Hyppää sisältöön

Puolustusvoimain komentaja Ylelle Itämeren tilanteesta: Tilanne turvallisuusympäristössämme on vaikeasti ennakoitavissa ja kiristynyt viime kuukausina

Komentaja Timo Kivinen yhtyy Ruotsin huoleen siitä, että turvallisuustilanne on kiristynyt, mutta korostaa, että puolustusvoimilla on jatkuvasti reaaliaikainen kuva tapahtumista.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen (vas.) pitää ruotsalaiskollegansa Micael Bydénin tavoin tilannetta turvallisuusympäristössämme arvaamattomana. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

TUKHOLMA Ruotsissa on arvioitu vallitsevaa turvallisuuspoliittista tilannetta vakavin äänenpainoin.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoi (siirryt toiseen palveluun), ettei ole koskaan kokenut näin kovilla kierroksilla käyvää puhetta suurvaltojen välillä.

Venäjä on viime viikkoina uhannut Ukrainaa ja länttä erilaisilla toimilla, jos Yhdysvallat ja Nato eivät suostu sen vaatimuksiin.

Tilanne on Bydénin mukaan arvaamaton ja nopeat muutokset mahdollisia myös lähialueillamme.

Yle kysyi Suomen puolustusvoimien komentajalta, kenraali Timo Kiviseltä näkemyksiä ruotsalaiskollegansa arvioihin.

Mikä on näkemyksenne tilanteesta osapuolten välillä juuri nyt?

– Tilanne turvallisuusympäristössämme on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Tilanne on edelleen heikentynyt viimeisen vajaan vuoden aikana ja sillä on heijastusvaikutuksia myös Itämerelle. Venäjän ja lännen (USA, NATO) välisten neuvottelujen lopputulemaa ei vielä tiedetä, Kivinen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Näettekö, että tilanne on tämän vuoden puolella edelleen heikentynyt?

– Tilanne on kiristynyt viimeisten 2–3 kuukauden aikana.

Bydénin mukaan on tärkeää, että huomiota kiinnitetään myös Itämereen ja arktiselle alueelle, ei vain Ukrainaan. Onko lähialueillamme aihetta huoleen?

– Turvallisuustilanne on heikentynyt, mikä näkyy myös julkisuudessa. Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, jolla olisi suoraan Suomeen kohdistuvia vaikutuksia.

– Olemme myös kehittäneet omaa puolustuskykyämme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Puolustusvoimat kykenee tässäkin tilanteessa valvomaan ja turvaamaan maamme alueellisen koskemattomuuden vuoden jokaisena päivänä.

Ruotsissa on reagoitu voimakkaasti venäläisalusten kasvaneeseen sotilaalliseen toimintaan Itämerellä. Itämerellä on ollut viime päivinä tavanomaista useampia venäläisiä maihinnousualuksia, jotka nyt ovat poistuneet.

Onko Itämerelle tullut liikennettä, jota siellä ei tavallisesti ole?

– Itämerellä toimii jatkuvasti useiden maiden taistelualuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että Venäjällä on aluskalustoa Suomen lähialueilla Itämeren laivaston lisäksi Pohjoisen laivaston alueella – Kuolan niemimaalla ja sen läheisyydessä.

– Useiden venäläisten maihinnousualusten liikkuminen Itämerellä samanaikaisesti ei ole tavanomaista, mutta on sitä tapahtunut aiemminkin. Puolustusvoimilla on jatkuvasti reaaliaikainen tilannekuva lähiympäristömme sotilaallisesta toiminnasta.

Ruotsi on vahvistanut joukkojaan Gotlannissa ja kuljettanut sinne lisää kalustoa. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoi tiistaina, että Gotlannin puolustusta voidaan mahdollisesti vahvistaa vielä lisää.

Miten tärkeä Gotlanti on kriisitilanteessa Suomelle?

– Gotlannin sijainti Itämerellä on strategisesti tärkeä. Tämän vuoksi Ruotsi palauttaa Gotlantiin puolustuskykyä. Tämän rakentaminen on aloitettu jo joitain vuosia sitten.

– Suomelle on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää, että Itämeren meriliikenne ja -kuljetusyhteydet toimivat kaikissa tilanteissa. Ruotsin puolustuksen vahvistaminen Gotlannissa tukee tätä tavoitetta, arvioi Kivinen.

Suomalaisia joukkoja viiden maan sotaharjoituksessa Pohjois-Ruotsissa vuonna 2019. Kuva: Kimmo Hiltula / Yle

Suomi on mainittu useaan otteeseen viime päivien keskustelussa Ruotsissa. Suomi on Ruotsin läheisin yhteistyökumppani puolustuksessa, ja maat ovat hyväksyneet lain toistensa mahdollisesta auttamisesta kriisitilanteessa.

Mitä voitte kertoa yhteistyöstä Ruotsin kanssa juuri nyt?

– Olemme normaalistikin jatkuvassa kanssakäymisessä ruotsalaiskollegoiden kanssa. Näin teemme nykytilanteessakin. Puolustusyhteistyö on luonteeltaan pitkäjänteistä. Sitä tehdään vuosien aikaperspektiivissä. Ruotsi on meidän läheisin kumppanimaamme, Kivinen kommentoi.

Yksi Venäjän vaatimuksista on se, että Nato-joukkoja tai -aseita ei saisi lähettää muihin kuin niihin maihin, jotka ovat olleet Naton jäseniä vuodesta 1997 lähtien.

Bydénin mukaan tämä tarkoittaisi, että Ruotsi tai Suomi eivät voisi harjoitella Naton kanssa ja Venäjän vaatimus veisi (siirryt toiseen palveluun) pohjan Ruotsin puolustuspolitiikalta, joka perustuu osaltaan kansainvälisiin harjoituksiin.Mitä mieltä te olette vaatimuksen vaikutuksista Suomelle?

– Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja on rakennettu toimivaksi myös tämän päivän kiristyneen tilanteen asettamiin vaatimuksiin. Tähän toimintalinjaan kuuluvat yhteistyön tekeminen Euroopan unionin ja Naton piirissä. Lisäksi hyvät kahdenväliset suhteet länsimaiden kanssa on osa tätä suurempaa linjaa.

– Harjoitukset ovat osa puolustusyhteistyötä. Harjoitustoiminta on meille tärkeää, jotta puolustusvoimien yhteensopivuutta läntisten asevoimien kanssa voidaan ylläpitää ja kehittää.

Venäjä on sanonut vastaavansa “länsimaiden uhkaan““sotilasteknisillä toimilla”. Micael Bydénin mukaan tämä vahvistaa, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallisia välineitä päästäkseen poliittisiin tavoitteisiin.

Mitä käsite omasta mielestänne tarkoittaa?

– Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Se voi kattaa laajasti erilaisia sotilaallisia toimia, kuten asejärjestelmien ja joukkojen siirtoja ja ryhmitysten muutoksia ja mahdollisesti myös sotilaallisia operaatiota.

Lue lisää: