Hyppää sisältöön

Näin poliisi ja pelastuslaitokset ovat varautuneet koronapoissaoloihin – pomot valmiudessa töihin, hälytykset ja vakavat rikokset ensisijalla

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on ollut pahimmillaan yli kymmenen prosenttia työntekijöistä sairaana tai karanteenissa koronaviruksen vuoksi. Huolena on työntekijöiden kuormittuminen ja se, että avun saamisessa kestää pidempään.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Lauri Holapan mukaan tällä hetkellä koronavirustartunnat ovat jääneet yksittäisiksi tartunnoiksi alueen asemilla. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Paheneva koronaepidemia saa poliisin ja pelastusalan työnantajat varautumaan laajempiin tartuntoihin.

Esimerkiksi pelastuslaitoksilla Itä-Suomessa on suunniteltu, miten vuoroja paikattaisiin. Ensimmäisenä työntekijöitä siirrettäisiin asemalta toiselle työvuorovahvuuksien tasaamiseksi.

Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on joukko vapaaehtoisia tai työsopimussuhteisia pelastus- ja sammutushenkilöstöä, joita voidaan ottaa päivystysvalmiuteen tai työvuoroihin.

Esihenkilötkin voitaisiin siirtää pelastajiksi.

– Päivähenkilöstöäkin, kuten minut, voidaan siirtää tarvittaessa operatiivisiin hälytystehtäviin, jos pätevyysvaatimukset täyttyvät, riskienhallintapäällikkö Lauri Holappa Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanoo.

Helsingin pelastajista pahimmillaan jopa 10 prosenttia poissa

Siellä missä tartuntoja on tällä hetkellä kaikkein eniten, tilanne on jo haastava.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta pelastusjohtajan mukaan on ollut pahimmillaan yli 10 prosenttia työntekijöistä sairaana tai karanteenissa.

– Kun tieto omikronista tuli, se alkoi nopeasti näkyä meillä sairastumisina. Samalla tavalla tilanteesta kärsii muut turvallisuusviranomaiset, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen.

Vuorot on saatu toistaiseksi paikattua ylitöiden ja työntekijöiden asemien välisten siirtojen avulla, ja muutamia vuoroja lukuun ottamatta Helsingissä pelastustoimen valmiustaso on vielä hyvä.

Poliisilaitos siirtää henkilöstöä tarvittaessa tärkeimpiin hälytystehtäviin

Itä-Suomessa laajoilta tartunnoilta on toistaiseksi vältytty, ja tartunnat ovat poliisissa ja pelastuslaitoksissa jääneet yksittäisiksi. Laajoihin sairastumisiin on varauduttu.

– Silloin keskittyisimme tärkeimpiin ydintehtäviin, eli kiireellisiin hälytystehtäviin ja vaativiin rikosjuttuihin ja siirtäisimme niihin muista tehtävistä työntekijöitä, kertoo komisario ja Itä-Suomen poliisilaitoksen valmiusvastaava Tomi Karhu.

Itä-Suomen poliisissa koronatilanne on ollut vielä rauhallinen, ja tarkat hygieniavarotoimet ovat auttaneet taudilta suojautumisessa. Kuvituskuva Itä-Uudenmaan poliisipartiosta. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella tilanne on ollut vaikeampi koronatartuntojen, karanteenien ja flunssien osalta. Itä-Uudenmaan poliisilaitos toimii muun muassa Vantaan, Porvoon ja Keravan alueilla.

– Nyt elämme pahinta tartunta-aikaa ja työntekijöiden poissaoloja oli viime viikolla ennätysmäärä, kolminkertaisesti normaalitilanteeseen nähden. Tartunnoilla ei ole ollut suoraa yhteyttä, vaan kaikki ovat eri lähteistä, kertoo laitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Koskimäen mukaan sairastumiset ovat kuitenkin jo laskussa pahimpaan huippuun nähden, mutta tämä viikko näyttää poissaolojen suuntaa.

Poliisipäällikön mukaan kiireelliset hälytystehtävät on saatu hoidettua työntekijöiden poissaoloista huolimatta. Työtehtäviä on priorisoitu, työvuoroja on vaihdettu ja lisäksi osa työntekijöistä on tehnyt ylitöitä.

– Nyt esimerkiksi kuplat eli partioiden vakiotyöparit auttavat virukselta suojautumisessa. Saimme lisäksi vauhditettua kolmannen rokotteen saamista, kun toimintakyky alkoi olla uhattuna, Koskimäki lisää.

Savusukelluskelpoisia pelastajia on koronan vuoksi tavallista vähemmän

Pelkästään poissaolot eivät kuormita pelastusalan työpaikkoja, vaan koronasta parantuneet työntekijät eivät välttämättä kykene täyteen työkuntoon heti.

Helsingin pelastusasemilla tällä hetkellä jo sairastetut koronavirusinfektiot vaikeuttavat etenkin savusukellustehtäviä. Myöskään karanteeneja ei voi olemassa olevan tiedon perusteella poistaa, sillä suuri osa pelastajista toimii ensihoidon tehtävissä ja kohtaa työssä riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Koronan sairastanut pelastaja ei välttämättä voi mahdollisten keuhkovaurioiden vuoksi voi toimia tiettynä varoaikana lainkaan savusukellustehtävissä. Niitä tarvitaan esimerkiksi tulipaloja sammutettaessa.

Epidemian alussa koronan sairastanut pelastaja ei voinut Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan savusukeltaa neljään viikkoon, mutta nyt työterveys tekee tapauskohtaiset arviot toipumisesta täyteen työkuntoon.

Oireellisesti sairastettu korona aiheuttaa tällä hetkellä aina kahden viikon savusukelluskiellon.

– Minulla on kaksi huolta: se, etteivät pelastajat jossain vaiheessa riitä ja helsinkiläiset eivät saa onnettomuudessa tai tulipaloissa ajoissa apua ja se, että henkilöstö kuormittuu liikaa, pohtii Helsingin laitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen.

Savusukelluskelpoiset pelastajat esimerkiksi kuormittuvat nyt töissään tavallista enemmän.

Maakunnat saattavat olla Helsinkiä haavoittuvaisempia, arvelee pelastusjohtaja

Halosen mukaan henkilöstö kuitenkin riittää Helsingissä.

– Vielä meillä on nenä veden pinnan yläpuolella. Isojen laitoksen plussa on se, että asemaverkosto on tiheämpi, ja voimme siirtää henkilöstöä helpommin asemalta toiselle.

Harvaan asutuilla seuduilla vastaava tilanne saattaisi olla haastavampi.

– Maakunnissa harva-alueilla jonkun aseman sairastumistapausten paikkaaminen saattaa olla vaikeampaa ja siellä välimatkat ovat lähtökohtaisesti pidempiä, sanoo Halonen.

Nyt Itä-Suomessa varaudutaan ja toivotaan, ettei laajempia tartuntaketjuja tulisi.

Aiheesta voi keskustella 20.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää: