakomitean tuki. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) taas pitää selvänä, ettei lausunnossa pidetä Kuortaneen hanketta valtakunnallisesti merkittävänä.

Jutun alkua täsmennetty 28.1.2022: Liikuntaneuvosto nosti siis marraskuisessa kokouksessaan Kuortaneen valtakunnalliseksi hankkeeksi, mutta ei rahoitussuunnitelmaan.