Hyppää sisältöön

Tutkimus: Asuminen huono-osaisella alueella nostaa lapsen ylipainoriskiä

Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen huono-osaisuuden yhteyttä lapsen painoindeksin kehitykseen ja ylipainon riskiin kouluikään saakka. Asuinalueen vaikutus oli merkittävä, vaikka huomioitiin muut ylipainoriskiä lisäävät tekijät.

Kuvituskuva. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Asuinympäristö vaikuttaa lapsen painon kehitykseen, kertoo Turun yliopiston tuore tutkimus. Asuminen huono-osaisella alueella on tutkimuksen mukaan merkittävä ylipainon riskitekijä.

Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lapsen painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistosta. Lapset olivat syntyneet vuosina 2008–2010.

Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen huono-osaisuuden yhteyttä lapsen painoindeksin kehitykseen ja ylipainon riskiin kouluikään saakka.

Tutkimuksessa lastenneuvoloiden rekisteristä saadut lasten kasvutiedot liitettiin tutkittaviin Tilastokeskuksen ruututietokannan osoitekoordinaattien avulla

– Asuinalueen huono-osaisuus mitattiin alueen aikuisväestön koulutus- ja tulotason sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström Turun yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan asuminen huono-osaisella alueella oli merkittävä riski ylipainon kehittymiselle lapsilla kouluikään mennessä, vaikka tutkimuksessa otettiin huomioon muita tekijöitä, jotka voivat lisätä ylipainoriskiä lapsuudessa. Näitä ovat muun muassa äidin tyypin 2 diabetes, äidin tupakointi ja lapsen korkea syntymäpaino.

Hyväosaisilla alueilla lapset olivat syntyessään painavampia, mutta jo neljän vuoden iässä painon kehitys tasaantui.

– Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen kehitysympäristön lapsille ja ylipainon riski kasvaa ennen kouluikää sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla. Tutkimuksemme tulokset olisi tärkeää huomioida muun muassa kaupunkisuunnittelussa ja näin huolehtia eriarvoisuuden pysäyttämisestä jo lapsuudesta alkaen, Lagström sanoo.