Hyppää sisältöön

Moni rekka kulkee pian rahtialusten vessajätteillä – varustamot innostuivat heti uudesta kokeilusta

Matkustaja-aluksien käsittelemättömättömien käymälävesien purku mereen kiellettiin viime vuonna. Toistaiseksi rahtialuksille se on edelleen sallittua.

Rahtilaivojen jätevedet hyötykäyttöön meren sijaan
Rahtilaivojen jätevedet hyötykäyttöön meren sijaan

Haminan-Kotkan satamassa on saatu hyviä kokemuksia rahtialusten jäteveden keräämisestä hyötykäyttöön.

Rahtilaivoilla syntyy samanlaisia jätevesiä kuin kotitalouksissa. Vessavesiä, pesuvesiä ja tiskivesiä. Nykyisillä määräyksillä alukset saavat päästää käsittelemättömät jätevetensä 12 mailin eli noin 20 kilometrin päähän mökkirannasta.

Aluksilla on kuitenkin myös toinen vaihtoehto, josta moni varustamo ei ole välttämättä ollut edes tietoinen.

Rahtilaivan jätevedet on mahdollista jättää satamaan ilman ylimääräistä kustannusta. Kuva: Antro Valo / Yle

Itämeren hyvää ekologista tilaa tavoitteleva Baltic Sea Action Group on ryhtynyt edistämään toimia, jolla alusten jätevedet saataisiin kiertotalouden mukaisesti hyötykäyttöön jalostamalla niistä uusiutuvaa energiaa esimerkiksi rekkojen polttoaineeksi. Jätehuollon kehittäminen aloitettiin ensimmäisenä Haminan-Kotkan satamassa.

Se on Suomen suurin yleissatama, jossa käy vuosittain keskimäärin 2 500 rahtialusta.

– Projektin myötä on tullut uusia laivoja, jotka jättävät jätevedet satamaan käsiteltäväksi ja olemme olleet siitä hyvin iloisia, kertoo satamayhtiön kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen.

Aikaisemmin vain pieni osa niistä on jättänyt jätevetensä satamaan. Syynä voi olla tietämättömyys.

– Aluksilla ei ole tietoa siitä, että samalla sataman perimällä jätemaksulla käymäläjätevesiä voi jättää maihin ilman lisäkustannuksia, arvelee satamayhtiön kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen.

Haminan-Kotkan satamassa käy vuosittain noin 2 500 rahtialusta. Kuva: Antro Valo / Yle

Haminan-Kotkan satama on vasta alkua

Vastaavia käsittelyketjuja on Haminan-Kotkan sataman lisäksi suunnitteilla myös muualle Suomeen. Seuraavana vuorossa on Rauman satama.

Baltic Sea Action Group -säätiö on pyytänyt toimintaan mukaan aluksi muutamia varustamoita Suomesta ja Euroopasta. Suomesta mukana ovat varustamot Meriaura ja RABN. Euroopasta puolestaan saksalainen Essberger, norjalainen Utkilen ja maailman suurin varustamojätti, tanskalainen Maersk. Näiden esimerkkien myötä tietoisuus on levinnyt ja myös muut varustamot ovat kyselleet mahdollisuudesta päästä mukaan.

– Sana on kiirinyt myös Itämeren ulkopuolelle Amerikkaa ja Aasiaa myöten. Moni on kysynyt, miksei tätä tehdä muuallakin, kertoo meriliikenteen projektijohtaja Elisa Mikkolainen Baltic Sea Action Groupista.

Jätevesi pumpataan imuautoon, joka kuljettaa sen jäteveden käsittelylaitokselle ja sieltä Gasumille jatkojalostettavaksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen ja happikato. Jätevesien mahdollisimman kattava hyötykäyttö on sikäli merkittävä asia, että käymäläjätevesissä, harmaissa vesissä ja ruokajätteissä on ravinteita ja bakteereita, jotka edelleen lisäävät näitä ongelmia.

Hyvä tiedonkulku lisää sujuvuutta

Varustamoille ja laivoille aika on kuitenkin rahaa. Jätevesien jättämiseen ei saa kulua turhaa aikaa maissa. Nyt tiedonkulkua käsittelyketjun toimijoiden välillä parannettu, jotta tyhjennys sujuisi jouhevasti eikä pidentäisi aluksen oloaikaa satamassa.

– Tyhjennyksen täytyy onnistua sujuvasti, jotta ainakaan se ei houkuttele tyhjentämään niitä mereen, sanoo meriliikenteen projektijohtaja Elisa Mikkolainen Baltic Sea Action Groupista.

Alkukankeudesta kertoo se, että joidenkin laivojen tyhjennysventtiilit ovat olleet juuttuneina kiinni, koska niitä ei ole koskaan käytetty, sillä jätevedet on purettu aina mereen.

Haminan-Kotkan sataman kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen (vas.) ja BSAG:n projektipäällikkö Elisa Mikkolainen ovat tyytyväisiä siihen, kuinka projekti on lähtenyt käyntiin. Kuva: Antro Valo / Yle

Matkustaja-alukset ovat jättäneet vapaaehtoisesti jätevetensä satamiin jo vuosia. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päästökielto matkustaja-aluksien käsittelemättömille käymäläjätevesille tuli voimaan viime vuonna. Itämeren pelastamiseksi toimiva säätiö toivoisi vastaavaa kieltoa myös rahtialuksille.

– Tehdään nyt näitä vapaaehtoisia toimia sillä aikaa kun odotellaan määräyksiä, tuumaa projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21.1.2022 kello 23 saakka.