Hyppää sisältöön

Kuuluuko valta sote-ammattilaisille vai poliitikoille? Tutkija, maakuntajohtaja ja äänestäjät arvioivat, millainen olisi hyvä aluevaltuusto

Aluevaltuustojen suurin rahapotti koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Moni pitää tärkeänä, että rahapotin käytöstä päättämiseen osallistuvat myös muut kuin sote-ammattilaiset.

Mitä osaajia aluevaltuustoon pitäisi saada? Näin asiaa pohtivat rovaniemeläiset äänestäjät
Mitä osaajia aluevaltuustoon pitäisi saada? Näin asiaa pohtivat rovaniemeläiset äänestäjät

Historian ensimmäiset aluevaltuustot päättävät, kuinka yli 20 miljardin euron rahapotti käytetään.

Ne luovat suuntaviivat sille, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi organisoidaan 21 hyvinvointialueella. Laki määrää sen verran, että rahoituksesta 97,7 prosenttia menee sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja pelastustoimen rahoitusosuus on 2,3 prosenttia.

Pitäisikö päättäjiksi valita sote-alan päättäjiä vai muita, kuten kokeneita poliitikkoja, jotka ovat jo valtuutettuina kunnissa tai jopa kansanedustajia?

Kysyimme tätä politiikan tutkijalta, pitkän linjan maakuntajohtajalta ja äänestäjiltä.

Sopivatko kansanedustajat aluevaltuustoihin?

Aluevaalien kaikista 10 584 ehdokkaasta noin viidennes on sote-alan ammattilaisia. Noin kolmannes ehdokkaista on kuntien tai kaupunkien istuvia valtuutettuja. Ehdokasjoukkoon mahtuu myös kaikkiaan 111 kansanedustajaa ja kuusi ministeriä.

Rovaniemeläisen Anneli Kestilän mukaan aluevaltuustoissa ei tarvittaisi ainakaan kansanedustajia.

– He päättävät jo Helsingissä. Siellä pitäisi olla sekä päättäjiä että ammattilaisia. Laajempi koulutuspohja pitää olla, kun pitäisi olla heti pätevä päättämään, Kestilä sanoo.

Lapin yliopiston politiikan tutkija Tapio Nykänen uskoo, että puolueet ovat lähteneet nimekkäiden ja kokeneiden ehdokkaiden kautta turvaamaan omaa asemaa, koska kyseessä on uudet vaalit.

Nykäsen mukaan kokeneet poliittiset päättäjät voivat olla hyväksi uusien valtuustojen käynnistysvaiheessa. Hän kuitenkin perää harkintaa tulevaisuudessa, jos on mukana neljässä tai jopa viidessä luottamustehtävässä eri tasoilla. Pesteissä on liikaa hommaa yhdelle ihmiselle.

– Kaikki valtuustot kuitenkin vaativat aika paljon paneutumista ja panostamista, Nykänen sanoo.

Lapin yliopiston politiikan tutkija Tapio Nykänen pohtii, ketä aluevaltuustoihin pitäisi valita, että uudistuksen tavoite toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pitää selvänä, että kansanedustaja ei pysty osallistumaan hyvinvointialueen vaativimpaan päätöksentekoon.

– Hallituksen puheenjohtajuus on täysin mahdotonta, eli kyllähän se rivivaltuutetun asema siellä varmaan odottaa.

Riipin mukaan osallistumisen tasoja pitäisi karsia nykyisestä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa kansalaisista olisikin valmis rajoittamaan päällekkäisiä tehtäviä.

Monipuolisuus olisi tärkeintä

Lapin hyvinvointialueella sote-alan ehdokkaita on jonkin verran suurempi osuus kuin koko maassa eli vajaa 23 prosenttia. Tämä voi johtua siitä, että pienemmissä kunnissa on suurin huoli kuntiin jäävistä palveluista.

Mika Riipi toivoo aluevaltuustoon monipuolisesti edustajia eri puolilta maakuntaa sekä edustajia eri taustoista ja ammattiryhmistä.

– Valtuusto on edustuksellinen elin, jonka pitäisi edustaa monipuolisesti ja laaja-alaisesti koko alueen väestöä. Mitä monipuolisempi sen tausta on, sitä paremmin se pystyy sitten tekemään päätöksiä asukkaiden näkökulmasta, Riipi sanoo.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi toivoo, että Lapin aluevaltuustossa olisi kattava edustus eri alueilta ja ammateista. Kuva: Perttu Ruokangas / Yle

Politiikan tutkija Tapio Nykänen pitää politiikan ja päätöksenteon ammattilaisia etuna. Heillä on kokemusta monimutkaisten organisaatioiden toiminnasta ja päätöksenteosta.

– Juuri nyt ehkä on hyötyä myös siitä, että siellä on sote-alan ammattilaisia, jotka pystyvät ottamaan kantaa siihen, kuinka vältetään pahimpia miinoja hyvinvointialueiden pystyttämisestä, Nykänen sanoo.

Opiskelijaksi Rovaniemelle muuttaneen Iida Vainion mielestä sote-ammattilaisten ei ole pakko olla vain päättäjiä, vaan osa voi olla myös taustajoukoissa asiantuntijoina. Hän korostaa kokemusta, mutta kaipaa päätöksentekoon myös nuoria.

Vastikään eläkkeelle jäänyt rovaniemeläinen Pentti Pasanen haluaa päättäjistä sekoituksen. Siellä tulisi olla sote- ja pelastusalan ammattilaisia sekä poliitikkoja, jotka ymmärtävät laajempia kokonaisuuksia ja ovat tottuneet panemaan asioita tärkeysjärjestykseen.

Kunnat haluavat vaikuttajia aluevaltuustoon

Kuntaliiton selvityksen mukaan kaikista 292 kunnasta on vähintään yksi ehdokas. Kunnanvaltuutettujen osuus ehdokkaista on suurempi pienemmissä kunnissa. Kuntaliiton mukaan alle 2000 asukkaan kuntien valtuutetuista 60 prosenttia on ehdokkaana.

Moni pieni kunta luottaa siihen, että oman kunnan vahva ehdokas voi päästä läpi puolueen kokonaiskannatuksen avulla, jos se saa taakseen riittävästi ääniä omasta kunnasta ja ehkäpä myös naapurikunnista.

Koko maassa virassa olevia tai entisiä kunnan- tai kaupunginjohtajia aluevaaliehdokkaana kaikkiaan 24. Peräti kuusi näistä on ehdokkaina Lapissa. Kolme tai useampia kunnan- tai kaupunginjohtajia on ehdokkaana Pirkanmaan, Etelä-Karjalan- ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Lue myös:

Lisää tietoa aluevaaleista löydät Ylen vaalisivuilta.

Minkälainen kokoonpano aluevaltuustoon olisi paras sinun mielestäsi? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.1. kello 23 saakka.